Kysymys- ja vastaustopiikki

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja vehamala
  • Aloitus PVM Aloitus PVM
Juna112Porojetsiin kirjoitti:
No pahus, minä sain sitten intoiltua itselleni kysymysvuoron. Pahoittelen viivettä kysymyksen esittämisessä. Tässä olisi helppo, mutta koitan kätkeä todennäköisesti helpon ratkaisun kieroilemalla vinkeillä:

Mikä on tämä sotilaallisessa mielessä pieni joukko ja sen johtaja(t) ?

Taktinen älykkyys, maltti ja rohkeus yhdistyi poikkeuksellisen humaaneihin periaatteisiin, kunniaan ja käsitykseen inhimillisen kärsimyksen välttämisestä. Vastustajan ystävällinen ja humaani kohtelu, yhdistettynä loistaviin sotilaallisiin tuloksiin, johtivat sekä omien että vihollisten ihailuun, jopa siinä määrin että tämän joukon uhrit mainostivat omia tuotteitaan voittajaansa vedoten.

Joukon jäsenet, edustamaansa yhteiskuntaluokkaan katsomatta, saivat kunnian käyttää oman nimensä lisänä joukon yhteisen nimittäjän nimeä - menettely joka yleensä kuuluu aateloiduille. Kyseisestä nimestä on periynyt pariinkiin kieleen sana jotka tarkoittavat oveluutta, viekkautta ja suuruutta.

Heidän tarinansa on hämmästyttävä seikkailu vailla vertaa.
Klikkaa laajentaaksesi...
Karl von Müller ja hänen iloiset veikkosensa SMS Emdenissä saattaisivat täyttää ehdon.
https://en.wikipedia.org/wiki/SMS_Emden
 
JR49 kirjoitti:
Karl von Müller ja hänen iloiset veikkosensa SMS Emdenissä saattaisivat täyttää ehdon.
https://en.wikipedia.org/wiki/SMS_Emden
Klikkaa laajentaaksesi...
Oikea vastaus, taattua laatua !!
Jotenkin arvelinkin että ainakin sinulta tulee vastaus kohdilleen..

SMS Emden, Karl von Müller, ensimmäinen upseeri Hellmuth von Mucke ja miehistö hämmästyttivät sotaa käyvää maailmaa omalla ritarillisella sodankäyntitavallaan, oveluudella, taktisella osaamisella ja rohkeudellaan. Müller pyrki kaikissa toimissaan säästämään ihmishenkiä, ja kaapattujen&upotettujen laivojen miehistö ja matkustajia kohdeltiin kunnioittavasti. Jopa ottaen erään rouvan konserttiflyygeli risteilijään, kun kappattu alus upotettiin.

Emden teki parikin hurjaa hyökkäystä vastapuolen satamiin, tuhoten siellä polttoainevarastoja, aluksia ja muuta sodankäynnin kannalta tähdellistä. Müller piti huolen siitä että näissä iskuissa tuli avattiin siten että siviiväestö ei joutuisi tulen alle.

Käydessään Diego Garciassa, Emden oli vamis taisteluun, mutta hämmästyttävästi brittikuvernööri ei tiennyt sodasta mitään. Niinpä Emden nauttkin vieraanvaraisuudesta ja vastapalvelukseksi miehistö korjasi ja maalasi paikallisen väestön veneitä samalla kun huolsi ja maalasi omaa laivaansa.
Emdenin kaappaaman brittilaisen kauppalaiva Induksen miehistö, sen jälkeen kun heidät oli laskettu maihin, mainostivat Induksen lastina ollutta saippuua sillä, että jopa Emdenin miehistö pesi itseään kyseisellä tuotteella.

Emdenin tuhon jälkeen von Mücke ja hänen maihinlaskettu joukkonsa ottivat käyttöön purjealuksen jonka avulla saavuttivat itävaltalaisen laivan - pääsivät tällä Arabian niemimaalle ja kulkivat, välillä beduiinien kanssa tastellen, Turkin kautta takaisin kotiin.
Keisarilinen Saksa myönsi Emdenin koko miehistölle luvan käyttää oman nimensä perässä lisänimeä "von Emden".
 
