Kysymys- ja vastaustopiikki

Sorry, että etuilen, mutta kohta kuukausi on mennyt, joten pistän kyssärin ettei topikki lopahda. Ketä entisten aikojen herraa on myös nimitetty "Aasian Nelsoniksi"...?
 
Amiraali Togo olisi voinut olla Yamamoton vihollinen (ainakin vihamies), kuten kenraalit ja amiraalit tuppaavat kaikissa armeijoissa olemaan. Häntä ei varmaan silti tarkoitettu, koska oli myös japanilainen.
Togoakin kyllä sanottiin Idän Nelsoniksi.

Vastaus lienee korealainen 1500 -luvulla vaikuttanut amiraali Yi Sun-Sin, jonka sanotaan voittaneen kaikki käymänsä meritaistelut.
 
Amiraali Togo olisi voinut olla Yamamoton vihollinen (ainakin vihamies), kuten kenraalit ja amiraalit tuppaavat kaikissa armeijoissa olemaan. Häntä ei varmaan silti tarkoitettu, koska oli myös japanilainen.
Togoakin kyllä sanottiin Idän Nelsoniksi.

Vastaus lienee korealainen 1500 -luvulla vaikuttanut amiraali Yi Sun-Sin, jonka sanotaan voittaneen kaikki käymänsä meritaistelut.

Sehän se, korealainen "amiraali" Yi Sun-Sin, joka tosiaan kertomusten mukaan löi japanilaiset useamman kerran. Amiraali lainausmerkeissä siksi, että vaikka oli laivaston komentaja, ei kuulemma koskaan ollut saanut merenkulkukoulutusta. Eli teoriassa ei ollut merimies... Old Boy jatkaa...
 
Viimeksi muokattu:
Modeilta on joskus kysytty, kuinka nopeasti voisi muut laittaa uuden kysymyksen sotkematta ketjua. Pulahan on nimenomaan kyssäreista. Ehkä ansiokkaasti itsekin vaistaillut veli @Vonka voisi ottaa kantaa.

@Bodyguardin kertoma korealaisten suuren amiraalin "koulutus- ja kokemuspohja" meritaisteluihin oli valitettavan tuttu Ruotsin laivastossa suurvalta-aikoina. Itämerellä sitä kokemustakaan ei ehtinyt kertyä, kun
murskatappioiden jälkeen amiraali säännöllisesti sai potkut, ellei ollut kaatunut tai jäänyt vangiksi.

Jatketaan merisota-aiheilla:

Ratsuvaki ja meritaistelu tuntuu yhdistelmältä, joka olisi mahdoton. Mutta onko ratsuväki joskus meritaisteluja käynyt ja jos on, kuinka silloin kävi?
 
Modeilta on joskus kysytty, kuinka nopeasti voisi muut laittaa uuden kysymyksen sotkematta ketjua.

Mitä on vastattu? Jos on kuukausikin mennyt ilman vastausta, se on kyllä pitkä aika. Ehkäpä ne, jotka aktiivisimmin kysyvät ja vastaavat voisivat ehdottaa jotain sopivampaa miettimisaikaa, minkä jälkeen voi esittää uuden kysymyksen ja vaikean kysymyksen kysyjä antaa sitten meille tyhmille oikean vastauksen omaansa. Luodaan sitten säännöt samalla.

Ehdotan kuitenkin, että vastauksen (ehkä vääränkin) tullessa kello alkaa uudestaan. Kysyjä voi sitten halutessaan antaa pienen vihjeen auttaakseen meitä poloisia.
 
Ratsuvaki ja meritaistelu tuntuu yhdistelmältä, joka olisi mahdoton. Mutta onko ratsuväki joskus meritaisteluja käynyt ja jos on, kuinka silloin kävi?

Tarkoitat varmaan 23.1.1795 käytyä Texelin taistelua, jossa ranskalainen ratsuväki husaarirykmentin muodossa yllätti jääynyttä Zuiderzeetä pitkin hyökkäämällä Den Helderin satamassa olleen Hollannin laivaston. Ranskalaiset saivat saaliikseen 14 laivaa ja 850 tykkiä.

