Lääkintäkoulutus

Eikö nykyään komppaniatasolla ole lääkintäryhmä missä on ammattilaisia lääkintämiehinä? Olisko niin että nämä SH:t ovat lääkintämies tittelillä mutta SH:tittelillä ovat kenttäsairaaloissa yms leikkaavissa hoitopaikoissa?
 
Olen ainakin itse saanut sellaisen kuvan että lääkintämies on lääkintämies siviilikoulutuksesta riippumatta, ja sairaanhoitajan nimikkeellä toimiva henkilö olisi sitten osa jotain muuta organisaatiota kuin taistelevia joukkoja.
 
Nimike lääkintämies ja Sh;n koulutus eivät toisiaan poissulje toisiaan.
Tehtävät saattavat olla mitä vain, mutta tarkoitin kirjoituksissani, ettei Sh koulutettu lääkintämies välttämättä kykene antamaan parasta osaamistaan siellä joukkueen lääkintämiehenä, vaan taidoista saadaan enemmän irti jossain hieman taaempana.
 
Eikö nykyään komppaniatasolla ole lääkintäryhmä missä on ammattilaisia lääkintämiehinä? Olisko niin että nämä SH:t ovat lääkintämies tittelillä mutta SH:tittelillä ovat kenttäsairaaloissa yms leikkaavissa hoitopaikoissa?
Lääkintämiehenä vm:nä palvellut, tehtävään a-sijoitettu ja sen jälkeen sh:n tutkinnon suorttanut saattaa hyvin jatkaa samassa yksikössä, vain thmä päälikkö päästää miehen pois.

Sotaväen opit kelpaavat siviiliin:
http://www.ksml.fi/uutiset/kotimaa/...i-suomessa-varaudutaan-terrori-iskuun/2213628
 
Jutun kuvat voi antaa hieman hämäävän kuvan: tuolla saadaan myös huomattavasti taistelua enemmän muistuttavia tiloja eikä vain tuollaista kliinisen näköistä toimintaa jossa potilas on paareilla kuin hoitolaitoksessa konsanaan - ainakin jos asia on samoin kuin Lahdessa oli.

http://yle.fi/uutiset/kenttalaakinn..._lahes_tuhat_koulutettavaa_vuosittain/8632004


Terveys 29.1.2016 klo 10:09
Kenttälääkinnän harjoitusnuket kovilla – avomurtumia, elvytystä ja lähes tuhat koulutettavaa vuosittain

Ihmisen kokoinen nukke on nostettu istumaan seinän viereen. Äkkiä se räpäyttää silmiään. Se ei olekaan aivan tavallinen nukke, vaan potilassimulaattori Sotilaslääketieteen keskuksessa. Nukke on aina valmis palvelukseen, kun harjoitellaan ensihoitoa kenttäolosuhteissa.


Sotilasl%C3%A4%C3%A4ketieteen%20keskus%20kentt%C3%A4l%C3%A4%C3%A4kinn%C3%A4n%20simulaatiokeskus%20Riihim%C3%A4ki%2028012016.jpg


Lähes tuhat ihmistä osallistuu vuosittain kenttälääkinnän simulaatiokeskuksen koulutukseen.Kuva: Ville Välimäki / Yle


Mistä on kyse?
  • Sotilaslääketieteen keskus siirtyi Lahdesta Riihimäelle vuosi sitten
  • Samalla kenttälääkinnän simulaatiokeskus sai Riihimäeltä aiempaa suuremmat ja paremmat tilat
  • Simulaatiokeskuksessa autenttinen kenttätilanne luodaan potilassimulaattoreina toimivien nukkien, kuvan ja äänen avulla
RIIHIMÄKI

Sotilaslääketieteen keskus siirtyi vuosi sitten Lahdesta Riihimäen varuskuntaan. Samalla kenttälääkinnän simulaatiokeskukselle remontoitiin entistä isommat ja paremmat tilat.

Simulaatiokeskuksessa harjoitellaan tilanteita, joissa sairaalaolosuhteet ovat kaukana. Sähköt saattavat olla poikki, ydinvoimalaonnettomuus on vaatinut uhreja tai loukkaantunutta ja auttajia uhkaa vaara.

