baikal kirjoitti:
Jos sallitaan oftopia vähäsen: nostit tuohon Pattonin ja Zukovin... on sanottava, että näillä herroilla oli millä mällätä, eli tietyllä tavalla on "helppo" olla taitava, jos kamaa on nurkat täynnään. Vai hallitsivatko he myös sanotaanko sen pienemmän pipertämisen kuviot, kuten moni saksalainen nähtävästi kyllä hallitsi?
No, jos kommentoin ensin lyhyesti Pattonia, niin mielestäni Pattonin (maineen sotilaana) pelasti se, että hänellä oli erinomainen esikunta, joka pystyi muuttamaan lähes mahdottoman mahdolliseksi. Hänen ansionsa on ennenkaikkea hänen persoonansa ja sitä kautta kyky luoda räväkkä hyökkäyshenki joukkoonsa. Hänen taktisista kyvyistään en ole ensinkään vakuuttunut ja organisointikykyä ei tainnut olla sitäkään vähää..
Minusta Pattonia kuvaa erinomaisesti tarina Ardennien taistelun ajoilta. Liittoutuneet pohtivat, miten tilanne voitaisiin kääntää eduksi. Jossain vaiheessa aivoriihi tuotti päättömältä kuulostavan ajatuksen eräästä hyökkäyskuviosta. Ajatus todettiin nopeasti käytännön syistä mahdottomaksi. Patton kuitenkin rempseään tyyliinsä rehvasteli: "minä toteutan.." Sitten hän marssi divisioonansa esikuntaan ja antoi hyvin yksinkertaisen käskyn joka kuuluin suurinpiirtein näin: "2vrk:n kuluttua divisioona on tuolla.." ja osoitti kartasta paikan. Esikunta totesi hetken asiaa puntaroituaan: "mahdotonta.. ei ole mahdollista toteuttaa.."
tähän Patton: "En minä sitä kysynyt onko se mahdollista vai ei..minä käskin divisioonan olla tuolla 2vrk:n kuluttua, hoitakaa se sinne..". Sen sanottuaan hän häipyi paikalta..
No, divisioona oli 2 vrk:n kuluttua käsketyssä paikassa..tunnetuin seurauksin Ardennien taistelun kulkuun..
Merkittävä ero tässä on erityisesti Wehrmachtin, mutta myös Puna-Armeijan komentajiin siinä, että Patton antoi periaatteessa lähes idioottimaisen käskyn, vaati sen ehdotonta täyttämistä..häipyi paikalta, ei osallistunut ilmeisesti mitenkään millään tasolla suunnitelman laatimisiin tai toiminnan johtamiseen..mutta kääri kyllä koko kunnian itselleen. Vastaavassa tilanteessa Wehrmachtin yhtymän komentajan rooli suunnittelutyössä sekä ennen käskyä, varsinaisen suunnittelun aikana, että suunnitelman toteuttamisessa on ollut hyvin aktiivinen rooli. Samoin monet kyvykkäät Puna-Armeijan komentajat kantoivat suunnittelussa ja johtamisessa myös henkilökohtaista vastuuta ja käyttivät omaa sotilaallista ammattitaitoaan, taktista osaamistaan ym ym.
Pattonin paikalla olisi yhtä menestyksekkäästi voinut olla vaikkapa Hollywoodin näyttelijä, joka osaa esiintyä rempseän karskisti, mutta ei ymmärrä sotimisesta tuon taivaallista. Voihan olla, ettei Patton paljoa ymmärtänytkään..mutta ymmärsi kuitenkin sen, ettei ymmärrä..ja antoi sellaisten hoitaa hommat jotka osaavat.
Eli erityisesti Saksalaisten komentajien rooli sotatoimien suunnittelussa ja johtamisessa oli todellinen ja merkittävä..toki myös monissa muissa armeijoissa, Patton on ääriesimerkki..mutta Saksalaiskomentajilla oli järjestäen hyvin suuri henkilökohtainen rooli suunnittelussa, suunnittelutyön johtamisessa sekä itse suunnitelman toteutusvaiheen johtamisessa.
Zukov puolestaan oli mitä ilmeisimmin hyvin "Saksalaistyylinen" johtaja, jolla oikeasti oli osaamista, ammattitaitoa ja kykyjä. Tosin erona Saksalaisiin on ehkä se, että Saksalaiset olivat useimmiten taktikkoja..Zukov oli strategi. Eli Saksalaiset keskittyivät astetta alemman tason toimintaan ja olivat siinä erinomaisen hyviä..Zukovilla taas vaikuttaa olleen erinomainen strategisen tason pelisilmä. No, tietysti näin on oltavakin, koska Zukovin asema oli pitkään strategisen tason asema, mutta hän osoitti strategisia kykyjä jo ennen kohoamistaan hyvin korkeaan asemaan.
Ja kun strategeista tuli puhetta niin on pakko mainita tämäkin: Ehkäpä strategisen tason osaaminen oli jopa jonkinlainen heikkous Saksalaisille upseereille. Yhden henkilön kuitenkin nostaa sekä Guderian, että von Manstein eri yhteyksissä (sodan jälkeisissä yhteyksissä siis) esille Saksan sodanjohdosta, jolla oli strategista kykyä ja ymmärrystä. Asia on siinäkin mielessä huomionarvoinen, että sekä Guderian, että von Manstein eivät tulleet tämän henkilön kanssa kovin hyvin toimeen..eikä varsinkaan sodan jälkeisinä vuosina olisi ollut mitään tarvetta..eikä monessa mielessä edes suotavaa/järkevääkään antaa hänelle tunnustusta, mutta silti kumpikin antoi.
Henkilö ei ollut edes upseerikoulutusta saanut..korpraali sotilaskoulutukseltaan...eli siis Hitler! Ei ole ollut kovin yleistä kehua Hitlerin kykyjä, sattuneesta syystä..ja jos Hitlerin strategisia kykyjä on ruodittu, niin yleensä aina on keskitytty sodan loppuvuosiin ja nopeasti etenevästä Parkinsonin taudista kärsivän, amfetamiinikoukussa olevan Hitlerin kykyihin ja sivuutettu täydessä henkisessä ja fyysisessä vireessa olevan Hitlerin mahdolliset kyvyt.
