Kysymys- ja vastaustopiikki

baikal kirjoitti:
Suomi tiettävästi "kaappasi" Stalinin lähettämän viestin Govoroville heinäkuussa - 44. Tämä viesti pakotti Govorovin oman henkensä uhalla luovuttamaan 5 divisioonaa Saksaa vastaan, varusteineen. Varmaa tietoa siitä kuinka tuo viesti päätyi nimenomaan suoraan Mikkeliin ei ole saatavilla. Vahvin veikkaus on se, että Suomella oli salainen radiotiedusteluasema "jossain", joka kaappasi sanoman. Missä?

ähäkutti saateri ei löyvvy googlella.:a-cool:

Pahan pistit, saateri. Eipä tässä tule mieleen muita kuin Päämajan radiopataljoonan liikkuva yksikkö 3./PMRadP, josta käytettiin lyhennettä MO. Tuo vaikutti tuohon aikaan Savonlinnan lähellä Säämingin emäntäkoululla. Vastataan näin... Vaikka se ei sen salaisempi tainnut olla kuin muutkaan radiotiedusteluasemat. Tai en tiedä...
 
Myös Suursaari ja Tytärsaari ovat mahdollisia paikkoja. Suursaari taitaa olla suomen radiotiedustelun "kehto" siinä mielessä, että sieltä Hallamaan toiminta sai alkunsa jo 1919. Siellä taisi jossain vaiheessa Jatkosotaa olla myös radiotiedusteluasema. Tytärsaari taas oli saksalaisten hallussa, ehkäpä sielläkin oli suomalaisten kuuntelua.
 
On sanottu, ettei STAVKA:n sanomia voitu avata, jos puheissa oli itse Josef. Siinä käytettiin joka kerta eri koodia, joka oli viisinumeroinen, käytännössä koodinvaihto siis joka viestille takasi avaamattomuuden. Eli radiotiedustelun piikkiin tätä ei voida pistää. Salainen asemapaikka jossain, tieto suoraan Mikkeliin.

Lähteenä käytän yhtä julkista henkilöä ja itseasiassa aivan julkista arvelua. Stella Polaris- operaatio todennäköisesti hävitti dokumentit, jos sellaisia edes oli. Eli on luotettava julkisen henkilön esittämään teesiin, joka on vahvistettu paljon myöhemmin ainakin amerikoista käsin.
 
Tämä taisi olla vähän turhan hankala ja kaiken lisäksi varmaa totuutta ei ole olemassakaan:

Suomella saattoi olla kuunteluasema mallia salainen Turkin Ankarassa, jossa olivat päässeet kiinni NL-Britannia-Usa- välisten viestien vaihtoon. Länsiliittoutuneet pyysivät jatkuvasti NL:a rötistämään oikein kunnolla vuonna - 44 kesällä, tunnetuista syistä, ja tuo Stalinin antama käsky Govoroville päätyi Mikkeliin tuota tietä. Tai sitten Suomi sai asiamiestietoa jostain kanavasta. Jääpi selvittämättä varmasti. Mutta Turkkia pidetään aika varmana postipaikkana.

Otetaans toinen vähän parempi kysymys.

Talvisodan Suomussalmelle saapui Kenttätäydennysprikaatin ensimmäiset osat autoilla ja suunnilleen suoraan toimeen piti nämä ensimmäiset saapujat käskeä. Heille oli jaettu kiväärit, mutta ei patruunoita. Paljonko jaettiin per taistelija ensimmäisessä jaossa? Titaani-arvomerkin saa, jos osaa vastata millä keinoin nämä ensimmäiset saapujat järjestivät majoituksensa ensimmäisenä yönään?
 
baikal kirjoitti:
Tämä taisi olla vähän turhan hankala ja kaiken lisäksi varmaa totuutta ei ole olemassakaan:

Suomella saattoi olla kuunteluasema mallia salainen Turkin Ankarassa, jossa olivat päässeet kiinni NL-Britannia-Usa- välisten viestien vaihtoon. Länsiliittoutuneet pyysivät jatkuvasti NL:a rötistämään oikein kunnolla vuonna - 44 kesällä, tunnetuista syistä, ja tuo Stalinin antama käsky Govoroville päätyi Mikkeliin tuota tietä. Tai sitten Suomi sai asiamiestietoa jostain kanavasta. Jääpi selvittämättä varmasti. Mutta Turkkia pidetään aika varmana postipaikkana.

Otetaans toinen vähän parempi kysymys.

Talvisodan Suomussalmelle saapui Kenttätäydennysprikaatin ensimmäiset osat autoilla ja suunnilleen suoraan toimeen piti nämä ensimmäiset saapujat käskeä. Heille oli jaettu kiväärit, mutta ei patruunoita. Paljonko jaettiin per taistelija ensimmäisessä jaossa? Titaani-arvomerkin saa, jos osaa vastata millä keinoin nämä ensimmäiset saapujat järjestivät majoituksensa ensimmäisenä yönään?

Silloiseen kivääriin mahtui muistaakseni 5 patruunaa, joten vastataan 5. majoituksesta en osaa sanoa, mutta arvataan, että laavuissa.
 
