Lännen taloussota Venäjälle ja sen seuraukset

Yleensäkin kunnanisät siellä ja täällä olivat rähmällään venäläisen rahan toivossa.

Tämä pikku kirjoitus on tehty vajaat kaksi kuukautta ennen kuin Krimiä vietiin.

Olivat kyllä, vanhoja ystävyyskaupunkeja ja rikkaita kävivät läpi rahantoivossa ja herkällä korvalla kuulosteltiin toiveita. Mikäpäs sen mukavampi meriitti kuin saada imuroitua löysää rahaa kuihtuvaan pikkukaupunkiin... jos siinä jonkun kaavamuutoksen joutuu tekemään niin eihän se ole edes hidaste..

Enkä ole ihan vakkuuttunut touhun loppumisesta. Kyllä rahalla aina jonkun bulvaanin siihen väliin saa....
 
Olivat kyllä, vanhoja ystävyyskaupunkeja ja rikkaita kävivät läpi rahantoivossa ja herkällä korvalla kuulosteltiin toiveita. Mikäpäs sen mukavampi meriitti kuin saada imuroitua löysää rahaa kuihtuvaan pikkukaupunkiin... jos siinä jonkun kaavamuutoksen joutuu tekemään niin eihän se ole edes hidaste..

Enkä ole ihan vakkuuttunut touhun loppumisesta. Kyllä rahalla aina jonkun bulvaanin siihen väliin saa....
Rahanpesustahan noissa on yleensä kyse, eli saadaan kiinteääomiasuutta joka on ryssänmaan ulkopuolella. Tuolla on kaksi käyttömahdollisuutta: ensinnäkin se on tsaarin hallintovallan ulkopuolella joten jos alkaa maa polttaa jalkojen alla niin omaisuus on turvassa. Toinen on sitten kiinteistön omistajuuden kauppaaminen ryssälässä osissa tai kokonaan. Tälläisen "omistuspaperin" siirtelyt kun ei jää ryssälän viranomaisten tutkaan ollenkaan. Ja onhan siellä mökillä välillä aina kiva käydä lomallakin.

Tähän pätee se vanha totuus, että jos se kuulostaa liian hyvälle niin se ei ole totta. Kyse siis jossain itärajan syrjäkylän rantatontin myynnistä hyvällä hinnalla. Ainoa selitys tuolle on jokin rikollinen toiminta jossain.

Airiston helmet sitten tuohon päälle, ne on GRU:n projekteja.

Kaiken kaikkiaan kaikki ryssälästä tuleva raha on rikollista ja se pitäisi myös tulkita sellaiseksi. Kleptokraattinen rikollisorganisaatio joka leikkii valtiota.
 
Negatiivisista vaikutuksista erityisesti teknologia-sektorin osalta Venäjän tuotantomahdollisuuksiin ml. sotateollisuuden ulkopuolinen osa. On parranpärinää ja suuntaansa heitteleviä skenaarioita hyvinkin paljon ollut. Valitettavasti yksiselitteisten ja luotettavien vastausten saaminen ei erityisen helppoa ole. Johtuen jo valtiorakenteen muodosta.

Tässä olisi erittäin oleellista hahmottaa ennen sodan laajenemista oleva talouden rakenne Venäjällä. Huolimatta jonkinasteisista yrityksistä laajentaa kotimaisen osaamisen ja kyvykkyyden skaalaa ulos alhaisen jalostusasteen energiatuotannosta, johon Venäjän talous on nojannut. Mitään merkittävää muutosta haluttuun, ei ymmärtääkseni ole ollut nähtävissä.

Valtiossa, jossa talouden tasapaino (ulkomaisen) velan osalta on ollut erittäin vähäinen, kuten Venäjän suhteen. Mahdollinen kipupiste taloudessa muodostuu hieman eritasoisesti. Hitaammin. Tässä vaikkapa länsimaisten yritysten vetäytyminen tulee tuottamaan viiveellä, uskoakseni merkittävää haastetta. Kuten myös ulkopuolisten investointien tason romahtaminen.