Vuosittain simulaatiokeskuksessa koulutetaan lähes tuhat henkilöä: varusmiehiä, puolustusvoimien henkilökuntaa, kriisinhallintatehtäviin lähteviä ja siviilejä.

– Me harjoittelemme ja koulutamme joka päivä. Meillä on hyvin harvassa sellaisia päiviä, ettei meillä olisi ryhmiä koulutettavana, sanoo kenttäsairaanhoitaja ja simulaatiokouluttaja Sari Markkanen.

Kenttälääkinnän simulaatiokoulutus alkoi Sotilaslääketieteen keskuksessa kymmenen vuotta sitten. Näiden vuosien aikana koulutuksen merkitys on vain kasvanut.

Turvallinen tapa harjoitella
Alusta asti mukana ollut Sari Markkanen sanoo, että simulaatio on hyvä apu poikkeusolosuhteita tavoittelevassa koulutuksessa.


Simulaatiokouluttaja, kenttäsairaanhoitaja Sari Markkanen valmistelee potilassimulaattoria seuraavaan koitokseen. Kuva: Tiina Kokko / Yle


– Tämän lähemmäksi oikeata ihmistä me ei edes oikeastaan päästä. Täällä pystytään harjoittelemaan turvallisesti. Me emme menetä ihmishenkiä, päinvastoin me pääsemme pelastamaan niitä, kun riittävästi harjoitellaan.

Lääketieteen kandidaatti Karla Laakkonen pääsi ensimmäistä kertaa käsiksi kenttäolosuhteisiin simulaatiokoulutuksen avulla. Hän kokee koulutuksen tärkeäksi.

– Teoria ja kirjoista oppiminen on hyvin erilaista kuin käytännön tilanteet. Toisaalta käytännön tilanteissa tulee yllättäviä tekijöitä, mihin ei pystykään teoriapohjaisesti varautumaan.

Laakkosen ja lääkärikumppaneiden koulutukseen kuului teoriaosuuden lisäksi ensin helpompi hoitotapaus. Sen jälkeen lääkärit pääsivät vaativamman tehtävän pariin.

Koulutuksessa taustatarinalla on tärkeä osuus itse harjoituksessa. Tällä kertaa onnettomuus on sattunut ydinvoimalassa.

Nukke, ääni ja kuva
Ydinvoimalassa tapahtuneen onnettomuuden seurauksen säteilyä on levinnyt laajalle alueelle. Uhreja hoidetaan kouluun perustetussa väliaikaisessa hoitopisteessä säteilyalueen ulkopuolella. Välineet ja kalustot ovat tilanteen mukaiset. Uhrina toimivalla nukella on ainakin avomurtuma vasemmassa jalassa.


Nukkesimulaattori saadaan esimerkiksi vuotamaan verta, sen sykettä voidaan seurata, verenpainetta mitata ja sitä voidaan elvyttää defibrillaattorilla. Kuva: Tiina Kokko / Yle

Simulaatiokeskuksessa äänen ja valkokankaille heijastettavien kuvien ja videoiden avulla saadaan myös ympäristöstä autenttisen tuntuinen ja harjoituksen tunnelmaan sopiva.

Aina harjoitus ei tapahdu kenttälääkinnän simulaatiokeskuksessa Riihimäellä, vaan nuket voidaan viedä sinne, missä niitä tarvitaan. Lentokoneeseen, maastoon tai vaikka Afganistaniin.

Simulaatiokeskuksessa on käytössään viisi nukkea eli potilassimulaattoria. Yhden nuken elinkaareksi on laskettu noin viisi vuotta, kun sitä huolletaan hyvin – niin kovassa käytössä ne ovat.

Tuo nukke, tuossa seinän vieressä ainakin on "hengissä": se räpsäytti juuri silmiään.
 
Lääkintämiehenä vm:nä palvellut, tehtävään a-sijoitettu ja sen jälkeen sh:n tutkinnon suorttanut saattaa hyvin jatkaa samassa yksikössä, vain thmä päälikkö päästää miehen pois.