Kiitän @Juna112Porojetsiin , ensiksi ei ollut tarkoitus edes vastata, mutta siitä huolimatta alitajunta tahkoi palaset kohdalleen.
Sinänsä kertoo tämän ketjun aktivistien vähäisyydestä, kun sinä arvelit minun tietävän, ja kun vastaus oli tullut mieleeni, niin tiesin sen olevan oikea, koska sinun kysymyksesi. Alammekohan tuntea liikaa toistemme osaamisalueita :).
Tämä kysymys on kuitenkin hyvin tuoreesta kirjasta, ja tuli itsellekin uutena terminä.
-------
Suomalaisista on muodostettu komppanian tai sitä vastaavien perusyksiköiden suuruisia kokoonpanoja jo useiden vuosisatojen ajan. Taisteltu on milloin minkin valtion joukoissa.
Mihin sotaan viimeksi on erään komppanian kokoonpanoon kuulunut kamarialiupseeri?
 
Juna112Porojetsiin kirjoitti:
Oikea vastaus, taattua laatua !!
Jotenkin arvelinkin että ainakin sinulta tulee vastaus kohdilleen..

SMS Emden, Karl von Müller, ensimmäinen upseeri Hellmuth von Mucke ja miehistö hämmästyttivät sotaa käyvää maailmaa omalla ritarillisella sodankäyntitavallaan, oveluudella, taktisella osaamisella ja rohkeudellaan. Müller pyrki kaikissa toimissaan säästämään ihmishenkiä, ja kaapattujen&upotettujen laivojen miehistö ja matkustajia kohdeltiin kunnioittavasti. Jopa ottaen erään rouvan konserttiflyygeli risteilijään, kun kappattu alus upotettiin.

Emden teki parikin hurjaa hyökkäystä vastapuolen satamiin, tuhoten siellä polttoainevarastoja, aluksia ja muuta sodankäynnin kannalta tähdellistä. Müller piti huolen siitä että näissä iskuissa tuli avattiin siten että siviiväestö ei joutuisi tulen alle.

Käydessään Diego Garciassa, Emden oli vamis taisteluun, mutta hämmästyttävästi brittikuvernööri ei tiennyt sodasta mitään. Niinpä Emden nauttkin vieraanvaraisuudesta ja vastapalvelukseksi miehistö korjasi ja maalasi paikallisen väestön veneitä samalla kun huolsi ja maalasi omaa laivaansa.
Emdenin kaappaaman brittilaisen kauppalaiva Induksen miehistö, sen jälkeen kun heidät oli laskettu maihin, mainostivat Induksen lastina ollutta saippuua sillä, että jopa Emdenin miehistö pesi itseään kyseisellä tuotteella.

Emdenin tuhon jälkeen von Mücke ja hänen maihinlaskettu joukkonsa ottivat käyttöön purjealuksen jonka avulla saavuttivat itävaltalaisen laivan - pääsivät tällä Arabian niemimaalle ja kulkivat, välillä beduiinien kanssa tastellen, Turkin kautta takaisin kotiin.
Keisarilinen Saksa myönsi Emdenin koko miehistölle luvan käyttää oman nimensä perässä lisänimeä "von Emden".
Klikkaa laajentaaksesi...

Eikös toisen maailmansodan aikana kaapparilaiva Atlantiksen päällikköä Bernhard Roggea myös pidetty aika ritarillisena merisodankäynnin miehenä ? Palveli WW2:n jälkeen myös Länsi-Saksan laivastossa.
 
