Kysymys- ja vastaustopiikki

Creidiki kirjoitti:
Oisko kyseessä Tooran asettamat vaatimukset hävittää tietyt kansat maan päältä eli Milkhemet Mitzvah

2. Mooseksen kirja 17:16
"Tämä on Herran sotalipun muistomerkki. Herra on käyvä sotaa amalekilaisia vastaan sukupolvesta toiseen."

Eipä ole se, mitä haen. Kyseessä on lihallinen ihminen. Tuossa Mooseksen kirjassa ei varsinaisesti käytetä ilmaisua "Pyhä Sota", vaan puhutaan vain Jumalan käymästä sodasta. Toki se voidaan tulkita pyhäksi sodaksi, mutta tuota käsitettä siellä ei tietääkseni käytetä. Toki Jumalaan haettu asia liittyy. Sorry, en voi hyväksyä.
 
Holy war is a war for religious purposes. In the Old Testament
considered the fight against the enemies of Israel as a sacred
companies, which require special purity. Since the 300's
used the doctrine of the "just war" to
defend Christendom. In particular, the Middle Ages came
the "just war" also have an offensive character,
against both Judaism and Islam, such as in the Crusades.

Tämä?
 
Hejsan kirjoitti:
Holy war is a war for religious purposes. In the Old Testament
considered the fight against the enemies of Israel as a sacred
companies, which require special purity. Since the 300's
used the doctrine of the "just war" to
defend Christendom. In particular, the Middle Ages came
the "just war" also have an offensive character,
against both Judaism and Islam, such as in the Crusades.

Tämä?

Jäljillä olet, termi tosiaan keksittiin varhaiskeskiajalla, eli joskus 300-luvulla. Kysymys on kuitenkin, kuka sen termin keksi ja mikä oli "Pyhän Sodan" määritelmä, eli millä eddellytyksillä sotaa voitiin pitää pyhänä, jolloin se oli myös kirkon näkökannalta "oikeutettu", eikä ollut ristiriidassa 4. käskyn "älä tapa" kanssa.
Raamatun "pyhiä sotia", eli noita Jumalan sotajoukkojen suorittamia sotatoimia, alettiin nimittää "Pyhiksi Sodiksi" vasta jälkikäteen, kun termi oli otettu käyttöön. Näin mun lähteeni mukaan asia tulkitaan.
 
Bodyguard kirjoitti:
Jatketaanpas sotahistorian puitteissa ja mennäänkin vähän kauemmas. Muslimimeilla on käsite Jihad, joka voitaneen kääntää termiksi "Pyhä sota". Mutta kuka alun alkuaan keksi määritelmän "Pyhä Sota" ja mitkä olivat sen edellytykset ( eli mitkä olivat pyhän sodan tunnusmerkit )?

Paavi kutsui pyhän sodan ja kardinaalien kollegio tai komitea päätti siitä. Maalliset johtajat pystyivät käytännössä vaikuttamaan pyhään sotaan, mutta vatikaani päätti siitä. Luulen, että edellytyksistä oli Kristittyjen pyhien paikkojen tai alueiden uhka sekä kristityn väestön suojeleminen sekä muiden tekemä käännytystyö.
 
Olisiko Kostantinus Suuri käynyt ensimmäistä "pyhää sotaa"? Hänhän propagoi voimakkaasti käyvänsä sotaa kristinuskon nimissä.

Tuohon madmaxin vastaukseen arvotaan lisää, että koska Paavi päätti sodan pyhyydestä tai pyhättömyydestä, se piti käydä vääräuskoisia vastaan. Siksi esim. albigienssejä ja heidän oppejaan tutkittiin niin tarkoin, että voitiin päättää, voidaanko heitä vastaan käydä pyhää sotaa.
 
Ei ollut Konstantinus Suuri. Muuten pojat alkavat lähestyä. Polttaa jo, mutta vielä olette pielessä.
 
Bodyguard kirjoitti:
Ei ollut Konstantinus Suuri. Muuten pojat alkavat lähestyä. Polttaa jo, mutta vielä olette pielessä.
Lainaus linkistä:

http://fi.wikipedia.org/wiki/Kolmas_pyh%C3%A4_sota

"Kolmas pyhä sota käytiin antiikin Kreikan kaupunkivaltioiden välillä vuosina 356 eaa.–346 eaa. Sota käytiin Fokiksen maakunnan asukkaiden sekä Theban, Boiotian ja Thessalian välillä. Sotaa kutsuttiin pyhäksi koska sen taustalla oli Delfoin pyhän temppelin hallinta. Sotaan sekaantui myös Makedonian kuningas Filippos II, joka näin saattoi kasvattaa omaa valtaansa."
 
veffeade kirjoitti:
Bodyguard kirjoitti:
Ei ollut Konstantinus Suuri. Muuten pojat alkavat lähestyä. Polttaa jo, mutta vielä olette pielessä.
Lainaus linkistä:

http://fi.wikipedia.org/wiki/Kolmas_pyh%C3%A4_sota

"Kolmas pyhä sota käytiin antiikin Kreikan kaupunkivaltioiden välillä vuosina 356 eaa.–346 eaa. Sota käytiin Fokiksen maakunnan asukkaiden sekä Theban, Boiotian ja Thessalian välillä. Sotaa kutsuttiin pyhäksi koska sen taustalla oli Delfoin pyhän temppelin hallinta. Sotaan sekaantui myös Makedonian kuningas Filippos II, joka näin saattoi kasvattaa omaa valtaansa."