Helder_Morel-Fatio.jpg
 
Vastaus on aivan oikein! Jos haluaa jostain nipottaa, niin Hollanti oli silloin ainostaan yksi Alankomaiden maakunnista. Alankomaat menetti laivastonsa ja teki pian rauhan Ranskan kanssa. Siinä meni myös itsenäisyys.

Omalta osaltani keskusteluun kuinka pitkän aikaa ketju voi olla "nukkumassa". Onko kolme vrk liian lkyhyt aika? Viikko ainakin tuntuu pitkältä...

@tulikomento jatkaa.
 
Kysäistään nyt tällaista, että milloin ja missä ensimmäiset liittoutuneiden maajoukot astuivat Saksan maaperälle toisessa maailmansodassa ? Täsmennetään vielä sen verran että nyt ei haeta mitään erikoisjoukko-operaatioita yms. Ja tuon paikan määrittämiseen riittää minun puolesta ihan kyseessä olevan sotatoimen määrittäminen.
 
Kysäistään nyt tällaista, että milloin ja missä ensimmäiset liittoutuneiden maajoukot astuivat Saksan maaperälle toisessa maailmansodassa ? Täsmennetään vielä sen verran että nyt ei haeta mitään erikoisjoukko-operaatioita yms. Ja tuon paikan määrittämiseen riittää minun puolesta ihan kyseessä olevan sotatoimen määrittäminen.
Oiskohan tuo epäonnistunut, Dieppen harjoitusmaihinnousu, Ranskan pohjoisrannikolla 19. elokuuta 1942?

Lähde: https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Dieppen_maihinnousu
 
Ei voinut olla Dieppe, koska kyseessä oli astuminen Saksan maaperälle. Arvaukseni on syyskuu -44 Aachenin taisteluiden yhteydessä. Market Garden voisi olla toinen, mutta kyseessä taas erikoisjoukot (maahanlasku), eli poissa joukosta mielestäni.
 
Oiskohan tuo epäonnistunut, Dieppen harjoitusmaihinnousu, Ranskan pohjoisrannikolla 19. elokuuta 1942?

Lähde: https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Dieppen_maihinnousu

Ei voinut olla Dieppe, koska kyseessä oli astuminen Saksan maaperälle. Arvaukseni on syyskuu -44 Aachenin taisteluiden yhteydessä. Market Garden voisi olla toinen, mutta kyseessä taas erikoisjoukot (maahanlasku), eli poissa joukosta mielestäni.

Sori. Eipä ollut kumpikaan näistä hakusessa.
 
Jaaha, veli Herman ehti ensin... Schlacht im Hürtgenwald ( Battle of Hürtgen Forest ) on muuten USA:n asevoimien pisin koskaan käymä taistelu, kattaen aikavälin 19.9.44 - 10.2.45. Tosin se on sarja taisteluita, mutta sitä pidetään "yhtenä taisteluna".
 
Battle of Hürtgen forest?

Jaaha, veli Herman ehti ensin... Schlacht im Hürtgenwald ( Battle of Hürtgen Forest ) on muuten USA:n asevoimien pisin koskaan käymä taistelu, kattaen aikavälin 19.9.44 - 10.2.45. Tosin se on sarja taisteluita, mutta sitä pidetään "yhtenä taisteluna".

Tämä on melkeinpä se klassinen vastaus - ainakin jos amerikkalaiselta tätä kysytään. Mutta en tarkoittanut tätäkään.
 

Jep. Ranskan armeijan "hukattu mahdollisuus" kurittaa Saksaa oikein tosissaan sillä välin kuin Wehrmacht oli kiinni Puolan sotaretkellä.

Käsittämätöntä kyllä ranskalaiset etenivät melko vahvoin voimin Saksaan vain muutaman kilometrin syvyyteen. Puolustajat olisivat olleet täysin alakynnessä ja ns. Siegfried-linja lähes täysin miehittämätön. Mutta ei, parin viikon vatuloinnin jälkeen fransmannit vetäytyivät takaisin omalle puolelleen kyhjöttämään oman Maginot-linjansa bunkkereihin.
 
Back
Top