Kysymys- ja vastaustopiikki

Solidsnake kirjoitti:
Puulaatikkohommista olen itsekin takavuosina kuullut että venäläiset määrittelevät mistä puusta se laatikkokin tehdään, saa paikallinen purujussi vaikka pöydän väkertää pakkauslaudoista
Klikkaa laajentaaksesi...
Hiukan sivuun menee jo, mutta kysymys: Tältä foorumiltako on peräisin muistamani tieto kuparisista saunan lauteista sotakorvauspaatissa?
 
StepanRudanskij kirjoitti:
Hiukan sivuun menee jo, mutta kysymys: Tältä foorumiltako on peräisin muistamani tieto kuparisista saunan lauteista sotakorvauspaatissa?
Klikkaa laajentaaksesi...

Vanha legenda, muistan kuulleeni jo yläasteella/lukiossa kun käytiin sotakorvauksia läpi. Epäilen legendaksi, mutta periaatteessa ihan mahdollista että moinen vaade on esitetty. Ei venäläinenkään kuparisilla lautetilla halua istua, mutta äkkiäkös joku jobbari kerää kuparit omaan käyttöön ja vaihtaa tilalle laudat.
 
SatSotHist kirjoitti:
Vanha legenda, muistan kuulleeni jo yläasteella/lukiossa kun käytiin sotakorvauksia läpi. Epäilen legendaksi, mutta periaatteessa ihan mahdollista että moinen vaade on esitetty. Ei venäläinenkään kuparisilla lautetilla halua istua, mutta äkkiäkös joku jobbari kerää kuparit omaan käyttöön ja vaihtaa tilalle laudat.
Klikkaa laajentaaksesi...
Kuparilauteille voi laittaa puiset perseenaluset. Suomessakin on tehty julkisiin saunatiloihin esim. kaakelilauteet, joille on laitettu sitten puulavat. Komeathan tuommoiset kuparilauteet ovat, vaikkei niissä sinänsä hirveästi järkeä ole.

Itse olisin muistinvaraisesti väittänyt, että ne kuparilauteet asennettiin Suomessa rakennettuihin ydinvoimalla toimiviin jäänmurtajiin, mutta NS Vaigatš ja NS Taimyr tehtiin 1989 ja -90, että aika ei oikein passaa ja lisäksi ne ovat näköjään "jokijäänmurtajia", joten tokko niihin niin valtavan komeaa edustussaunaa olisi tehty.
 
Täälläpäin parikin telakkaa paukutti sotakorvauslaivoja, uskon kuitenkin tarinoiden liittyvän myöhempiin aikoihin. Aikoihin, jolloin niitä sanottiin laivamonistamoiksi, johtuen pitkistä sarjoista. Sotakorvauslaivat olivat puisia kuunareita ja jokiproomuja. Raumalla oli vanhoja rautakouria joka suvussa, ja uskon jutelleeni sadan, ellen satojen näiden sankareiden kanssa. Melkein kaikki selittävät Cu-laudehistoriaa, en ole sitä koskaan oikeen henkeen vetänyt. Paljon mahdollista sen takia, että saadaan kierrätysmateriaalia. Ei kyllä siitä syystä, että olisi majesteetillistä saunoa, niin kuin veli @Herman30 jo loihikin. Vanja tuntee saunomisen, niin myös kuparin hinnan.
Jotenkaan en usko tarinaan, mutta jokunen sotakorvaussankari on täälläpäin vielä puhumassa ärsyttävää mongerrusta, kysäsen.
,
 
Radiosta kuulin korvillani seuravaa:
Jollekkin ählyšeikille, vai olisko ollut Säddämille tehty moinen sauna.
Se jäi Gulf Onen takia toimittamatta, mutta juttu voi olla vielä Arenassa.
Saatiin materiaali vaihdettua pois kullasta lämmönjohtavuuden vuoksi.
Hanu selitti totena.
En usko puheisiin, enkä Neuvostoliittoon.
 
Kyssäri. Ehkä turhankin helppo Googlea käyttäville. Miten Rommel liittyy Puolan ja Neuvosto-Venäjän väliseen sotaan joka käytiin 1920 ?
 
Linnan juhlissa on nähty jopa neljä presidenttiä samanaikaisesti.
Mutta milloin suomella on ollut viisi presidenttiä ?
 
Erkki kirjoitti:
Sotakorvaustuotteita pakattaessa piti pakkauslautojenkin olla priimaa, ei kelvannut vajaakanttiset. Venäläiset vaativat myös tuolle Maija- tutkalle valmistettavaksi kuljetuskontin, joka sitten tehtiin Rauma-Repolan sahalla. Priimalaudasta todennäköisesti.
Klikkaa laajentaaksesi...
Anteeksi OT. Ja sekoilu jo aiemman vastauksen kanssa.

