Kysymys- ja vastaustopiikki

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja vehamala
  • Aloitus PVM Aloitus PVM
Joskus on sattunut, että tekijä on kierosti laatinut kysymyksensä niin, ettei ilmeinen vastaus olekaan oikea. Ilman vahvistusta liian nopeasti uudella kyssärillä jatkaja on silloin meinannut sekoittaa koko pelin. Kysymyksen toinen osa oli sitäpaitsi vielä vastaamatta kokonaan:
Näytä minulle kuva kokonaisesta ammuksesta ja kerro siitä lisää, koska en tiedä tästä sen enempää ja haluaisin oppia. Se päätyy luokkaani kynätelineeksi tarinan kera.

Alla ylempänä kuva tykkimiesten ns. "punaisen kirjan" sivusta 150 H 15. Siitä näkyy, mitä kranaatteja tällä tykillä voi ampua ja mitä rajoituksia tulee huomioida. Kirjassa vielä esipuheessa sekoitetaan käyttäjien pakkaa lisää kertomalla: "Kaikki ei ole sallittua, mitä ei erikseen ole kielletty."
Antaa myös käsityksen, millaisia vaikeuksia ukrainalaiset tykkimiehet ovat kohdanneet.

Alempana kuva esimerkkikranaatista, jonka atarvikenimike löytyy sivun vasemman sarakkeen keskivaiheilta. Siitä näemme, että tähän kuulaan sopii sytytin ahis R/12- 46/50. Viimeinen merkintä tarkoittaa sytytinaukon ja sytyttimen laipan halkaisijaa. R12 oli sytytintilan koodi ja ahis taas "asetettava hidasteinen iskusytytin".

Ja vielä uusi kysymys:

Panssarilaivojamme on sanottu maailman viimeisiksi rannikkomonitoreiksi. Silloin täytyy laskea samaan sarjaan mereltä maalle ampuvat suurvaltojen alukset, mutta muuta eroa pääpiirteissä ei kyllä olekaan. Väite ei kuitenkaan ole oikea, joten kertokaa se maailman viimeinen rannikkomonitori?

150 H 15 atarvikkeet.webp150 H 15 ammus.webp
 
Viimeksi muokattu:
”Joskus on sattunut, että tekijä on kierosti laatinut kysymyksensä niin, ettei ilmeinen vastaus olekaan oikea. Ilman vahvistusta liian nopeasti uudella kyssärillä jatkaja on silloin meinannut sekoittaa koko pelin. Kysymyksen toinen osa oli sitäpaitsi vielä vastaamatta kokonaan.”

Nyt en ymmärtänyt oliko edellinen johdanto kysymys vai moite, mutta tilanne tosiaan täällä päässä on se, etten tiedä yhtään mikä ihme tuo messinkimöntti on. Samalla 150 mm tönärini vittuilee sekavasti, vaikka työnsin siihen uutta patteria: ”zero” ei pysy. Nyt koko komistus onkin jo siellä työpaikalla, jossa tarkoitukseni oli mittailla veistonopettajan värkeillä, mutta eihän sieltäkään tarpeeksi leveyttä löytynyt. Sitten unohdin ottaa sen takaisin kotiin, koska viimeinen viikko on mennyt töiden päälle raapiessa käsin 2000+ kattotiiltä ensi kesän uudelleenmaalausta varten, kun kelejä eiliseen asti oli. Onneksi tuli valmista, kun tänään satoi. Tässä talossa kotitalousvähennyksiä ei kaivata niin kauan kuin sokeri suussa sulaa!

Olen itse alkanut miettiä olisiko tuo tosiaan voinut olla nimellismitaltaan 149 mm vehjes alkujaan? Ei nimittäin tullut epähuomiossa todettua, että hylsyesine laajenee suultaan ammuttaessa. (Myönnän - noloa vuodesta 2017 ilman vahinkoja itseladanneelta hemmolta.) Mutta suurin ongelma on tuo pullonkaula hylsyn suulla. Se vie kaikki tutkintalinjat osaltani suohon.

Mutta jatkakaa toki ketjua, ettei hyydytä tähän. Palaan asiaan kun lisäspeksejä on mitattu.
 
