Kysymys- ja vastaustopiikki

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja vehamala
  • Aloitus PVM Aloitus PVM
Tästä kysytystä olen jostain lukenut, mutta en saa kaivettua esiin, kun en muista missä teoksessa se oli.
 
Kohta 5 päivää mennyt kysymyksen esittelystä, liian kauan taas menee mielestäni. Jos ei kahdessa päivässä tule vastausta niin se riittäköön, silloin tulee kyselijän antaa vastaus.
 
Tämä on ehkä poikkeuksellinen työn sankari, joka kohtalon oikusta ollut hetken va. punajohtajana ja vapunpäivä on varmasti mitä sopivin asian paljastamiseksi.
 
Ainoa jääkäri, josta tuli korkea-arvoinen upseeri ja jolla saattaisi olla sydäntä ja mieltä riittävästi etulinjan miehelle politiikan pelinappulana, ja joka olisi voinut joutua kummaan tilanteeseen, on sama mies, jolle annettiin tehtäväksi pelastaa Suomi Ihantalassa kesällä 1944 eli Einar Vihma.

Vihma oli kuitenkin vain retkikuntien värväystoimiston johtaja 1919, tosin kun Kuismalle hän junaili miehiä, siellä oli varmasti punakaartiakin joukossa. Olihan myöhemmin Virossakin Pohjan Pojissa kauhean Hans Kalmin komennossa. Nälkä ajoi, ei heimoaate. Värväytynyt sai muonan. Kaikkkein parhaiten söivät muuten Muurmannin legioonalaiset...

Eikö jää kuin Talvela itse vaihtoehdoksi... Vaikea kuvitella "punapäälliköksi", mutta siellä metsäsissipuolella oli sekalaisia ryhmiä... :cool:
 
Viimeksi muokattu:
”Ukko” Pietari Aleksanteri Autti

Niin hullulta kuin se kuulostaakin mutta Petsamon retkellä 1920 toimi punakaartilaisten johtajana hetken aikaa.

Wikipediasta lainattua: 18. helmikuuta Murmanskista saapui valkoisten terroria paenneita satoja pakolaisia, joiden joukossa oli myös bolševikkien kannattajia, jotka muodostivat Petsamoon oman punakaartinsa Walleniuksen luvalla. Hän antoi sen johtoon jopa kaksi omaa miestään kapteeni Pietari Autin sekä vääpeli Kurt Teiran.


Tuossa vielä linkki https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Petsamon_retket
 
@Tunnustelija tunnisti henkilön! Myöhempi jääkärikenraali ja ritari n:o 51 Pietari Autti on oikea vastaus. Knoppi on ilmeisen hankala, kun Walleniuksen Petsamon retkeä on kai tarkasti kuvattu vain muutamassa kirjassa.

Petsamossa olleet bolshevikit tosiaan muodostivat oman punakaartinsa. He eivät tainneet aluksi oikein ymmärtää mikä Wallenius oli miehiään ja millä asialla hän oli, kun pyysivät tältä aseita ja koulutettuja miehiä järjestämään väijytyksen valkovenäläisille. Wallenius, aina kansan asialla, suostui tähän ja antoi päällystöksi Autin ja Teiran. Kaartin merkittävämmäksi sotilaalliseksi voitoksi taisi jäädä ao. väijytys joka oli kai melkolailla veretön afääri. Kaartilaiset olisivat halunneet ampua venäläisten kapteenin, mutta Autti ja Wallenius pelastivat tämän. Tosin vain vähäksi aikaa, sillä hän joutui piakkoin punamatruusien kynsiin ja nämä jakoivat hänelle vallankumousoikeutta.

Punakaarti tuli pian tyytymättömiksi Auttiin, jolle kävi kuten tuossa hommassa usein - hänet 'puhdistettiin'. Tosin vain erottamalla eikä tuohon ajankuvaan tyypillisemmällä tavalla. Myöhemmin erotettiin myös Teira: vallankumouspäällikön virka on tuulinen pesti. Kun bolshevikit alkoivat lähestyä Petsamoa, Wallenius päätti riisua punakaartin aseista.

Retkessä oli muitakin erikoisia piirteitä. Walleniuksen käyttöön annettiin 66 miestä ja hän värväsi avukseen saamelaisia ja suomalaisia siviilejä hoitamaan huoltoa. 'Intiaanioppaana' toimi pororuhtinas Aleksanteri "Mosku" Hihnavaara. Lapin logistiikka oli ja on armoton ja Petsamoon pääsi alle kolmannes retkikunnasta, loppujen jäädessä välille pitämään huoltoreittiä auki. Petsamossa Walleniuksella oli käytössään niin vähän miehiä, että kun hän ryhmitti joukkonsa puolustukseen, niin kaikkien tuki- ja varmistusosien jälkeen linjaan jäi vain yksi kiväärimies. Tällä yhden miehen linjalla Petsamoa pidettiin jonkun aikaa kunnes koti-Suomesta lähetettiin täydennyksiä. Miesten vähyys lienee vaikuttanut Walleniuksen myötämieliseen suhtautumiseen punakaartia kohtaan. Täydennyksetkään eivät lopulta auttaneet vaan bolshevikkien edestä oli lopulta pakko peräytyä.

