Pihkakoski
Ylipäällikkö
Lyhyt sisään-ulos reissu hoidettu. Vongan vastaus ensilaukauksella häränsilmään. Kysymysvuoro Vongalle siirtyy.
Ždanovin, tunnetun Stalinin luotetun nimittäminen Valvontakomission pj:ksi, epäilemättä tietynlaisia ikäviä väreilyitä jo lähtöjään epävakaaseen aikaan lisäsi. Suomessa hyvin oli tiedossa Ždanovin tiukka asennoituminen NL:n ideologisisiin päämääriin, reunavaltioiden tulevasta asemasta NL:n peukalon alla toimivina näennäisvaltioina.
Saattaa vain kuvitella tälläisessä pehmeässä ajassa, kuinka LVK:n ymmärtääkseni huomattavasti laajemmin ulos sopimuksista(?) suuntautuneet perinpohjaiset ja syvälle ulottuvat tutkintatoimet isänmaallisille toimijoille tuskaa aiheuttivat. Kunnia heille, jotka maamme itsenäisyyttä ovat hyvin hauraina aikoina ajaneet.
Spoilerissa Ruotsin sota-arkiston 4.-6.10.1944 päivätty muistio, en äkkiseltään tuohon tarkempaa lähteistystä löytänyt. Eli alkuperä kysymyksenalainen.
[..]
esitettiin luettelo komission vaatimuksista käsittäen laajan
tilastoaineiston Suomen Armeijan kokoonpanosta, vahvuudesta,
toiminnasta y.m. Samalla ilmoitettiin, että venäläiset vaati
vat käyttöönsä Malmin ja Hangon lentosatamat; vaativat laivas
tonsa läpipääsyä Hankoon käyttäen Helsinkiä välisatamana; vaa
tivat majoitusta ja virka-apua valvontakomennuskunnilleen 11
satamakaupunkiin sekä joukon muita tietoja ja muita materiaa—
leja. Savonenkovin esiintyminen oli erittäin äänekäs ja vaati-
va. Termiinit määrättiin aivan liian lyhyeksi ja vaadittiin
niiden tinkimätöntä noudattamista. Sai sellaisen käsityksen et-
tä venäläisten tarkoituksena, varsinaisen kontrollitoiminnan
ohella, on ollut väsyttää meitä ja saada meitä mahdottomiin ti-
lanteisiin. Komission henkilökunta lisääntyi yhä. Ensin tuli
lisäksi 33 hengen vahvuinen merikomennuskunta Porkkalan alueen
tiedustelemista ja haltuunoton suorittamista varten. Vasta myö-
hemmin tuli kanslia, palvelus y.m. henkilöstöä. Työssä venäläi-
set osoittivat melkoista perinpohjaisuutta, niinpä esimerkiksi
lentokenttiä tarkastettaessa kävivät he läpi kaikki rakennuk
set ja laitteet ja vaativat lentokenttien varustamista kai
killa ajateltavissa olevilla varusteilla. Meteorologisia ja
- 3
klimatologisia (sääpalvelu) asioita tutkittaessa he syventyi
vät laajasti tieteellisiin kysymyksiin. Työn painopiste oli
kuitenkin puhtaasti sotilaallisissa asioissa, ennenkaikkea
sotatoimien kehityksessä saksalaisia vastaan Pohjois-Suomessa,
tietojen keräämisessä Suomen Armeijan vahvuuksista ja disloka-
tiosta samoin laivaston ja ilmavoimien.[..]
Ždanovin, tunnetun Stalinin luotetun nimittäminen Valvontakomission pj:ksi, epäilemättä tietynlaisia ikäviä väreilyitä jo lähtöjään epävakaaseen aikaan lisäsi. Suomessa hyvin oli tiedossa Ždanovin tiukka asennoituminen NL:n ideologisisiin päämääriin, reunavaltioiden tulevasta asemasta NL:n peukalon alla toimivina näennäisvaltioina.
Saattaa vain kuvitella tälläisessä pehmeässä ajassa, kuinka LVK:n ymmärtääkseni huomattavasti laajemmin ulos sopimuksista(?) suuntautuneet perinpohjaiset ja syvälle ulottuvat tutkintatoimet isänmaallisille toimijoille tuskaa aiheuttivat. Kunnia heille, jotka maamme itsenäisyyttä ovat hyvin hauraina aikoina ajaneet.
Spoilerissa Ruotsin sota-arkiston 4.-6.10.1944 päivätty muistio, en äkkiseltään tuohon tarkempaa lähteistystä löytänyt. Eli alkuperä kysymyksenalainen.
[..]
esitettiin luettelo komission vaatimuksista käsittäen laajan
tilastoaineiston Suomen Armeijan kokoonpanosta, vahvuudesta,
toiminnasta y.m. Samalla ilmoitettiin, että venäläiset vaati
vat käyttöönsä Malmin ja Hangon lentosatamat; vaativat laivas
tonsa läpipääsyä Hankoon käyttäen Helsinkiä välisatamana; vaa
tivat majoitusta ja virka-apua valvontakomennuskunnilleen 11
satamakaupunkiin sekä joukon muita tietoja ja muita materiaa—
leja. Savonenkovin esiintyminen oli erittäin äänekäs ja vaati-
va. Termiinit määrättiin aivan liian lyhyeksi ja vaadittiin
niiden tinkimätöntä noudattamista. Sai sellaisen käsityksen et-
tä venäläisten tarkoituksena, varsinaisen kontrollitoiminnan
ohella, on ollut väsyttää meitä ja saada meitä mahdottomiin ti-
lanteisiin. Komission henkilökunta lisääntyi yhä. Ensin tuli
lisäksi 33 hengen vahvuinen merikomennuskunta Porkkalan alueen
tiedustelemista ja haltuunoton suorittamista varten. Vasta myö-
hemmin tuli kanslia, palvelus y.m. henkilöstöä. Työssä venäläi-
set osoittivat melkoista perinpohjaisuutta, niinpä esimerkiksi
lentokenttiä tarkastettaessa kävivät he läpi kaikki rakennuk
set ja laitteet ja vaativat lentokenttien varustamista kai
killa ajateltavissa olevilla varusteilla. Meteorologisia ja
- 3
klimatologisia (sääpalvelu) asioita tutkittaessa he syventyi
vät laajasti tieteellisiin kysymyksiin. Työn painopiste oli
kuitenkin puhtaasti sotilaallisissa asioissa, ennenkaikkea
sotatoimien kehityksessä saksalaisia vastaan Pohjois-Suomessa,
tietojen keräämisessä Suomen Armeijan vahvuuksista ja disloka-
tiosta samoin laivaston ja ilmavoimien.[..]