Mutta tähän on suorastaan pakottava tarve esittää elähdyttävä mini-historia-pläjäys: PV oli hankkimassa tutkakalustoa 70-luvun lopussa/80-luvun alussa, olisikohan ollut joko Hesareihin (tai RT:lle .. ei ehkä kuitenkaan, koska Öbiksen uudet lauteet oli mainittu. Sorry epätarkkuus .. muistin sopukoista ei ihan kaikkea enää löydy), ainakin ehdotuksen tasolla asiakkaan (siis pv:n) edustajat esittivät, että tutka-antenni pakattaisiin apachista tehtyyn lootaan. Perusteluna oli laudetarpeet. Ajatus oli hauska, ja ainakin sitä harkittiin; mutta en tiedä tuliko tavara sitten lopulta apachi-laatikossa. Enkä sitä, onko jossain ollut pakkaustavarasta tehdyt lauteet.
 
Loyd kirjoitti:
Linnan juhlissa on nähty jopa neljä presidenttiä samanaikaisesti.
Mutta milloin suomella on ollut viisi presidenttiä ?
Klikkaa laajentaaksesi...
Eikö ole huomattu tätä helppoa kysymystä. Kyösti Kallio oli 4. Presidentti jonka jälkeen valittiin Risto Ryti viidenneksi. Kaikki Kallion edeltäjät oli tuolloin vielä hengissä eli meillä oli Tasavallan presidentti ja 4 pelkkää pressu. Ei tosin pitkään sillä Kallio kuoli samana iltana luovuttuaan päivällä vallasta.
 
Old Boy kirjoitti:
Eikö ole huomattu tätä helppoa kysymystä. Kyösti Kallio oli 4. Presidentti jonka jälkeen valittiin Risto Ryti viidenneksi. Kaikki Kallion edeltäjät oli tuolloin vielä hengissä eli meillä oli Tasavallan presidentti ja 4 pelkkää pressu. Ei tosin pitkään sillä Kallio kuoli samana iltana luovuttuaan päivällä vallasta.
Klikkaa laajentaaksesi...
Aivan oikein.


19.12.1940 kallion tilalle valittiin Ryti.
Muita elossa olleita presidenttejä Ståhlberg, Relander, Svinhuvud.


Kallio kuoli saman päivän aikana joten suomessa oli viisi presidenttiä vain muutaman tunnin ajan
 
Mikähän mahtoi olla II MS nopein sota-alusluokka?
Laitetaan lisämääritykseksi, että nyt ei haeta mitään tyynen sään kiitureita eli torpedoveneitä yms. vaan kyse on nopeudesta, jota alus myös kykeni ylläpitämään jonkin aikaa.
 
Old Boy kirjoitti:
Mikähän mahtoi olla II MS nopein sota-alusluokka?
Laitetaan lisämääritykseksi, että nyt ei haeta mitään tyynen sään kiitureita eli torpedoveneitä yms. vaan kyse on nopeudesta, jota alus myös kykeni ylläpitämään jonkin aikaa.
Klikkaa laajentaaksesi...

Kaiten?
 
Old Boy kirjoitti:
Mikähän mahtoi olla II MS nopein sota-alusluokka?
Laitetaan lisämääritykseksi, että nyt ei haeta mitään tyynen sään kiitureita eli torpedoveneitä yms. vaan kyse on nopeudesta, jota alus myös kykeni ylläpitämään jonkin aikaa.
Klikkaa laajentaaksesi...
Olen nähnyt väitettävän että joku italialainen kevyt risteilijä olisi ollut nopein. Nopeus huiteli jossain 40 solmun tuolla puolen mikä kuulostaa äkkiseltään käsittämättömälle. Tämä ei kai ollut ihan selkeä asia ja useammallakin maalla oli nopeita hävittäjäluokan aluksia jotka ehtivät ainakin lähelle.
 
Ranskalainen Le Fantastaque -hävittäjäluokka: 37 solmua ja suunnitelu nopeus huikeat 45 solmua (!). Pudostusta selittänee ainakin osin liittoutuneiden haltuun päätyneiden alusten modifikaatio ja uudelleenluokittelu keveiksi risteilijöiksi. Myös erotus standardi-ja täyslastiuppoumien välillä on suhteellisesti melkoinen, 2600 tonnista 3400:aan. Nopeuskoejossa ylläpidettiin 43 solmun keskinopeutta täysi tunti, täyslastinopeuskin 37 solmua on ihan kiitettävä.
 
Old Boy kirjoitti:
Mikähän mahtoi olla II MS nopein sota-alusluokka?
Laitetaan lisämääritykseksi, että nyt ei haeta mitään tyynen sään kiitureita eli torpedoveneitä yms. vaan kyse on nopeudesta, jota alus myös kykeni ylläpitämään jonkin aikaa.
Klikkaa laajentaaksesi...
Shimakaze

design speed was 39 kn (72 km/h; 45 mph), but on trials she made 40.9 kn (75.7 km/h; 47.1 mph).
1609755514280.png
 
Sinun täytyy kirjautua vastataksesi.
Back
Top