Kysymys- ja vastaustopiikki

Herman30 kirjoitti:
Luovutan kyselyvuoron nopeimmalle.
Klikkaa laajentaaksesi...

Ketjun elättämiseksi pistän nopean:

Ikkunasta ulos heittäminen on monesti hyväksi havaittu keino päästä eroon ikävistä seuralaisista. Harrastus on globaali, joskin Japanissa hieman harvinaisempi luonnontieteellisistä syistä.

Eräässä euroopan kaupungissa tämä käytäntö on kuitenkin aiheuttanut enemmän vaikutusta historian kulkuun kuin monet suuret taistelut tai kuninkaat ja keisarit.. Mikä on tämä ikkunakaupunki?
 
inscout kirjoitti:
Ketjun elättämiseksi pistän nopean:

Ikkunasta ulos heittäminen on monesti hyväksi havaittu keino päästä eroon ikävistä seuralaisista. Harrastus on globaali, joskin Japanissa hieman harvinaisempi luonnontieteellisistä syistä.

Eräässä euroopan kaupungissa tämä käytäntö on kuitenkin aiheuttanut enemmän vaikutusta historian kulkuun kuin monet suuret taistelut tai kuninkaat ja keisarit.. Mikä on tämä ikkunakaupunki?
Klikkaa laajentaaksesi...

Praha

Edit. Jaa myöhästyin näköjään
 
crane kirjoitti:
Praha?
Klikkaa laajentaaksesi...

Kuten sanottua, tämä oli näköjään nopea:).

Denestraatio (ikkunasta heittäminen) on virallinen termi asialle. Ja tosiaan Prahassa on asian suhteen historiaa.

en.wikipedia.org

Defenestrations of Prague - Wikipedia

en.wikipedia.org en.wikipedia.org

Ensimmäinen ikkunastaheittäminen aiheutti Hussilaissotien alun. Toinen paiskaaminen aiheutti uskonnollisen sopimuksen ja sodan lopumisen. Kolmas heittäminen aloitti 30-vuotisen sodan (pikanttina yksityiskohtana, toinen heitetyistä ammuttiin 30-vuotisen sodan viimeisessä taistelussa paetessaan samasta linnasta mistä heitettiin ja sota alkoi ruotsalaisten joukkojen viimeisen hyökkäyksen hyökkäyksen aikana). Heitto oli kova koska putous oli 20+ metriä. Katoliset sanoivat enkelien auttaneen, protestantit että heitetyt putosivat lantakasaan.

Neljäs "heitto" oli Jan Masaryk joka 1948 putosi Prahan linnan yhdestä kylpyhuneesta. Virallinenj selitys oli itsemurha. Mutta monet väittivät komukoiden heittäneen herran pellolle.

@crane jatkaa:).
 
Auttakaas, Karijoen sankarihautausmaalla oli yksi hauta jossa makaava sotilas oli kaatunut kesäkuussa 1939. Onko ollut kahnauksia silloin jo? Vai mikä juttu?
 
Leaderwolf kirjoitti:
Auttakaas, Karijoen sankarihautausmaalla oli yksi hauta jossa makaava sotilas oli kaatunut kesäkuussa 1939. Onko ollut kahnauksia silloin jo? Vai mikä juttu?
Klikkaa laajentaaksesi...
Oliko tuossa lähtötiedossa virhe? Jos ei, niin pahoittelut väärästä vastauksesta.

Kaatuneiden tietokannasta katsottuna Karijoen sankarihautausmaalla ei ole yhtään kesäkuussa 1939 menehtynyttä (joo, tiedän ettei tietokanta ole täydellinen). Kuitenkin sieltä löytyy 3.6.1949 menehtynyt sotamies. Joukko-osasto on SeiSP ei vissiinkin Seinäjoen sotilaspiiri, josta Sotapolku löytyy puolentoistasataa kaatunutta, jotka kaikki ovat menehtyneet sotatoimien ulkopuolisena aikana. Kariniemeltäkin löytyy yksi vuonna 1960 menehtynyt. Pistokokein tarkasteltuna monella Sotapolun henkilöllä menehtymisluokka on "kuolinsyy muu kuin sodasta välittömästi aiheutunut (sairaus, tapaturma)", eli tuota kautta varmaan selviää. Esim. kuolleeksi julistaminen on tapahtunut tuolloin, tai menehtynyt haavoihinsa sodan jälkeen.

Oli ihan mielenkiintoinen pohdittava. Kiitoksia tästä.
 
Pidän sitä mahdollisena että myöhemmin siirretty sankarihaudoille. Jos on ollut puolustusvoimissa niin mielestäni kelpaa sankarihautoihin vaikkei taistelussa kaatunut.
 
Erwin Rommel, Infantrie grieft an.
 
Sinun täytyy kirjautua vastataksesi.
Back
Top