”Panssarilaivojamme on sanottu maailman viimeisiksi rannikkomonitoreiksi. Silloin täytyy laskea samaan sarjaan mereltä maalle ampuvat suurvaltojen alukset, mutta muuta eroa pääpiirteissä ei kyllä olekaan. Väite ei kuitenkaan ole oikea, joten kertokaa se maailman viieminen rannikkomonitori?”

Ilmarinen ja Väinämöinen valmistuivat 1931 ja 1932. Onko vastaus brassijuju ”Parnaíba” (1938)?
 
Ilmarinen ja Väinämöinen valmistuivat 1931 ja 1932. Onko vastaus brassijuju ”Parnaíba” (1938)?
Tuosta on varmaan paha laittaa paremmaksi, kun paatti on vielä käytössä.
Olis varmaan juu vaikea tätä lyödä, mutta brassien jokitykkivene ei ole oikea vastaus.

Kysyttiin siis maailman viimeistä rannikkomonitoria, joille tunnusomaista oli:
1. Järeä tykistö, useinmiten rantapommituksiin. Meillä oli toisinpäin vihun laivoja vastaan, mutta maalle ainoastaan ammuttiin kuten tunnettua
2. Pieni syväys, jotta voitiin käyttää rannikoiden matalakulkuisille aluksille tarkoittuja väyliä
3. Edellisestä johtuen alhainen nopeus, kun oli pakko rakentaa leveä alus, vähäisempi koneteho myös syynä.
4. Avomerikelpoisuus siirtoja varten, vaikka niiden päätykeillä ei avomeren olosuhteissa voikaan ampua

Nyt en ymmärtänyt oliko edellinen johdanto kysymys vai moite, mutta tilanne tosiaan täällä päässä on se, etten tiedä yhtään mikä ihme tuo messinkimöntti on.
Eihän toki ollut moite, muistutin vaan siitä että kysyjän tarvii vahvistaa oikea vastaus. Tähän hänellä on diktaattorin valtuudet, jotta ei juututa hedelmättömään juupas-eipäs väittelyyn.

Ohessa vielä yksityiskohta edellisen hylsykysymyksen vastauskuvasta. Mittakuvassa näkyy, kuinka kranaatin perään on sorvattu 0,2 mm kapeneva tila "pullonkaula" kartussin kapealle osuudelle. Postaamastasi kuvasta näkee, että se on ainakin suurinpiirtein tämän 37,5 mm pituinen. Alunperin hylsy on siis tyssätty sisähalkaisijaltaan 147,4 milliseksi +- 0,05 toleranssilla. Ei tosin ollut toleroidut mitat vielä käytössä, mutta ammustarkastajilla oli tulkit, joilla vastaanotossa mitat tsekattiin.

Hylsy siis leviää ammuttaessa panoskammion seinämää vasten, kuten jäsen @ERAkko jo kertoi. Siten hylsyn suun tarkka mitta ei jälkeenpäin kovin paljon kerro.

Yksityiskohta kranaatin perästä.webp
 
Viimeksi muokattu:
Olis varmaan juu vaikea tätä lyödä, mutta brassien jokitykkivene ei ole oikea vastaus.

Kysyttiin siis maailman viimeistä rannikkomonitoria, joille tunnusomaista oli:
1. Järeä tykistö, useinmiten rantapommituksiin. Meillä oli toisinpäin vihun laivoja vastaan, mutta maalle ainoastaan ammuttiin kuten tunnettua
2. Pieni syväys, jotta voitiin käyttää rannikoiden matalakulkuisille aluksille tarkoittuja väyliä
3. Edellisestä johtuen alhainen nopeus, kun oli pakko rakentaa leveä alus, vähäisempi koneteho myös syynä.
4. Avomerikelpoisuus siirtoja varten, vaikka niiden päätykeillä ei avomeren olosuhteissa voikaan ampua


Eihän toki ollut moite, muistutin vaan siitä että kysyjän tarvii vahvistaa oikea vastaus. Tähän hänellä on diktaattorin valtuudet, jotta ei juututa hedelmättömään juupas-ei väittelyyn.