JR49 kirjoitti:
Kiitän @Juna112Porojetsiin , ensiksi ei ollut tarkoitus edes vastata, mutta siitä huolimatta alitajunta tahkoi palaset kohdalleen.
Sinänsä kertoo tämän ketjun aktivistien vähäisyydestä, kun sinä arvelit minun tietävän, ja kun vastaus oli tullut mieleeni, niin tiesin sen olevan oikea, koska sinun kysymyksesi. Alammekohan tuntea liikaa toistemme osaamisalueita :).
Tämä kysymys on kuitenkin hyvin tuoreesta kirjasta, ja tuli itsellekin uutena terminä.
-------
Suomalaisista on muodostettu komppanian tai sitä vastaavien perusyksiköiden suuruisia kokoonpanoja jo useiden vuosisatojen ajan. Taisteltu on milloin minkin valtion joukoissa.
Mihin sotaan viimeksi on erään komppanian kokoonpanoon kuulunut kamarialiupseeri?
Klikkaa laajentaaksesi...
Kysymys ei lähtenyt vetämään, ja unohdin jo koko jutun. Kamarialiupseeri on ollut käytössä valkoisen armeijan organisaatiossa helmikuussa 1918, ja tarkemmin sanoen Jääkärirykmentin konekiväärikomppaniassa. Maaliskuun 22. päivän organisaatiossa siitä ei ole enää mainintaa.
Kamarialiupseerin tehtävää ei kuvailla, mutta kyseessä lienee jonkin sortin lähettialiupseeri. Käsittääkseni läheteillä on ennen vanhaan ollut ns. palvelijan roolia myös paljon kengänlankkauksineen jne. Liittyisikö termi siihenkin.
Siirrän kysymysvuoron eteenpäin.
Lähteenä muuten toimi kirja Jääkärit 1918 vuodelta 2018. Mielenkiintoinen opus, joka kertoo suomalaisen sotilasjohtamisen muotoutumisesta. Kirjassa oli paljon minullekin uutta detaljia muun muassa Saksassa saadusta johtamisopista. Jos jokin kirja pitäisi kirjahyllyyn jääkäreistä hankkia, niin se olisi tämä. Perusteoksen aineksia.
 
JR49 kirjoitti:
Kysymys ei lähtenyt vetämään, ja unohdin jo koko jutun. Kamarialiupseeri on ollut käytössä valkoisen armeijan organisaatiossa helmikuussa 1918, ja tarkemmin sanoen Jääkärirykmentin konekiväärikomppaniassa. Maaliskuun 22. päivän organisaatiossa siitä ei ole enää mainintaa.
Kamarialiupseerin tehtävää ei kuvailla, mutta kyseessä lienee jonkin sortin lähettialiupseeri. Käsittääkseni läheteillä on ennen vanhaan ollut ns. palvelijan roolia myös paljon kengänlankkauksineen jne. Liittyisikö termi siihenkin.
Siirrän kysymysvuoron eteenpäin.
Lähteenä muuten toimi kirja Jääkärit 1918 vuodelta 2018. Mielenkiintoinen opus, joka kertoo suomalaisen sotilasjohtamisen muotoutumisesta. Kirjassa oli paljon minullekin uutta detaljia muun muassa Saksassa saadusta johtamisopista. Jos jokin kirja pitäisi kirjahyllyyn jääkäreistä hankkia, niin se olisi tämä. Perusteoksen aineksia.
Klikkaa laajentaaksesi...

No jos sopii, heitän nopean

Suomen ilmavoimat olivat kokoonsa nähden hyvin tehokkaat sekä talvi- että jatkosodassa. Tappio/voittosuhde oli maailmanluokassa ehkä paras.

Mutta aina ei asiat menneet niin hyvin. Eräässä operaatiossa tuli takkiin ja pahasti. Sekä prosentuaalisesti että absoluuttisesti osastosta putosi enemmän koneita kuin koskaan aikaisemmin tai sen jälkeen suomen historiassa yhdessä tehtävässä.

Erikoiseksi tämän asian tekee vielä se, että vihollinen ei ampunut yhtään laukausta.

Mikä operaatio oli kyseessä?
 
inscout kirjoitti:
No jos sopii, heitän nopean

Suomen ilmavoimat olivat kokoonsa nähden hyvin tehokkaat sekä talvi- että jatkosodassa. Tappio/voittosuhde oli maailmanluokassa ehkä paras.

Mutta aina ei asiat menneet niin hyvin. Eräässä operaatiossa tuli takkiin ja pahasti. Sekä prosentuaalisesti että absoluuttisesti osastosta putosi enemmän koneita kuin koskaan aikaisemmin tai sen jälkeen suomen historiassa yhdessä tehtävässä.

Erikoiseksi tämän asian tekee vielä se, että vihollinen ei ampunut yhtään laukausta.

