Kysymys- ja vastaustopiikki

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja vehamala
  • Aloitus PVM Aloitus PVM
Entäpä vaikkapa katkaistu 152 mm hylsy (esim. maastolöytö on ollut korroosion turmelema ja katkaistu turistille tuhkakupiksi).

Hylsyistä katkotaan lyhtyjä, tuhkakuppeja tai maljakoita, jolloin korkeus lyhenee. Pullonkaulan muotokin voi jäädä, mutta kokonaisuus ei enää vastaa alkuperäistä. Luulisin.

Jos hylsyssä on jotain leimoja, voisin tehdä vielä yhden virtuaalilennon äiti-Venäjälle tuolla bittien seassa ja löytää oikeaan ammukseen. Ilman niitä en minä etene.
 
Viimeksi muokattu:
En hööpötä ketään, vaan olen itsekin käyttänyt tunteja aikaa tiedon etsimiseen vain todetakseni, ettei aukea.

Tarina kertoo, että tämä hylsy löytyi erään sotaveteraanin (siskon aviomiehen pappa), joka oli romuhamsteri, kuoleman jälkeen tämän autotallista. Mistään tykäristä ei kuitenkaan ollut kysymys, vaan jatkosodan ambulanssikuskista muistaakseni Kannakselta. JOS tämä sattuisi olemaan sotamatkamuisto jostain vieraan vallan tykistöasemasta, selittäisi sodanajan sijoitus sen, miksi messinkiesine on haaviin tarttunut, ja hikoilematta kotiin tullut.

Kuitenkin huomioon ottaen herran keräilyharrastuksen kaiken romun suhteen, tämä voi olla myöskin sodan jälkeistä tuotantoa. Intuitioni kuitenkin uskoo ”sotamuistoon”.

Kantaleimoina:
”2”
”3” alla mahdollisesti 1915r (vuosiluku ilmeinen, r epäselvä)
”40” (epäselvä mutta todennäköinen)
”ympyröity iso-B” tai B lyöty 0 päälle
”58”
”Ympyröity pikku-b” tai ”ympyröity 9” toisesta suunnasta katsottuna - en tunne kyriilisiä. Ehkä jopa ympyröity buk.. pikku-g?

IMG_0409.webp

Kuvien tarkkuutta ei tämä saitti oikein tue.
 
Viimeksi muokattu:
TomiDude kirjoitti:
En hööpötä ketään, vaan olen itsekin käyttänyt tunteja aikaa tiedon etsimiseen vain todetakseni, ettei aukea.

Tarina kertoo, että tämä hylsy löytyi erään sotaveteraanin (siskon aviomiehen pappa), joka oli romuhamsteri, kuoleman jälkeen tämän autotallista. Mistään tykäristä ei kuitenkaan ollut kysymys, vaan jatkosodan ambulanssikuskista muistaakseni Kannakselta. JOS tämä sattuisi olemaan sotamatkamuisto jostain vieraan vallan tykistöasemasta, selittäisi sodanajan sijoitus sen, miksi messinkiesine on haaviin tarttunut, ja hikoilematta kotiin tullut.

Kuitenkin huomioon ottaen herran keräilyharrastuksen kaiken romun suhteen, tämä voi olla myöskin sodan jälkeistä tuotantoa. Intuitioni kuitenkin uskoo ”sotamuistoon”.

Kantaleimoina 2, 3 ja ”ympyröity B”.

Katso liite: 124449
Klikkaa laajentaaksesi...
Tämä on nyt ihan hakuammuntaa, mutta Rheinmetall suunnitteli n-liitolle 20-luvulla mm. 152mm jalkaväkitykin. N-liitto valmisti sitä reilu sata kappaletta 152mm (mortar) M1931- nimellä divisioonatykiksi. Saksassa aseesta kehitettiin 15cm sIG 33, jota käytettiin jalkaväkirykmenttien raskaana jv-tykkinä. Asia tuli mieleeni siitä, että muistin sIG:n hylsyn olevan tosi lyhyt (kylläkin suora). Googlailu ei kyllä tuonut mitään lisätietoa.
 
Anteeksi , eikös tämä ollut siten että kysyjä tietää vastauksen ja muut arvaa. lähinnä topikin sääntöjen puitteissa.

edtit: ois ehkä kulunut ketjuunn mikä vit** tämä on kun tänne
 
Viimeksi muokattu:
TomiDude kirjoitti:
En hööpötä ketään, vaan olen itsekin käyttänyt tunteja aikaa tiedon etsimiseen vain todetakseni, ettei aukea.