Sorry, tämä ei ollut haettu asia. Hakusessa on noin 700 vuotta myöhempi aikakausi ja silloin vaikuttanut henkilö. Mainitsemasi sodan "pyhyys" on ehkä erilaista. En tiedä, onko sitä nimitetty alun alkaen "pyhäksi" vai vasta myöhemmin. Hakemani "pyhyys" ei sinänsä liity minkään alueen hallintaan vaan enemmän Jumalan ja häneen uskovien "puolustamiseen", vaikkakin yksi kaupunki näytteli myöhemmin tärkeää roolia tämän termin mukaisissa sodissa. Ja itse asiassa on näytellyt sitä ihan viime päiviin asti.
Mennään mun lähteeni mukaan, kuten täällä on sovittu. Tämmöiset asiat ovat valitettavasti tulkinnanvaraisia.
Sanotaanko, että menit liian kauasmenneisyyteen. Aikakausi on vuosien 300-450 välillä.
 
Bodyguard kirjoitti:
Jatketaanpas sotahistorian puitteissa ja mennäänkin vähän kauemmas. Muslimimeilla on käsite Jihad, joka voitaneen kääntää termiksi "Pyhä sota". Mutta kuka alun alkuaan keksi määritelmän "Pyhä Sota" ja mitkä olivat sen edellytykset ( eli mitkä olivat pyhän sodan tunnusmerkit )?

Yritys 2:

Oliskos kuitenkin kyse ristiretkiin johtaneista tapahtumista...


http://fi.wikipedia.org/wiki/Ristiretket#Ristiretkien_taustaa

"Ristiretkiaate voidaan katsoa alkaneen vuonna 1095 Paavi Urbanus II:n Clermontin kirkolliskokouksessa pitämän saarnan seurauksena."

"Pitämässään puheessa Urbanus II vetosi useasti kansaan, jotta nämä aseistautuisivat ja lähtisivät sotaan Pyhälle maalle. Urbanuksen mukaan Herran temppelistä oli tehty paholaisen istuin ja kaikkein pyhin on häpäisty"

Ilmeisesti edellä viitataan muslimien aikaisemmin valloittamaan Jerusalemiin, jonne
myös 1. ristiretki kohdistui.
 
veffeade kirjoitti:
Bodyguard kirjoitti:
Jatketaanpas sotahistorian puitteissa ja mennäänkin vähän kauemmas. Muslimimeilla on käsite Jihad, joka voitaneen kääntää termiksi "Pyhä sota". Mutta kuka alun alkuaan keksi määritelmän "Pyhä Sota" ja mitkä olivat sen edellytykset ( eli mitkä olivat pyhän sodan tunnusmerkit )?

Yritys 2:

Oliskos kuitenkin kyse ristiretkiin johtaneista tapahtumista...


http://fi.wikipedia.org/wiki/Ristiretket#Ristiretkien_taustaa

"Ristiretkiaate voidaan katsoa alkaneen vuonna 1095 Paavi Urbanus II:n Clermontin kirkolliskokouksessa pitämän saarnan seurauksena."

"Pitämässään puheessa Urbanus II vetosi useasti kansaan, jotta nämä aseistautuisivat ja lähtisivät sotaan Pyhälle maalle. Urbanuksen mukaan Herran temppelistä oli tehty paholaisen istuin ja kaikkein pyhin on häpäisty"

Ilmeisesti edellä viitataan muslimien aikaisemmin valloittamaan Jerusalemiin, jonne
myös 1. ristiretki kohdistui.

Olet hyvin, hyvin lähellä. Termiä käytettiin ehkäpä ensimmäisen kerran ristiretkien yhteydessä, mutta se keksittiin muutama vuosisata aiemmin. Nyt haetaan termin keksijään ja hänen määritelmänsä Pyhälle Sodalle.
 
Bodyguard kirjoitti:
veffeade kirjoitti:
Bodyguard kirjoitti:
Jatketaanpas sotahistorian puitteissa ja mennäänkin vähän kauemmas. Muslimimeilla on käsite Jihad, joka voitaneen kääntää termiksi "Pyhä sota". Mutta kuka alun alkuaan keksi määritelmän "Pyhä Sota" ja mitkä olivat sen edellytykset ( eli mitkä olivat pyhän sodan tunnusmerkit )?