Ohessa vielä yksityiskohta edellisen hylsykysymyksen vastauskuvasta. Mittakuvassa näkyy, kuinka kranaatin perään on sorvattu 0,2 mm kapeneva tila "pullonkaula" kartussin kapealle osuudelle. Postaamastasi kuvasta näkee, että se on ainakin suurinpiirtein tämän 37,5 mm pituinen. Alunperin hylsy on siis tyssätty sisähalkaisijaltaan 147,4 milliseksi +- 0,05 toleranssilla. Ei tosin ollut toleroidut mitat vielä käytössä, mutta ammustarkastajilla oli tulkit, joilla vastaanotossa mitat tsekattiin.

Hylsy siis leviää ammuttaessa panoskammion seinämää vasten, kuten jäsen @ERAkko jo kertoi. Siten hylsyn suun tarkka mitta ei jälkeenpäin kovin paljon kerro.

Katso liite: 124720

HMS Roberts ampui mereltä maalle ainakin Normandiassa ja Salernossa. Se oli siirrettävissä avomerelle. Syväys taisi olla vähän pienempikin kuin vaikka Väinämöisellä. Pääaseina melkoiset 15 tuuman tykit (2 kpl). Se kai romutettiin 1965.
 
HMS Roberts ampui mereltä maalle ainakin Normandiassa ja Salernossa. Se oli siirrettävissä avomerelle. Syväys taisi olla vähän pienempikin kuin vaikka Väinämöisellä. Pääaseina melkoiset 15 tuuman tykit (2 kpl). Se kai romutettiin 1965.
Hyväksytään jäsen @Vonka n vastaus oikeaksi. Jäsen @PstJermu n tarjoama saman luokan HMS Abercrombie romutettiin aikaisemmin. Roberts luokan monitorit valmistuivat 1940-luvun alussa ja HMS Roberts romutettin vasta 1965, kuten jo todettiin. Laiva ei tosin toiminut monitorina enää sodan päättymisen jälkeen. Luokan syväys oli pienempi, kun panssarilaivoillamme, vaikka ne olivat 9.000 tn aluksia täydessä lastissa. Tempun salaisuus oli se, että vaikka Robertsit olivat vain 20 m pidempiä, kun Väinämöinen luokka, niin leveys oli 10 m suurempi. Siten purkki ei kaatunut, vaikka painava tykkitorni joudutiin sijoittamaan hyvin ylös.

Meillähän olivat saksalaisten lisäksi myös britit neuvonantajina, kun meripuolustusta suunnitelttiin 1920-luvulla lopulla. Brittien opastuksella kenties panssarilaivamme olisivat olleet erilaisia. Silloin Ilmarinen ei ehkä olisikaan uponnut miinoihin 1941. Roberts-luokassa oli nimittäin sivuillaan kellukkeet, jotka tarvittiin vakauden takia mutta toimivat erinomaisina miina- ja torpedosuojina. Ohessa pari videota, joissa pidemmässä alukseen voi tutustua tarkemmin ja toisestakin saa pikasilmäyksen.

Tätä sivukelluke/miinasuoja-asiaa ei ole käsitelty panssarilaivakeskustelussa, koska vakava tietellinen tutkimus näistä kalliista ja tarpeettomista kolosseista puuttuu edelleen. Yksi tieteelliset kriteerit täyttävä esitys oli 2021 yleisöltä suljetussa tutkijaseminaarissa, jolloin käsiteltiin Ilmarisen viimeistä operaatiota. Arvovaltaisin mahdollinen asiantuntija panssarilaivojen perinneyhdistyksen pj komentaja evp, VTT Eero Auvinen lyttäsi koko homman pätevillä lähdetiedoilla niin maan rakoon kun voi. Miksi vasta silloin, kun asia tunnettiin jo 1941, voisi ihnmetellä? Kukaan ei ole näin kertonut, mutta oma ajatukseni on että syitä on kaksi. 1941 olisi laivaston lippulaivan menettämisestä seurannut sarja potkuja. Myöhemmin taas kunnioitus Ilmarisen pelastuneita veteraaneja kohtaan. Eihän olisi mukavaa vanhoilla päivillään kuulla, että sotakaverit menettivät henkensä turhaan.