Tarina kertoo, että tämä hylsy löytyi erään sotaveteraanin (siskon aviomiehen pappa), joka oli romuhamsteri, kuoleman jälkeen tämän autotallista. Mistään tykäristä ei kuitenkaan ollut kysymys, vaan jatkosodan ambulanssikuskista muistaakseni Kannakselta. JOS tämä sattuisi olemaan sotamatkamuisto jostain vieraan vallan tykistöasemasta, selittäisi sodanajan sijoitus sen, miksi messinkiesine on haaviin tarttunut, ja hikoilematta kotiin tullut.

Kuitenkin huomioon ottaen herran keräilyharrastuksen kaiken romun suhteen, tämä voi olla myöskin sodan jälkeistä tuotantoa. Intuitioni kuitenkin uskoo ”sotamuistoon”.

Kantaleimoina:
”2”
”3” alla mahdollisesti 1915r (vuosiluku ilmeinen, r epäselvä)
”40” (epäselvä mutta todennäköinen)
”ympyröity iso-B” tai B lyöty 0 päälle
”58”
”Ympyröity pikku-b” tai ”ympyröity 9” toisesta suunnasta katsottuna - en tunne kyriilisiä. Ehkä jopa ympyröity buk.. pikku-g?

Katso liite: 124449

Kuvien tarkkuutta ei tämä saitti oikein tue.
Klikkaa laajentaaksesi...

No niin, nyt tiedämme vuoden lisäksi tehtaan.

Selvästi erottuva ympyröity iso-B” on nimittäin tehdasleima (kyrillinen “Ve”), jota käytettiin Pietarin metallitehtaan tunnuksena.

Valmistusvuosi on 1915, ja perässähän on “r” = годъ (vuosi) kyrillisinä kirjaimina. Hylsy on siis tsaarin Venäjän aikainen (ensimmäisen maailmansodan tuotanto).

Loput jäävät ilman varmaa tulkintaa.

”2” / ”3” / ”40” / ”58” tms. viittaavat todennäköisesti erä- tai panosnumeroihin (batch / lot).

Sitten siinä on varmaankin kyrillinen б (pieni b), r (g) tai numero 9. Ne merkitsevät kuulemma tarkastusleimoja tai tietyn tehdaserän koodeja. Tai "alatehtaita", jos yksiköitä on useampia.

Väitän nyt, että kyseessä on 152 mm M1909- tai M1910-haupitsin hylsy, joka on valmistettu Venäjällä vuonna 1915. Hylsy on ollut alun perin noin 21–24 cm korkea pullonkaulahylsy (obturatorihylsy).

133 millin korkeus viittaa siihen, että hylsy on katkaistu myöhemmin (mahdollisesti muistoesineeksi, maljakoksi tms.).

Leimat (ympyröidyt kirjaimet ja numerot) tukevat tätä teoriaa: ne ovat tyypillisiä ensimmäisen maailmansodan aikaisille venäläisille tykistöhylsyille.

Neuvostoliitolla oli sodan alussa vielä suuria määriä M1910/30-haupitsia. Suomalaisillakin oli 152 H/10 -haupitseja vuoden 1941 hyökkäysvaiheessa.

Hylsyn valmistusvuosi 1915 ei ollut mitenkään poikkeuksellista. Vanhoja varastoeriä käytettiin takuulla loppuun asti.

Ambulanssikuski liikkui tykkiasemien, kenttäsairaaloiden ja evakuointireittien tuntumassa väistämättä. Moni teki tuhkakupin tai jonkin telineen. On hyvin todennäköistä, että tuo on matkamuisto Karjalankannakselta.

Tiedän yhden palstalla kaartelevan vanhan variksen, joka saattaa tietää vielä jotain mullistavaa tai osoittaa puutteita tässä päättelyssä, jos sattuu ilmestymään. Internet ei auta meitä varmaankaan enää yhtään enempää.
 
Suurkiitokset, aihetodisteineen pidän tapausta selvitettynä. 2 ja 3 lienevät jälleenlatauskertoja?

Taitavasti lyhennetty hylsy kyllä on. En näe siinä mitään työstön jälkeä ja pullonkaulakin näyttää tehdastekoiselta.