Sotaväen opit kelpaavat siviiliin:
http://www.ksml.fi/uutiset/kotimaa/...i-suomessa-varaudutaan-terrori-iskuun/2213628

Ompa läppä uutinen! Kyllä Husissa on käytössä tccc. Sillä on jopa oma nimikin: TECC. On kyllä totta, että hus-alueella on valtakunnan koulituin tems ja monella menee sormisuuhun näiden erottamisessa (oisko kuismallakin mennyt?). Tecc on joka-pojan-ratkaisu (verrattuna tems on hys hys miesten hommia) ja tulee myös aikanaan toiminaan suro/mopo triagen "no-bullshit"-tyyppisenä toimintamallia. Opit on käyty hakemassa mm. Bostonin marathonin pommista ja omiakin kokemuksia on muisteltu (myyrmanni, jokela, sello, hyvinkää).
 
6 vuotta sitten ensikokemus sodanajan lääkintä tehtäviink kertausharjoituksessa. Siviiliammatti oli suonut sijoituksen. Kyllä shokki oli melkoinen: 2 aivan tolkuttoman huonoa rinkkaa täynnä kaikkea käyttökelvotonta (pois lukien jalkaimulaite, niistä ei olisi pitänyt luopua siviilipuolellakaan). Joukkueiden lääkintämiehillä samanlaiset vihreät käsilaukut kuin salkkareiden ismolla talvisodassa. Olin ainoa ns. ammattilainen: yksi au kävi kerran ruinaamassa jotain särkylääkettä, kun oli saanut joukkueensa lämäriltä sitä buranapulveria eikä ollut helpottanut. Buranapulveri osoittautui talkiksi jota oli vanhassa 100kpl:n buranapurkissa (kuvaa joukon lääkintäosaamisen tasoa) Ensimmäiset paripäivää myytiin ei-oota ressukoiden jalkarakkoihin ja selkävaivoihin. Käytännössä koko harjoitus olisi mennyt talousryhmälle polttopuita pilkkoessa ja tulivartiovuorojen pyörittäessä jos en olisi tajunnut pyytää varuskunna tutulta kenttäsairaanhoitajalta vähän tukea. Onneksi hän sai järkättyä ihan mukiin menevän temppupajan ja saatiin välineitä reenata loppuharjoitus ominpäin.

Vieläkään en oppinut mitä niillä rinkoilla pitäisi tehdä...

Seuraava kertauskin on tiedossa. Uskon, että ne samat rinkat ja sp-teltta sielä odottaa ja se masentaa. Onneksi voin ottaa oman kertausharjoituksen opin tetsauksen kautta. Sääliksi käy vaan niitä maalikkolämäreitä ja niiden tulevia potilaita.
 
6 vuotta sitten ensikokemus sodanajan lääkintä tehtäviink kertausharjoituksessa. Siviiliammatti oli suonut sijoituksen. Kyllä shokki oli melkoinen: 2 aivan tolkuttoman huonoa rinkkaa täynnä kaikkea käyttökelvotonta (pois lukien jalkaimulaite, niistä ei olisi pitänyt luopua siviilipuolellakaan). Joukkueiden lääkintämiehillä samanlaiset vihreät käsilaukut kuin salkkareiden ismolla talvisodassa. Olin ainoa ns. ammattilainen: yksi au kävi kerran ruinaamassa jotain särkylääkettä, kun oli saanut joukkueensa lämäriltä sitä buranapulveria eikä ollut helpottanut. Buranapulveri osoittautui talkiksi jota oli vanhassa 100kpl:n buranapurkissa (kuvaa joukon lääkintäosaamisen tasoa) Ensimmäiset paripäivää myytiin ei-oota ressukoiden jalkarakkoihin ja selkävaivoihin. Käytännössä koko harjoitus olisi mennyt talousryhmälle polttopuita pilkkoessa ja tulivartiovuorojen pyörittäessä jos en olisi tajunnut pyytää varuskunna tutulta kenttäsairaanhoitajalta vähän tukea. Onneksi hän sai järkättyä ihan mukiin menevän temppupajan ja saatiin välineitä reenata loppuharjoitus ominpäin.

