Kysymys- ja vastaustopiikki

Lappeenranta on oikea vastaus, ja faktat tulivatkin Bodyguardin vastauksessa mainituiksi. Erityisesti rata toi ilmavihaa, vaikka sijainti ja rooli taka-/tukialueella olivatkin ilmeisiä muita syitä karuun kohtaloon.

Bodyguard jatkaa, jääde baikalille syöttöpisteen velkaa. Tvälupsille säälipisteitä ja oikeinkirjoitusharjoitteita.
 
Voi Villmanstrand tätä kaksisormijärjestelmää...

Säpi kelpaa aina.
 
Oukei, pistetään tämmöinen helppo. Raskas risteilijä Blücher upotettiin Saksan Norjan sotaretken yhteydesssä. Mikä yksikkö, millä ja missä sen upotti (lopullisesti, eli antoi ns. kuoliniskun)?
 
Norjan rannikkotykistön torpedopatteri (maalta-veteen) antoi niin sanotun kuoliniskun sen jälkeen kun Blücher oli ammuttu Oscarsborgin linnakkeen 280mm ja Drøbakin linnakkeen 150mm rannikkotykeillä tuleen.
 
Bodyguard kirjoitti:
koponen kirjoitti:
Useiden lähteiden mukaan kovimman kuurin saanut paikkakunta on tullut jo mainituksi, mutta ei ole kaunis Sortavala.
Klikkaa laajentaaksesi...

Kuhmo ja Nurmes eivät olleet kaupunkeja 1939-1940. Lappeenrannassa tuhoutui pommituksissa lähes 400 rakennusta ja pommituskertoja oli useita ja pommikoneiden kokonaismäärä noin 550 ( yhteenlaskettu kaikki pommituskerrat ). Aineelliset vauriot siis ihan kärkipäässä lukumääräisestikin ja kun kuolonuhrejakin oli useita kymmeniä, niin sanotaan Lappeenranta. Veinkö lihat kupista veli baikalilta?
Klikkaa laajentaaksesi...

Viekää vaikka tuhkat pesästä.:mad: ei tosissaan, hyvä, että tämä ketju eläisi. Enkä tosiaan löytänyt kohtuullisessa ajassa kirjaa, josta oletin faktan löytäväni. Sivumennen tuo Lpr:n pommittaminen on ollut melkoista mötkettä, 400 rakennusta ei ole pikkujuttu puhumattakaan kuolonuhreista. Perhana, ettei ilmatorjuntaa ollut edes nimeksi.
 
Tvälups kirjoitti:
Norjan rannikkotykistön torpedopatteri (maalta-veteen) antoi niin sanotun kuoliniskun sen jälkeen kun Blücher oli ammuttu Oscarsborgin linnakkeen 280mm ja Drøbakin linnakkeen 150mm rannikkotykeillä tuleen.
Klikkaa laajentaaksesi...

Yksikön tyyppi oikein. Vielä kun kerrot missä tapahtui ja minkä niminen ( Norjan rannikkotykistö on liian laaja käsite ) yksikkö ( linnake ) oli kyseessä.
 
9.4.1940 Oslofjord.
Kyseisen torpedopatterin päällikkönä toimi komkapt Andreas Anderssen (13v eläkkeellä ollut sotilas, josta tuli patterinpäällikkö kun vakinainen päällikkö sairastui. Hän sattui asumaan lähistöllä, joten sai siksi tehtävän).
 
Tvälups kirjoitti:
9.4.1940 Oslofjord.
Kyseisen torpedopatterin päällikkönä toimi komkapt Andreas Anderssen (13v eläkkeellä ollut sotilas, josta tuli patterinpäällikkö kun vakinainen päällikkö sairastui. Hän sattui asumaan lähistöllä, joten sai siksi tehtävän).
Klikkaa laajentaaksesi...

Paikka oikein, mutta vielä kun puristat sen linnakkeen nimen ( ainakin mun tietojeni mukaan sillä oli nimi, samaan tapaan kuin esim. Suomessa Utön linnake, Saarenpään linnake jne. ), mihin tuo torpedopatteri kuului, niin hyvä on. Niin, en kysynyt patterin päällikön nimeä. Taitaa muuten olla melkoisen harvinainen torpedoupotus maailmassa. Itse en ainakaan heti muista mitään muuta, missä maalta ammutulla torpedolla olisi upotettu laiva. Voihan niitä olla, mutta tuskin kovin monta.
 
Oscarsborg:in linnake: Itse torpedopatteri sijaitsi Pohjoisen Kaholmenin saarella.
 
Tvälups kirjoitti:
Oscarsborg:in linnake.
Klikkaa laajentaaksesi...