Wow. Ennen osattiin! (y)
 
Viimeksi muokattu:
Mutta varmuuden vuoksi kysyn, tunteeko kukaan KV-2:n ammuksia? Tietääkseni JSU-152:n ammus ladattiin tykkiin ”kahdessa osassa”, mutta miten Klim 2:ssa?

Tosin niitä ei vissiin Suomen rintamalla nähtykään?
 
Viimeksi muokattu:
TomiDude kirjoitti:
Mutta varmuuden vuoksi kysyn, tunteeko kukaan KV-2:n ammuksia? Tietääkseni JSU-152:n ammus ladattiin tykkiin ”kahdessa osassa”, mutta miten Klim 2:ssa?

Tosin niitä ei vissiin Suomen rintamalla nähtykään?
Klikkaa laajentaaksesi...
Harvinaisia ne olivat mutta yksi tapaus löytyi:

"Suomi ja venäläisten T-34 ja KV-2 vaunut
Jatkosodan alussa, elokuussa 1941, suomalaisjoukot kohtasivat yllättävän ja pelottavan vastuksen Sallassa. Kyseessä oli Neuvostoliiton jättiläismäinen KV-2-panssarivaunu, joka oli tunnettu massiivisesta koostaan ja tehokkaasta panssaroinnistaan. Vaunu, joka painoi 53 tonnia ja jonka panssarointi oli jopa 110 mm paksua, oli varustettu 152 mm:n tykillä.

Tämä kolossaalinen vaunu, joka oli pituudeltaan 6,79 metriä ja korkeudeltaan 3,65 metriä, ilmestyi yllättäen JR 33:n I pataljoonan eteen vesisateessa 21.8.1941. Sen ilmestyminen kentälle aiheutti suomalaisissa sotilaissa hämmennystä ja pelkoa. KV-2:n tulivoima ja panssari olivat niin vahvoja, että suomalaiset panssarintorjuntatykit ja -kiväärit eivät pystyneet tehoamaan siihen.

Taistelu ja haasteet​

KV-2 jatkoi etenemistään suomalaisten linjojen läpi, kiertäen miinakentät ja aiheuttaen tuhoa asemissa. Suomalaiset sotilaat, jotka olivat jo väsyneitä ja huonosti varustautuneita raskaampien panssarivaunujen torjuntaan, kokivat vaunun lähestymisen kauhuna. Yksittäiset laukaukset ja yritykset vaurioittaa vaunua osoittautuivat tehottomiksi.

Suomalaiset yrittivät eri keinoja vaunun pysäyttämiseksi, mukaan lukien rautakankien käyttö ja polttopulloilla hyökkäys, mutta nämäkään toimenpiteet eivät tuottaneet toivottua tulosta. Vaunun miehistö jatkoi taistelua vaunun sisältä, vaikka se oli menettänyt liikuntakykynsä.

Ratkaisevat toimet ja vaunun tuhoaminen​

Lopulta suomalaiset pioneerit onnistuivat asettamaan useita panssarimiinoja KV-2:n reitille. Vaikka vaunu selvisi ensin miinakentästä, se jysähti lopulta kahdeksan miinan päälle, mikä pysäytti sen liikkeen. Tästä huolimatta miehistö jatkoi taistelua vaunun sisältä.

Lopulta, 23. elokuuta, suomalaiset onnistuivat tuhoamaan vaunun. He kasasivat 30 kiloa räjähdysainetta vaunun katolle, mikä johti siihen, että vaunu syttyi tuleen ja räjähti. Taistelu KV-2-panssarivaunua vastaan oli ollut pitkä ja vaikea, ja se oli vaatinut suomalaisilta suuria ponnisteluja ja uhrauksia."

www.sotahistoria.fi

Jatkosota ja suomalaiset panssarivaunut - Suomen sotahistoria

Jatkosota ja suomalaiset panssarivaunut
www.sotahistoria.fi www.sotahistoria.fi
 
TomiDude kirjoitti:
Mutta varmuuden vuoksi kysyn, tunteeko kukaan KV-2:n ammuksia? Tietääkseni JSU-152:n ammus ladattiin tykkiin ”kahdessa osassa”, mutta miten Klim 2:ssa?

Tosin niitä ei vissiin Suomen rintamalla nähtykään?
Klikkaa laajentaaksesi...
Lähteiden mukaan JSU-152:n ammus on kai 152,4 × 547 R (noin 547 mm korkea), jos siinä oli 152 mm ML-20S tykki ja jos se käytti samaa tarviketta kuin kenttäversio ML-20 (1937).