Vieläkään en oppinut mitä niillä rinkoilla pitäisi tehdä...

Seuraava kertauskin on tiedossa. Uskon, että ne samat rinkat ja sp-teltta sielä odottaa ja se masentaa. Onneksi voin ottaa oman kertausharjoituksen opin tetsauksen kautta. Sääliksi käy vaan niitä maalikkolämäreitä ja niiden tulevia potilaita.

Komppanian SP:lle sijoitettuna ja siellä kertailleena lämärinä en yhtään epäile tätä toimintakertomusta. Mutta nyt kun teikäläisellä on perspektiiviä, niin voisit tietenkin olla kovasti hyödyllinen meille maallikoille ja raapustella vähän tarkemmin tuntoja paperille, että mikä siellä on turhaa, mitä varustusta pitäisi olla siviilistä mukana, ja miten maallikko-lääkm/AU:t voisivat paremmin varautua kokemukseen. Itsekin tähän nimittäin vastikään havahduin että on hyvinkin mahdollista että siellä omallakin SP:llä joudutaan toimimaan hyvin pitkälti maallikkopohjalta ja tässähän siis pitäisi hanskatakin jotain.

Tuli alkuperäiseen kysymykseen mieleen, omassa porukassa on ainakin yksi janteri joka on harrastanut hieman ison kylän ulkopuolella VPK-toimintaa ja sinänsä nähnyt runsaasti onnettomuuspaikkoja, eli omaa jonkinlaista käytännön kokemusta. Samoin SPR:n puolella on tarjolla pientä koulutusta ja keikkoja kuten festariensiapua, jolloin ainakin tapaa jonkinlaisia oikeita vammoja - tai vähintäänkin sekavassa mielentilassa olevia potilaita ;)
 
Hyvä
Komppanian SP:lle sijoitettuna ja siellä kertailleena lämärinä en yhtään epäile tätä toimintakertomusta. Mutta nyt kun teikäläisellä on perspektiiviä, niin voisit tietenkin olla kovasti hyödyllinen meille maallikoille ja raapustella vähän tarkemmin tuntoja paperille, että mikä siellä on turhaa, mitä varustusta pitäisi olla siviilistä mukana, ja miten maallikko-lääkm/AU:t voisivat paremmin varautua kokemukseen. Itsekin tähän nimittäin vastikään havahduin että on hyvinkin mahdollista että siellä omallakin SP:llä joudutaan toimimaan hyvin pitkälti maallikkopohjalta ja tässähän siis pitäisi hanskatakin jotain.

Tuli alkuperäiseen kysymykseen mieleen, omassa porukassa on ainakin yksi janteri joka on harrastanut hieman ison kylän ulkopuolella VPK-toimintaa ja sinänsä nähnyt runsaasti onnettomuuspaikkoja, eli omaa jonkinlaista käytännön kokemusta. Samoin SPR:n puolella on tarjolla pientä koulutusta ja keikkoja kuten festariensiapua, jolloin ainakin tapaa jonkinlaisia oikeita vammoja - tai vähintäänkin sekavassa mielentilassa olevia potilaita ;)

Hyvä idea!

Edellisellä avautumisella halusin tuoda esille sen, että kertausharjoitukset ei välttämättä tarjoa mitään konkreettista lääkintähenkilöstölle. Ainakaan lääkintätaitojen suhteen.

Tosiasia on, että vaikka lääkintäkoulu (se edellinen hennalan koulu) opettaa vain ehp:tä niin sp on totisinta totta.

Aivan mahtava idea proilerilta miettiä lääkintäryhmän toiminta ja kalusto uusiksi! Mielellään itsekkin lukisin vaikka maakkilaisten kokemuksista.

Jos joku listaa rinkkojen sisällön niin aloitetaan tuumailu siitä.
 
Hyvä


Hyvä idea!

Edellisellä avautumisella halusin tuoda esille sen, että kertausharjoitukset ei välttämättä tarjoa mitään konkreettista lääkintähenkilöstölle. Ainakaan lääkintätaitojen suhteen.