Mun lähteeni mukaan Oscarsborg oli linnoitus ( linnakkeisto varmaan oikea suomalainen vastine ), joka käsitti viisi linnaketta, jotka olivat Kaholmen, Kopås, Husvik, Råöya ja Nesset. Tuo torpedopatteri sijaitsi Nessetin linnakkeella. Sen verran lähelle pääsit ( pilkunviilausetäisyydelle), että vuoro on sinun. Ole hyvä.
Vastattiin näköjään samaan aikaan...
 
Lauantaina 13. syyskuuta 1941 irroitettiin kaikki Rukajärven linjasta irti saatavat miehet kokoon Rukajärven kylän urheilukentälle.
Juhlan piti alkaa klo 09:00 siniristilipun nostolla juhlakentän lippusalkoon, mutta lippu ei noussut.

Mitäs sitten tapahtui?
 
Lipun narut olivat tuhannen sotkussa eikä lippu noussut. Ketterästi, mainitaan, kuin orava, kiipesi Sami/Samppa/Samuel niminen sotilas lipputankoon ja viritti lipun paikoilleen. Kunniamerkkien jakaminen pääsi käyntiin ja jätkät siirtyivät kenttävartioita valmistelemaan.
 
Juurikin kuten baikal vastasi.

Komppanianpäällikkö L Rusanen kysyi, että löytyykö sellaista miestä, joka kiipeää lipputankoon, paltamolainen Samppa Kemppainen astui rivistä esiin. Hän päästi vain vyönsä pois, heitti kiväärinsä lipputangon juurelle ja kiipesi reisimällä 15 metriä korkeaan lipputankoon kuin orava ja laittoi lippunarun paikalleen. Myöhemmin rykmentinkomentaja antoi Kemppaiselle Työmiesaskin tupakkaa, myönsi viikon kotiloman ja korotti hänet korpraaliksi palkkiona erinomaisesta urheilusuorituksesta.

Lähde: Onni Palaste - Raappanan miehet WSOY 1996 s. 191
 
Eräälle Muurmannin radalle suuntautuvalla partiomatkalla otettiin vanki, jolla ei ollut päähinettä ja mies kyllä sen säästä johtuen tarvitsi. Hänelle tarjottiin kahta päähinevaihtoehtoa, joista toisen valitsi mielihyvin, toiseen ei halunnut edes koskea. Mikä päähine koristi sotavangin päätä kotimatkalla?
 
Venäläisen everstin hattu ei kelvannut vaan päähän meni everstin autoa ajaneen kuljettajan lakki. Olikos se nyt niin että osasto kuismasen partio väijytti yksittäisen auton kesällä 41/42. Kyydissä taisi everstin ja kuljettajan lisäksi olla politrukki ja jokin muu vanhempi upseeri (liekö ollut majuri). Kaikki kuolivat väijytyksessä.
 
Kyllä meni läheltä. Lähteeni mukaan partio saalisti kenraalin ja politrukin, joiden hatut ja arvomerkit, laukut ja lompakot otettiin talteen. Vangille tarjottiin ensin politrukin hattua, jota tämä ei halunnut ottaa vaan otti kenraalin hatun. Jukka Mäkelän kirja OsKu muistaakseni kertoo tämän tarinan.

RDF jatkaa.
 
baikal kirjoitti:
Kyllä meni läheltä. Lähteeni mukaan partio saalisti kenraalin ja politrukin, joiden hatut ja arvomerkit, laukut ja lompakot otettiin talteen. Vangille tarjottiin ensin politrukin hattua, jota tämä ei halunnut ottaa vaan otti kenraalin hatun. Jukka Mäkelän kirja OsKu muistaakseni kertoo tämän tarinan.

RDF jatkaa.
Klikkaa laajentaaksesi...

Katsoin tuon eilen Mäkelän kirjasta ja juttu meni niin että kuollut upseeri oli eversti ja kuollut komissaari vastasi kenraalimajuria. Vanki kieltäytyi komissaarin lakista mutta tyytyi autonkuljettajan päähineeseen.

Laiton kohta kysymyksen.
 
Heitetään helppo.

Mitä Majuri Marttinan kerrataan antaneen ohjeeksi eräälle kaukopartiolleen, siltä varalta milkäli saattopartio kieltäytyisi jatkamasta tehtäväänsä?
 
RDF kirjoitti:
Heitetään helppo.

Mitä Majuri Marttinan kerrataan antaneen ohjeeksi eräälle kaukopartiolleen, siltä varalta milkäli saattopartio kieltäytyisi jatkamasta tehtäväänsä?
Klikkaa laajentaaksesi...

Ampukaa arvojärjestyksessä?
 
Sinun täytyy kirjautua vastataksesi.
Back
Top