Mikä operaatio oli kyseessä?
Klikkaa laajentaaksesi...
Sekehen pommitus helmikuu -43?
 
Sepeteus kirjoitti:
Sekehen pommitus helmikuu -43?
Klikkaa laajentaaksesi...

Siihen ei kauaa mennyt:).

Eli kyseessä oli tosiaan 19.2.1943 tehty Sekehen lentokentän ja varastojen pommitusyritys.

Hyökkäys tehtiin kahdessa aallossa. Ensimmäinen aalto (9 Blenheim pommittajaa Onttolasta) onnistui hyvin. Toisessa aallossa lähti 4 DB3-konetta ja 5 Dornier DO 17- konetta. Toisen aallon osalta homma meni hyvästi pieleen.

Sää, jonka piti olla hyvä muuttui lumimyrskyksi ja näkyvyys katosi täysin. Lisäksi radiot lakkasivat toimimasta sääolosuhteista johtuen.

Seurauksena yksikään kone ei löytänyt kohdetta ja vain yksi kone (Dornier) palasi tukikohtaan. Kaikki muut putosivat/tekivät pakkolaskun.

1 koneista korjattiin myöhemmin, muut olivat täysiä menetyksiä. 5 miestä kuoli, 3 loukkaantui vakavasti. Tappioprosentti oli yli 90.

@Sepeteus jatkakoon:).
 
Olisiko kyseessä suojelujoukot? Kanarialintujahan käytettiin kaivoksissa mittaamaan häkäpitoisuutta. Pienet linnut kupsahtivat siihen herkästi, jolloin kaivosmiehet hoksasivat paeta. Suojelumiehillä lienee ollut kaasuhälyttimiä?
 
Sepeteus kirjoitti:
Keitä olivat Suomen armeijassa "kanarialinnut" sata vuotta sitten ja mistä tuo nimitys tuli?
Klikkaa laajentaaksesi...

En tiedä 100 vuotta sitten mutta tässä olisi yksi porukka:

" brittiläisiä vapaaehtoisia vuosina 1940-1941 (10 kuukautta), joita kutsuttiin "Kanarialinnuiksi". Lempinimen brittivapaaehtoiset saivat laulutaipumuksistaan sekä olosuhteistaan, koska miehet olivat Suomessa eräänlaisessa satimessa kuin lintu häkissä: rintamalle ei päästy, mutta kotimaahan palauttamisellakaan ei pidetty kiirettä. Lähistöllä on myös muistomerkki heidän muistokseen.


Talvisodan aikana ja välittömästi sen jälkeen Suomeen tulleiden ulkomaalaisten vapaaehtoisten joukossa oli 227 Lontoosta lähtenyttä Norjan kautta Suomeen tullutta brittiä. Heidän kanssaan tuli myös syntyperältään muiden maiden kansalaisia. Värväys Lontoossa viivästyi, joten enempää vapaaehtoisia ei ehtinyt talvisodan aikana lähteä. Kaikkiaan Lontoossa oli ilmoittautunut noin 8 900 vapaaehtoista lähtemään Suomeen. Maahan tulleet britit eivät ehtineet talvisotaan, joten osa heistä palasi takaisin pian saapumisensa jälkeen. Lapualla ulkomaalaisista vapaaehtoisista perustettiin Osasto Sisu, johon myös britit sijoitettiin. Brittikomppania sai peruskoulutusta Lapualla, mistä heidät siirrettiin Savonlinnaan. Brittikomppania oli Suomen armeijan III AK:n erillinen komppania 17.4.-31.5.1940. Kesäkuusta 1940 alkaen britit olivat siviilejä. Britit tulivat Jyväskylään 20. kesäkuuta 1940 ja heidät siirrettiin Korpilahdelle 7. syyskuuta 1940. Tuolloin osaston vahvuus oli 138 miestä. Britit lähtivät Suomesta 28. kesäkuuta 1941. Heidät kuljetettiin Korpilahdelta Tornion kautta Ruotsiin. Jatkosota oli syttynyt 25. kesäkuuta 1941. Korpilahdella olleet britit olivat Suomessa kaikkein pisimpään, 10 kuukautta."
 
Sinun täytyy kirjautua vastataksesi.
Back
Top