KV-2:n pääase on 152 mm M-10T eli se on kai silloin sama kuin kenttähaupitsi M-10 (1938). 152,4 × 388 R (noin 388 mm korkea).

KV-2 (1939) | War Thunder Wiki

The KV-2 (1939) is a Soviet heavy tank. It was introduced during the Closed Beta Test for Ground Forces before Update 1.41. One of the most infamous tanks in the Soviet tree, the KV-2 introduces the concept of heavy-calibre armaments that will trend on o…
wiki.warthunder.com

Tietysti nekin voi pätkäistä tuhkakupiksi, mutta eivät ole töpöjä eivätkä pullonkaulamallia.

M1909/M1910/09-30-haupitsin hylsy katkaistuna on vielä meillä tässä pöydällä, kunnes toisin todistetaan.
 
TomiDude kirjoitti:
Noh, tämä on enempi sellainen ”show and tell” -kysymys. Sain tällaisen kartussin kesällä. Se on ryssä, sen halkaisija on hylsyn suulta 152 mm.

Näytä minulle kuva kokonaisesta ammuksesta ja kerro siitä lisää, koska en tiedä tästä sen enempää ja haluaisin oppia. Se päätyy luokkaani kynätelineeksi tarinan kera.
Klikkaa laajentaaksesi...
Terve.

Ihan mielenkiinnosta, onko halkaisija "hylsyn suulta 152 mm" sisä- vai ulkohalkaisija?

Jotta 152 mm ammus menisi 152 tuliputkeen, pitää reiän olla vähintään 3 mm suurempi (ehkä enemmän eli johtorenkaan halkaisija + välys), jotta ammus johtorenkaineen mahtuu panoskammion päästä työntymään rihloille (ylimenokartioon). Johtorenkaan pitää olla vähintään ison kaliiperin halkaisijaltaan, tyypillisiesti hieman enemmän, jotta johtorenkaan tiivistys putkivaiheessa on varma.

Hylsyn taasen pitää tiivistyä putken seinämään (hylsyn ulkopinnan koskettaa panoskammion seinämää heti hylsyn suulla), jotta lukko pitää paineen.

Jos 152 mm on hylsyn suun ulkohalkaisija, niin aseen kaliiperi (eli pikkukaliiperi / nimelliskaliiperi) ei voi olla 152 mm. Ammusta ei voi ladata aseeseen (tai hylsyn suuta on supistettu jälkeenpäin kiusaksemme, ;)).
 
Tarkka mittaus vie varmaan eteenpäin. Ongelma voi olla, jos se on katkaistu: alkuperäistä suutahan ei silloin ole.

Tuossa on keräilijäkuva, jossa mainitaan kuvassa olevan löydön leveydeksi 157 mm. Pohja on 167. Laitan vain kuvakaappauksen, jos ette halua ru-sivustoille seikkailemaan.

1000027126.webp
 
Vanhassa municion.org -sivustossa on annettu 152 mm Schneider-Putilov M1909:n kartussin mitat (hieman eri kuin Vonkan kuvakaappauksessa).

Mittapiirroksen mukaan 238 mm pitkä kartussi on pullonkaulaton, lievästi kartiomainen (kapenee 4,0 mm). Mahdollisesti tuunatun kartussin aihion selvittämisessä auttanevat kartussin kannan mitat, jotka tuon mukaan ovat: halkaisija 159,40 mm, laipan halkaisija 168,00 mm, laipan paksuus 7,50 mm.

1757141404975.webp

En löytänyt suoraa linkkiä, mutta allaolevasta pääsivun linkistä pääsee etenemällä (valikko vasemmassa reunassa): Fuego Central (keskisytytyspatruuna) -> >19 mm/.76" (luodin halkaisija yli 19 mm) -> 152.4x238 R sovietico (on melkein listan lopussa).


Kartussin esittelysivulla on paksulla punaisella teksti: 152x238 R / 152.4x238 R / ECRA-ECDV 152 238 CBC

ECRA viitannee alle linkattuun ECRA CALIBER DATA VIEWER (ECDV) -sivustoon (Ilmeisesti maksullinen).

ECRA CALIBER DATA VIEWER

Philippe Leclerc
ecradataviewer.free.fr
 
Viimeksi muokattu:
Sinun täytyy kirjautua vastataksesi.
Back
Top