Täällä MpNetissä on laivastoenthusiatistit ja -mainosmiehet ylläpitäneet vuosien varrella useampaa hyvää keskustelua. Sitähän syntyy kun ollaan eri mieltä.

 
Yllä olevasta viestistä tulee mieleeni ehkä varsin nopeasti selvitettävä kysymys. Mikä muu inhimillinen tekijä yhdistää panssarilaiva Ilmarista ja höyrylaiva Kurua kuin suuri hukkuneiden määrä?
 
Rannikkomonitori viittaa kai yleensä matalasyväyksiseen, raskain asein varustettuun alukseen, jonka päätehtävä on rannikkotulenjohtoa ja tykistötulta maata kohden. Väinämöinen oli kai enemmän rannikkopanssarilaiva (coastal defence ship), joka oli suunniteltu puolustamaan rannikkoaluetta.
 
Yllä olevasta viestistä tulee mieleeni ehkä varsin nopeasti selvitettävä kysymys. Mikä muu inhimillinen tekijä yhdistää panssarilaiva Ilmarista ja höyrylaiva Kurua kuin suuri hukkuneiden määrä?
Joko tästä kaivataan vihjettä? Luulisi olevan aika helppo, mutta ei välttämättä. Vihje kuuluu: quaerite hominem!
 
Tätä sivukelluke/miinasuoja-asiaa ei ole käsitelty panssarilaivakeskustelussa, koska vakava tietellinen tutkimus näistä kalliista ja tarpeettomista kolosseista puuttuu edelleen. Yksi tieteelliset kriteerit täyttävä esitys oli 2021 yleisöltä suljetussa tutkijaseminaarissa, jolloin käsiteltiin Ilmarisen viimeistä operaatiota. Arvovaltaisin mahdollinen asiantuntija panssarilaivojen perinneyhdistyksen pj komentaja evp, VTT Eero Auvinen lyttäsi koko homman pätevillä lähdetiedoilla niin maan rakoon kun voi. Miksi vasta silloin, kun asia tunnettiin jo 1941, voisi ihnmetellä? Kukaan ei ole näin kertonut, mutta oma ajatukseni on että syitä on kaksi. 1941 olisi laivaston lippulaivan menettämisestä seurannut sarja potkuja. Myöhemmin taas kunnioitus Ilmarisen pelastuneita veteraaneja kohtaan. Eihän olisi mukavaa vanhoilla päivillään kuulla, että sotakaverit menettivät henkensä turhaan.

Tuosta tuli mielikuva että joskus kuuntelin Väinö Valveen haastattelun, peräisin jostakin 80-luvulta. Piti oikein kaivaa jakso esille ja kuunnella uudelleen mitä hän sanoo Ilmarisen menetyksen jälkiselvittelystä:

"Sota oli käynnissä. Kaikenlaiset tutkimukset ja oikeudenkäynnit siinä vaiheessa olisi ollut vaan mielialaa painamassa. Eikä mitään olisi hyödyttänyt. Ei sillä olisi ollut sodan loppumiseen yhtään mitään vaikutusta. Niin minäkin hoidin sen asian omasta puolestani niin hiljaa kuin mahdollista."

Tuo selitys jäi kyllä vaivaamaan mieltä. Jotekin ymmärrän ettei haluttu syntipukkeja etsiä, mutta mielestäni tapahtuman aktiivinen painaminen villaisella oli melkein pahempi erhe kuin itse miinaanajo. Sodassa sattuu virheitä kaikille. Mutta niistä pitäisi ottaa oppia, ja yrittää parantaa toimintatapoja ettei sama virhe toistu uudelleen.
 
Joko tästä kaivataan vihjettä? Luulisi olevan aika helppo, mutta ei välttämättä. Vihje kuuluu: quaerite hominem!
Olisiko etsinnässä Viimeinen Jääkäri. Kenraali Valve, kuka merivoimien komentajana toimi kummankin po. tapahtuman aikana?

Jänisedit: Huomasin jäsen SatSotHist:in Valveeseen yllä viitanneen. Reilun pelin hengessä siirtäkäämme kysymysvuoro hänelle, mikäli vastaus "kenraali Valve" oikeaan osui.
 
Back
Top