Wallenius perusti piruuttaan "Petsamon väliaikaishallituksen" jonka nimissä hän lähetti mahtipontisia sähkeitä Suomeen. Tästä arvovaltaisesta elimestä Moskukin sai ministerinviran. Briteiltä oli jäänyt paikalle jonkunmoinen viinasvarasto, jonka hallitus asianmukaisesti hävitti pullo kerrallaan, olihan voimassa kieltolaki.

Anyhoo, @Tunnustelija jatkoon (y)
 
Herman30 kirjoitti:
Kohta 5 päivää mennyt kysymyksen esittelystä, liian kauan taas menee mielestäni. Jos ei kahdessa päivässä tule vastausta niin se riittäköön, silloin tulee kyselijän antaa vastaus.
Klikkaa laajentaaksesi...
Älä nyt ystävä hyvä ole tuommoinen iekanan tärrä (... appiukkoa lainatakseni :p * ). Kyllä hyvää kysymystä pitää saada ja voida ihmetellä oman aikansa. Harmittaa lähinnä itseäni ettei ollut enempää aikaa tutkia tätä, mutta tulihan vastaus sitten lopulta.

Mieluummin kuin sääntöjä ja laatukommentteja antamalla, olisi hienoa jos koittaisit löytää vastauksia ja kehittää vaikka kysymyksen (ne on itseasiassa aika haastavia muotoilla . kokeilepa).
 
Viimeksi muokattu:
Ymmärtääkseni Suomella oli 48 Drakenista 5 kaksipaikkaisia koulukoneita. Olenko oikeassa? Eli kaiken kaikkiaan meillä oli kaksipaikkaisia harjoitusävittäjiä 4 Migiä ja 5 Drakenia eli yhdeksän kaksipaikkaista, ja sitten kaikki muut Drakenit ja Migit olivat yksipaikkaisia.
 
Protheon_93 kirjoitti:
Ymmärtääkseni Suomella oli 48 Drakenista 5 kaksipaikkaisia koulukoneita. Olenko oikeassa? Eli kaiken kaikkiaan meillä oli kaksipaikkaisia harjoitusävittäjiä 4 Migiä ja 5 Drakenia eli yhdeksän kaksipaikkaista, ja sitten kaikki muut Drakenit ja Migit olivat yksipaikkaisia.
Klikkaa laajentaaksesi...
Tunnustelijan kysymystä odotellessa...

Draken 35CSiä oli 5 kpl joista hankittiin 3kpl 1975 ja 2kpl lisää vuonna 1984. Lisäksi oli Mig-21 U 2kpl ja UM 4kpl, eli parhaimmillaan 70 luvun lopulla lenteli 9 hävittäjä-treineriksi luokiteltavaa kaksipaikkaista Suomen taivailla, kunnes näitä alettiin romutella, U:t 80-luvun alussa, UM:t ja Drakenit 90-luvun lopulla kun Hornetit oli jo ruodussa.

35CS:t oli suunniteltu pikaisesti yksipaikkaiseksi takaisin konvertoitavaksi, lisäksi Suomella oli korvamerkittyjä Drakeneita Ruotsin luolissa ainakin 80-luvulle saakka, joista osa (18kpl) toimitettiin Migien tilalle 80-luvun puolivälissä. Todellinen sodanajan suunniteltu vahvuus Drakenien osalta on edelleen salaista tietoa. Oma arvaus on että nämä korvamerkityt koneet olisivat kattaneet koko Mig-kaluston korvaamisen tarvittaessa, eli noin 30 kpl.
 
Pandahki kirjoitti:
..joista osa (18kpl) toimitettiin Migien tilalle 80-luvun puolivälissä.
Klikkaa laajentaaksesi...
Sorry OT, mutta tuo oli sen verran kiinnostava lauseenpätkä; minkä MIGien tilalle Drakenit toimitettiin (minä olen kuvitellut että niillä vain kalustettiin Satakunnan lennostoa)? Siis, olihan meillä MIGit käytössä kuitenkin pitkälle 90-luvulle... mutta liittyykö tuohon jokin jännittävämpi kuvio? (tämä ei ole siis Kysymys)

Odotamme edelleen @Tunnustelija :n kysymystä.
 
Voe perhana! Minä jo puoleksi unohdin heittää kysymystä tänne, pahoitteluni kun olette joutuneet odottamaan!


Tästä nopea kysymys.

Eli haetaan suomalaista Jääkäriupseeria.

Vihjeet henkilöstä ovat seuraavat, tamma, rautaruukki sekä tšopina.
 
Kyllä haettu henkilö on Nikke Pärmi.

Tamma vihje siitä kun Nikke Pärmi oli taltuttamassa Nivalan Konikapinaa jonka aiheutti Hilppa niminen tamma. Pärmi työskenteli ennen saksaan lähtöä kimon ruukilla. Jatkosodassa Osasto Pärmin komentajana suoritti hyökkäyksen syksyllä 1941 Tšopinan kylää vastaan, josta Mannerheim lähetti kiitos ja tunnustussähkeen 3.11.1941

fi.m.wikipedia.org

Nikke Pärmi – Wikipedia

fi.m.wikipedia.org fi.m.wikipedia.org

inscout jatkakaa!
 
Sinun täytyy kirjautua vastataksesi.
Back
Top