Suomussalmella jaettiin jopa Berdan-kivääreitä (ei makasiinia) KT-Pr joukoille. Olisiko nuo saaneet jopa kokonaiset kolme patruunaa per ase. Majoitus sitten avotulilla kuusenpersiessä.
 
Tvälups kirjoitti:
Suomussalmella jaettiin jopa Berdan-kivääreitä (ei makasiinia) KT-Pr joukoille. Olisiko nuo saaneet jopa kokonaiset kolme patruunaa per ase. Majoitus sitten avotulilla kuusenpersiessä.

Eikös Berdan ihan toimiva ase ollut vielä siihen aikaan? Siis jos vaan patruunat olivat kuranttia tavaraa. Tosin kertalaukausvehjes, mutta...
 
Lippaaton 4,2 linjan (10,75x58R) mustaruutipatruunaa ampuva vuosimallia 1870 oleva torrakko... Tyhjää parempi tietysti.
 
Ilmeisesti tuo porukka joutui olemaan aika omillaan ja patruunatilanne oli huono. Siksi ihmetyttää MPKK:ssa v. 2011 tehdyn pro gradu työn "Siilasvuon joukkojen huollon järjestelyt Suomussalmella 1939-1940" sivulla 19 oleva maininta: " ErP15 ja IV/KT-Pr tilanne...oli kaikesta huolimatta verraten hyvä". Mun mielestäni tilanne on äärettömän huono, jos ei ole patruunoita kuin kourallinen käytettävissä. Tämmäisen olettamuksen saa kysymyksenasettelusta.
Mutta tietysti, jos vertailukohdan tilanne on vielä huonompi...
 
Tietysti tuo gradu voi antaa osviittaa myös "isänmaamme toivojen" hahmotuskyvystä...
 
Höpsis nyt miehet, tilannehan oli loistava; jakoon meni pitkään 15 kpl per taistelija! Kehotettiin, että pitää säästellä sitten taistelussa.....Berdanit sentään jaettiin huoltoon ja vartiomiehille, kaikki 3 patruunaakin jaettiin ihan kerralla. Noh, pari vrk myöhemmin tilanne parani patruunoiden osalta.

Reippaassa ulkoilusäässä, vähän yli 30 asteen pakkasessa tosiaan nukuttiin pari ekaa yötä kuusen perseissä tahi sitten kuului niihin onnekkaisiin, jotka sopivat Enso-Gutzeitilta saatuihin pressukatoksiin, kaminahan niistä puuttui, mutta honkaa ja tervasta polttamalla ei nyt aivan hengiltä palelluttu. Kaikesta päätellen ison armeijan perustamisessa on ollut hiukka haasteita, vaikka sen luulisi olleen jo tuolloin P-laitoksen ydinosaamisaluetta. Joko puuttui halu ja ymmärrys tai sitten puuttui kyky ja ymmärrys, en tiedä kumpi on lopultakin pahempi. Jälkipolville on lallatettu lotinaa Malli-Kajanderista.....taisi olla aika väsähtäneitä sotilasjohtajatkin, puuhattiin pommituskoneiden ja panssarilaivojen parissa tiukka - 30- luku ja miehille ei ollut antaa kuin kokardi ja aseentekele, johon sai sujauttaa vieläpä muutamia patruunoita. Hakematta löytää yhtymäkohtansa tähän päivään.....vai eikö?

Tvälups oli lähimpänä kaiketi, jatkaa hän.
 
Jatketaan aiheeseen liittyen, 1930-luvulla puolustusministeriö möi/hävitti "massavanhentuneita" kevytaseita maailmalle.
Mikä asemalli(t) ovat kyseessä, valmistusmaa(t), kaliiperi(t) ja noin kappalemäärä(t)?*


*Huomioiden kuinka sitten Talvisodassa jopa kevytaseiden määrä oli riittämätön ja joukoille jaettiin jopa Berdan-kiväärejä...
 
Tvälups kirjoitti:
Lippaaton 4,2 linjan (10,75x58R) mustaruutipatruunaa ampuva vuosimallia 1870 oleva torrakko... Tyhjää parempi tietysti.

Ja kolme patruunaa. Tuolla varustuksellahan taistelija saa jo kolme sotasaalisasetta.
 
Tvälups kirjoitti:
Jatketaan aiheeseen liittyen, 1930-luvulla puolustusministeriö möi/hävitti "massavanhentuneita" kevytaseita maailmalle.
Mikä asemalli(t) ovat kyseessä, valmistusmaa(t), kaliiperi(t) ja noin kappalemäärä(t)?*


*Huomioiden kuinka sitten Talvisodassa jopa kevytaseiden määrä oli riittämätön ja joukoille jaettiin jopa Berdan-kiväärejä...

Ainakin Madsen-pikakiväärit, tanskalaisia, kaliberi 7,62x53R, myyty Viroon vuonna -37, määrä 600+.

Edit: sitten tietenkin on häivtetty joitakin satoja Saksanmausereita, väärän kaliberin takia, todennäköisesti myös Arisaka-kiväärejä.
 
Back
Top