Tosiasia on, että vaikka lääkintäkoulu (se edellinen hennalan koulu) opettaa vain ehp:tä niin sp on totisinta totta.

Aivan mahtava idea proilerilta miettiä lääkintäryhmän toiminta ja kalusto uusiksi! Mielellään itsekkin lukisin vaikka maakkilaisten kokemuksista.

Jos joku listaa rinkkojen sisällön niin aloitetaan tuumailu siitä.
Lääkintämiehen laukku M/79
- PR käsinauha 1kpl
- Harsorulla 10 cm 2x2 kpl
- Ensiside 8 kpl
- Paperiside 10 cm 2kpl
- Harsotaitos 9x9cm 5x4kpl
- Kiinnelaastari rulla n 3 cm leveä 1kpl *
- Sakset sr te + ty n 16cm 1kpl
- Hakaneula 12kpl
- Muovikelmu n 1,5x2,0m 1kpl
- TABL ACID ACETOSALIC 2x20 kpl *
* = täydennetään tarvittaessa

Ensihoitosarja, ERIKJ, pieni /M2005, versio 2.0
- Reisilaukku
- Laastari ja haavpyyhepakkaus 20kpl laastari ja 10klp haavapyyhe
- Silmänhuuhtelupullo /20ml 2kpl
- Haavaside sulkeva, liimautuva /Halo 1kpl
- Venttiilii/ KK ilmarinnan hoitoon 1kpl
- Haavaside sulkeva, liimautuva /FoxSeal 1kpl
- Nenänieluputki/ KK NRO 7 1kpl
- Haavaside, tyrehdyttävä/ CELOX 1kpl
- Kollageeni, hemostaattinenjauhe 35g 1kpl
- Puhdistusjauhe, 95 pullo TÄYD 1kpl
- Kolmioliinaliina, KK/ Kuitu 1kpl
- Sakset, sidos/ muovipäiset 14-19cm 1kpl
- Hakaneula/ 4 P57mm NIK 1kpl
- Neula, punktio-, ilmarinta- /2,0x80mm STER 1kpl
- Kiristysside CAT 1kpl
- Kiristysside SOFT 1kpl
- Side, ensi- / 15cm LIIKK haavat 1kpl
- Kangasteippi 1kpl
- Tutkimuskäsine 4kpl

Nämähän on kyllä joukkueen lääkintämiehen ja taistelupelastajan varusteita, mutta kai näitä voi olla komppanian lääkintäryhmänkin varustuksessa.
 
Miten muuten kivunlievitys? Pitää kysyä, kun olen kuullut ainoastaan morfiinista viime sotien ajoilta. En muista armeija-ajoilta, että tuota aihetta olisi missään sivuttu.
 
Uudemmassa erkkari laukussa on kipu tikkareita. Koskaan muista virallista nimeä.
 
PVMoodlessa on lääkintätietoa osoitteessa MAAV Tietopankki > Huolto > Lääkintä, tosin hieman puutteellisesti kun 90-luvun paksuja opuksia ja pari uudempaa pientä M15-koulutusmateriaalitekelettä rinnan. Sidontapaikkarinkkojen sisältö jää noissa mysteeriksi, kun vanhan mallin tarpeistolistaa ei ole kuin lääkärilaukun osalta.

Ei kyllä mitään hajua missä oman MAAKK lääkintähuoltojutut seilaavat tällä hetkellä, kun olen ollut kolmisen vuotta poissa kuvioista. Mitenkä muilla, onko siinä menty nyt tuohon M15 EHP-malliin eli iso teltta laatikkovarustelulla ja 2+2+4?
 
Miten muuten kivunlievitys? Pitää kysyä, kun olen kuullut ainoastaan morfiinista viime sotien ajoilta. En muista armeija-ajoilta, että tuota aihetta olisi missään sivuttu.

ACID ACETOSALIC = aspiriini/ASA. Ihan kiva lääke vuotopotilaalle. (ISAF henkilöstöllä ei saa olla edes itse mukana tuotuna aspiriiniä)

Ns. Taistelukuntoiselle potilaalle varmaankin paracetamol (ISAF henkilöstölle panadol 665mg x2 ja mobic 30mg. Mobic ei ole itelle tuttu. Tullut vastaan vain migreenipotilaiden lääkkeissä. Ei varmaan tuu höpöolo...).

