Kysymys- ja vastaustopiikki

veffeade kirjoitti:
Peruutan tämän kysymyksen.

Tässä kuviossa on sellainen virhe, jotta syystä tai toisesta tässä Edit moodissa tuossa arvuuksen kohteena olevassa salasanassa on "Salatun (tässä on siis 2 välilyöntiä) viestin purku".
Kun tonne palveluun syöttää em. hex stringin -> em. avaimella saapi esille avainsanan ja webbisivun.

Miksi siis peruutan: Siksi että kun lähetän tämän viestin -> tuosta 2 välilyöntiä jutusta putoo 1 kpl pois :( ????.
Klikkaa laajentaaksesi...

Code: 
Käytä [code] -tagia.
 
Heitetäänpä tähän väliin pikainen ja helppo(?) kysymys. Minkä hyvin henkilökohtaisen lahjan tykistönkenraali V.P. Nenonen sai omalta "esikunnaltaan" eli päämajan ase- ja tykistöosaston henkilökunnalta 60-vuotispäivänään 6.3.1943?
 
OldSkool kirjoitti:
Punahonkainen, kaksikerroksinen hirsitalo Helsingin kulosaaresta.
http://www.ktkerho.fi/nenonen.php
Klikkaa laajentaaksesi...
Arvasin, että tätä tarjotaan, mutta ei. Kulosaaren huvilan, joka Nenosen kuoltua tomi Paavo Talvelan asuntona, lahjoitti Suomen Kenttätykistön säätiö. Nenosen oman esikunnan lahja oli paljon kompaktimpi, pääraaka-aine kylläkin sama kuin huvilassa.

19339_r500.jpg


Huvilan pienoismalli:
19833_r500.jpg
 
Pidän tositarinoista. Kysymys lopussa.

Eräs mies teki ympyriäisiä päiviä tehdäkseen suomalaisen muotoilun tunnetuksi. Ikänsä puolesta hänen ei olisi tarvinut mennä jatkosotaan, mutta kyllästyttyään riitelyyn kuuluisan kulttuurifirman mesenaatin kanssa hän meni vapaaehtoisena ja joutui Hangon rintamalle. Viimeisessä kirjeessään hän kertoi kirjoittavansa myrskylyhdyn heikossa valossa ja että sotilaallista toimeliaisuutta esiintyi. Miehille jaettiin tuliannoksia ja käsikranaatteja.

Eversti Snellman oli kyllästynyt hiljaiseloon ja käski suorittaa väkivaltaisen tiedustelun erääseen saareen. Maisterimme ajoi syyskuisena iltana muiden miesten kanssa veneillä erääseen Bromarvin lohkon saareen klo 22:03.

Klo 22:40 saareen pyydettiin apua. Joukkue oli juuttunut konekiväärituleen ja vahvaan puolustukseen. Lisää veneitä lähetetään saareen. Tilanne on epäselvä.

Yöllä kahden jälkeen saari päätetään jättää. Vetäytyminen ja ansoittaminen aloitetaan, mutta klo 3:55 venäläiset hyökkäävät saareen.

Klo 05:20 kerrotaan ajelehtivista veneistä ja että miehiä ui meressä. Joitakin pääsee pois. Vielä aamulla kuuluu saaresta ammuntaa ja räjähdyksiä, mutta ketään ei enää tule. Oma tykistö ampuu iskun saareen.

Sotilaastamme emme kuule enää mitään. Hänet julistetaan kaatuneeksi itsenäisyspäivänä 6.12. 1941.

Kuka oli tämä sotilas ja mikä taistelu?
 
Taisi tulla oikea dekkarikysymys. Ja täytyy myöntää, ettei Internet tarjoa paljon apua tähän. Mutta Niilo Lappalaisen kirja tai vaikka Olavi Paavolaisen Synkkä yksinpuhelu olisi jo suureksi avuksi. Jostain Merivoimien historiikista voisi löytyä raportti tästä, en tiedä.

Annetaan ensin yksi vinkin luontoinen kuvaus, jotta saadaan taistelu.

Joukot olivat soutaneet saareen. Vain osa oli moottoriveneellä. Jouduttuaan kahden tulen väliin, osaston johtajalle tuli kiire karkuun. Vetäytyminen sujui kuitenkin hitaasti. Kaikille ei riittänyt tilaa veneisiin. Vihollistuli piiskasi veneitä. Miehet olivat sitoneet soutuveneet yhteen ja sitten koko nivaskan moottoriveneeseen. Taistelua johtanut kapteeni tunki moottoriveneeseen. Venäläiset tulittivat korkeilta rantakallioilta. Kapteenin mielestä vetäytyminen tapahtui hitaasti, joten hän päätti henkensä olevan arvokkaampi kuin toisten ja katkaisi puukolla hinausköyden.