Yritys 2:


Oliskos kuitenkin kyse ristiretkiin johtaneista tapahtumista...


http://fi.wikipedia.org/wiki/Ristiretket#Ristiretkien_taustaa

"Ristiretkiaate voidaan katsoa alkaneen vuonna 1095 Paavi Urbanus II:n Clermontin kirkolliskokouksessa pitämän saarnan seurauksena."

"Pitämässään puheessa Urbanus II vetosi useasti kansaan, jotta nämä aseistautuisivat ja lähtisivät sotaan Pyhälle maalle. Urbanuksen mukaan Herran temppelistä oli tehty paholaisen istuin ja kaikkein pyhin on häpäisty"

Ilmeisesti edellä viitataan muslimien aikaisemmin valloittamaan Jerusalemiin, jonne
myös 1. ristiretki kohdistui.

Olet hyvin, hyvin lähellä. Termiä käytettiin ehkäpä ensimmäisen kerran ristiretkien yhteydessä, mutta se keksittiin muutama vuosisata aiemmin. Nyt haetaan termin keksijään ja hänen määritelmänsä Pyhälle Sodalle.

Yritys 3 (on kyllä edelleen hakusessa...):


http://www.ortodoksi.net/index.php/Bysantin_sota_ja_rauha

Bysantin keisarikunnan keisari " Leo VI (886-912)".

"Kun pakanalliset persialaiset valloittivat Pyhän Maan 600-luvun alussa, bysanttilaiset reagoivat asiaan ensisijaisesti uskonnollisesti. Bysanttilaisten sotapropagandassa olivat keskeisinä teemoina: uskon puolustaminen, kristittyjen vapauttaminen, pyhän Maan takaisin valtaaminen ja Todellisen Ristin uudelleen löytäminen. ".
 
Polttaa, polttaa, kohta näpit palaa. Tuo "Jumalan siunauksella" on yksi osa haettua määritelmää. Mutta Leo VI vain sovelsi aiemmin keksittyä asiaa. Eli hän ei ole haettu henkilö, sorry.
 
Veikataan kirkkoisä Augustinusta.

Ehtoja en kyllä saa päähäni, mutta veikataan, että sotilaiden piti rukoilla & ripittäytyä ja sota piti käydä rauhan aikaan saamiseksi ja vain oikeutetuista syistä.
 
EK kirjoitti:
Veikataan kirkkoisä Augustinusta.

Ehtoja en kyllä saa päähäni, mutta veikataan, että sotilaiden piti rukoilla & ripittäytyä ja sota piti käydä rauhan aikaan saamiseksi ja vain oikeutetuista syistä.

Hyvin veikkasit. Pyhän sodan käsitteen keksi ja määritteli kirkkoisä ja piispa Augustinus Hippolainen ( eli 354-430 ). Hänen määritelmänsä mukaan Jumala katsoisi sotaa "sormiensa läpi", jos se täyttäisi seuraavat ehdot: sodan piti olla kuninkaan tai piispan julistama, sen piti tähdätä "hyvään" ja sitä piti käydä turhaa kärsimystä välttäen. Tällöin Jumala siis antaisi anteeksi "älä tapa" käskyn rikkomisen.

EK jatka, ole hyvä.
 
"Perryä se on Rasperrykin" totesi muuan vähemmän viisas mies joskus, eli kaikki näköjään lasketaan. Siispä kysymys.

Königlicher Preussischer Jägerbataillon Nr. 27:n haupitsijaos osallistui heinäkuussa 1916 Misse-joen rintamalla taisteluun niin ansiokkaasti, että tuli mainituksi päiväkäskyssä. Millä nimellä tunnetaan tuo taistelu?

Lähteenä käytettiin nyt Kempin uutta, mutta köykäistä jääkärien historiaa. Näkyy viittaavan Paulaharjuun.
 
pstsika kirjoitti:
Ekkau-Kekkaun taisteluna.

Pilkkua viilaten "Eckau-Keckau", mutta hyväksytään.
 
EK kirjoitti:
pstsika kirjoitti:
Ekkau-Kekkaun taisteluna.

Pilkkua viilaten "Eckau-Keckau", mutta hyväksytään.

Olikos se tämä taistelu, missä oli suomalaisia molemmilla puolilla? Ja tapasivat sitten myöhemmin Suomessa samassa armeijassa.
 
EK kirjoitti:
Pilkkua viilaten "Eckau-Keckau", mutta hyväksytään.

Lähde mistä vastauksen etsin tarjosi kirjoitusmuodoksi Ekkau-Kekkau, mutta ei kai tuolla suurta merkitystä ole. En keksi hyvää kysymystä, joten nopein jatkaa.
 
Back
Top