Fentanyylitikkari l. Actiq fentanyyli-imeskelytabletti suuonteloasettimella. Max käyttöaika 15min. Eli sidontapaikalla teippaa potilaan jokaiseen sormeen, että vaikutus kestää evakuoinnin odottelu ajan. Bonuksena vielä, että ihanan kallista. (Jossain syöpähoidoissa käytössä siviilissä. Ei ole tullut vastaan)

Morkku ja oxanest on varmasti edelleen massojen kipulääke. Lihakseen pistettynä tai epipen tyyppisenä autoinfektorina. Pitkä vaikutusaika (2-4h) ja törky halpaa. Siviilissä pitäisi olla iv/io valmius ja naloksoni, sodassa eikai niin väliä.

Ketamiini kipulääkkeenä? EHP:llä aivan varmasti! Toivottavasti asiansa osaavilla lääkm ja lääkau:llakin.
 
Ns. Taistelukuntoiselle potilaalle varmaankin paracetamol (ISAF henkilöstölle panadol 665mg x2 ja mobic 30mg. Mobic ei ole itelle tuttu. Tullut vastaan vain migreenipotilaiden lääkkeissä. Ei varmaan tuu höpöolo...).

Mobic näyttää olevan oksikaami-sukua oleva pitkävaikutteinen tulehduskipulääke, erityisesti lihas-nivelakselilla eli esim. reumakipuihin käytetty.

Joukkueen lääkintärepun sisältö:

Reppu%20l%C3%A4%C3%A4kint%C3%A4henkil%C3%B6n.png
 
Viimeksi muokattu:
Joukkueen lääkintärepun sisältö:

Reppu%20l%C3%A4%C3%A4kint%C3%A4henkil%C3%B6n.png

Tämä näyttää tutulta. Muistaakseni lihavoidut artiklat otetaan esille sadeviitan päälle sielä lääkm laavulla.

Jotenkin se asa tuollakin kummittelee. Lääkkeet muutenkin melko kummajaisia....

Melko vähän tst-ea kampetta ja luulen, että tämäkin on suunniteltu jonkin spr-ea kurssin tarpeiden mukaan: mm. Yksi kiristysside.

Olen myös nähnyt, että pv:n ajoneuvojen ensiaputaskuja on laitettu lääkintähenkilöstön tst-liiviin. Mutuna vaikuttaa ääriimmäisen fiksulta. Parikappaletta yhdenlippaan taskuja rinnakkain ja päälle joku simpukkana aukeava admin-tasku johon lääkintäkamat. Molemmin puolin tst-liivin vetoketjua samanlainen setti. Vasempaan taskuun vaikka 4x ilmarintakalvot, 4x npa 4x tpak. Oikeaan vaikka 4x celox ja 4x iipposide. Vasemmalle ylös liiviin kaksi heitetaskua joissa catit. Reppuun samat kamat josta sitten täydentää. Lisäksi vaihtoehtoseksi ilmatieksi 1-2 igeliä ja ambu, lääkaulle kirurgisen ilmatien välineet. 2x iv-kranaatteja 500ml ringeristä. Samslint ja avaruuslakanapussi readyheatillä (blizzard-bag). Tilaa jää vielä lämärin laavulle, taukotakille ja tst-eväille (ja termarille). Ainiin ja pieni tasku ns. Työterveyskamoille: laastarit, rakkokamat, särkylääkkeet, mahalääkkeet, pinsetit ja kuumemittari. Ensihoitolääkkeet sitten vaikka taskukokoseen pelican boxiin ja reisitaskuun kun reppu ei ole silmien alla.
 
Täällä toimii joukkueen lääkintämies, jonne taistelupelastajat tuovat haavoittuneita:



Taistelupelastajalla on reisilaukku, jossa on seuraavat tarvikkeet pois lukien: (kuva siis erkkarin ea-taskun sisällysluettelosta)
- silmänhuuhtelupullot
- puhdistusjauhepullo
- kangasteippi

 
Back
Top