Taisteluun vietiin parisataa suomenruotsalaista ja osastosta menetettiin 78, kaikki kaatuneina tai kadonneina. Pari päivää myöhemmin erään saaren rantaan lipui vene täynnä venäläisten siihen latomia ruumiita.

Taistelua johtanut kapteeni nähtiin pari vuotta sodan jälkeen Bromarvin kirkolla, ja hänet hakattiin oikein huolella. Syytettä hän ei kuitenkaan nostanut.
 
Vonka kirjoitti:
Sotilaastamme emme kuule enää mitään. Hänet julistetaan kaatuneeksi itsenäisyspäivänä 6.12. 1941.

Kuka oli tämä sotilas ja mikä taistelu?
Klikkaa laajentaaksesi...

Moni muukin, joka kaatui/katosi/hukkui tuossa taistelussa julistettiin kaatuneeksi 6.12.

Oikeasti taistelu käytiin yöllä 2.9.-3.9.

Sotilas oli aikanaan kuuluisa kulttuurihenkilö, sillä hän perusti Artekin ja teki Alvar Aallon huonekalut tunnetuiksi Euroopassa.
 
Tvälups kirjoitti:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Nils-Gustav_Hahl
Klikkaa laajentaaksesi...

Gunnarsholmin taistelussa kaatui tosiaan yhtenä yönä 78 kaikista Hangon rintaman 272 kuolleesta. Hahl oli tämä kulttuurimies. Hän teki Alvar Aallosta maailmantähden esittelemällä tuoleja Brysselin maailmannäyttelyssä. Rintamalle hän meni vapaaehtoisena, koska oli kyllästynyt riitelemään Gullichsenin kanssa eikä saanut edes kunnon palkkaa.

Tvälups jatkaa.
 
Tvälups kirjoitti:
Nyt seuraa kysymys joka on äärimmäisen helppo ja uskomattoman vaikea. Riippuen onko aihe tuttu.

Norjalaiset vastarintamiehet joutuivat Quislingin Nasjonal Samlingin yhteistoimintamiesten sekä Gestapon lisäksi kamppailemaan muitakin voimia vastaan.
Mitä olivat nämä muut voimat: Hepapo ja Grösapo?
Klikkaa laajentaaksesi...

En ole ikinä kuullutkaan mistään hepoista ja grösista. Mutta yksi vastarintaliikkeen jahtaajista oli tietenkin statspolitiet eli 1.6. 1941 perustettu kansallissosialistinen valtiollinen poliisi, jonka johtaja oli Karl Marthinsen. Se oli suoraan Josef Terbovenin kommissariske Politidepartementetin alainen.
 
Ei löytynyt oikeaa vastausta kuten jo ennakkoon arvelinkin.
Vastaus löytyy kirjasta: Gunnar (Fridtjof Thurmann) Sønsteby DSO - Vastarintamies no 24 http://no24.no/

Vonka yritti, joten Vonka jatkaa:
 
Selvä sitten, vaikka en mitään tiennytkään. Norjasta tuli mieleeni... Suojelupoliisin historiikissa mainitaan lyhyesti Ivalon aavelento, jossa Cessna 120 lähti kohti itää tulematta koskaan takaisin. Kone siis teki "malesialaiset". Lappihan oli ilmatilatyhjiö vielä silloin (vuonna 1966) - jos kohta maatyhjiökin. Tämä ja monet muut tapaukset (myös maarajalla) veivät sitten siihen, että Urkki, sisäministeri ja puolustusministeri saivat epävirallisen isokenkäisen yrmyjoukon luokseen. Sakki määräsi resursoimaan Lappiin sillä uhalla, että he "auttavat meitä".

Minkä vakoilutarinan norjalaiset väittävät koneeseen sisältyvän? Tästäkin aiheesta on kirjoitettu Norjassa, mutta meillä ainoat viitteet löytyvät supon (silloisen Suopon) nootista norjalaisille ja eräästä rajavartiolaitoksen raportista Urkille. Perään siis legendaa, jota ei ole avattu Suomessa, sillä norjalaisviitteetkin pohjautuvat vain entisen tiedustelumiehen muistelmaan.
 
Oliko tämä se tämän päivän iltasanomissa kerrottu juttu kadonneista saamelaiskäräjien jäsenistä? Olivat menossa Beechcragt Bonanzalla Norjaan mutta eivät koskaan saapuneet perille - oliko se Bodöhön. Huhut olivat joko NL:ään harhautuminen ja sinne vangiksi jääminen tai sitten osuminen liian lähelle Naton sotaharjoitusta ja alasammutuksi tuleminen.
 
Sinun täytyy kirjautua vastataksesi.
Back
Top