Negatiivinen muutos Venäjän taloudessa teknologia-sektorilla tuskin tulee pakotteiden jatkuessa ja edelleen laajentuessa näkymään lineaarisena karttana. Vaje kertyy, vajeen paikkaamiseen käytetty resurssipääoma ei kykene mitä todennäköisimmin laadullista, määrällistä eikä per käytettyä tuotto-tulos suhdetta kestävällä tasolla ylläpitämään.

Oma pulmansa, muiden joukossa on ikärakenteen vinouma. Jokainen kaatunut hulluuden valloitus-sodassa tätä tulee korostamaan. Ikävämpi puoli tässä kokonaisuudessa on se, että merkittävällä tavalla Venäjän talouteen osuva isku, tullee tapahtumaan aikaskaalalla joka ei Ukrainan sotaan vaikuta merkittävästi (Venäjää pakottaen).

 

Venäläiselle alumiinille tulossa 200 % rangaistustulli Yhdysvalloissa – Näin se vaikuttaisi markkinoilla​




Eikö tämä alumiini ollut juuri syy minkä takia Musk otti niin venäjämyönteisen asenteen ? Oli /on isot diilit venäläisten alumiinituottajien kanssa ....
 
Nyt ollaan jo yritysten taskuilla:


Öljy- ja kaasutulojen romahdus horjuttaa Venäjän budjettitasapainoa, ja maan hallitus yrittää mediatietojen mukaan etsiä lisätuloja yritysverotuksesta kasvavan budjettivajeen paikkaamiseksi.
Venäjän hallitus heräsi lisätulojen tarpeeseen viime vuoden loppupuolella, kun budjettivaje ylitti valtiovarainministeriön ennusteet joulukuussa sadoilla miljardeilla Venäjän ruplilla.


Venäläinen oppositiomedia The Bell kertoo nimettömien lähteidensä perusteella, että Venäjän hallitus esitti joulukuussa maan liike-elämää edustavalla RSPP-etujärjestölle ”tulojen liikekannallepanoa”.
Hallitus ehdotti, että yrityksiltä kerättäisiin yhteensä noin 200-250 miljardin ruplan (noin 2,5–3,2 miljardia euroa) arvoinen kertaluonteinen lisävero.


The Bellin mukaan kertaveron idean on keksinyt Venäjän valtionvarainministeriö Anton Siluanov. Varsinaisia keskusteluita liike-elämän edustajien kanssa on käynyt Venäjän ensimmäinen varapääministeri Andrei Belousov.


Liike-elämä ei ole ollut tyytyväinen hallituksen ehdotukseen. Kertaluonteisen veron sijasta RSPP-etujärjestön edustajat ehdottivat The Bellin mukaan vastatarjouksena Venäjän yritysveron nostoa nykyisestä 20 prosentista 20,5 prosenttiin tänä vuonna.


RSPP:n mukaan yritysveron 0,5 prosenttiyksikön korotuksella budjettiin saataisiin kasaan hallituksen toivomat lisätulot.


Keskustelut ovat ilmeisesti olleet aitoja neuvotteluita, vaikka presidentti Vlamir Putinin talousneuvonantaja Maxim Oreshkin onkin The Bellin mukaan ehdottanut liike-elämältä ”lahjaa” Putinin miellyttämiseksi RSPP-järjestön seuraavassa kokouksessa keväällä.


Uutistoimisto Bloombergin lähteiden mukaan Venäjän hallituksessa on pohdittu myös vaihtoehtoisia keinoja verotulojen kasvattamiseksi.

Hallitus suunnitteli joulukuussa muun muassa lisäosinkoja valtionyhtiöistä ja kertaluonteisia veroja lannoite-, hiili- ja muilta raaka-ainetuottajilta, Bloomberg kertoi tammikuussa.
Venäjän budjetti pysyi ylimääräisenä suurimman osan viime vuodesta kaasujätti Gazpromin osinkojen ja yhtiölle asetetun ylimääräisen tuotantoveron ansiosta.


Tilanne muuttui joulukuussa, jolloin budjettivaje oli The Bellin mukaan 400 miljardia ruplaa valtiovarainministeriön odottamaa enemmän. Muutoksen syynä oli öljystä saatavien verotulojen lasku. Länsimaat asettivat venäläisöljylle hintakaton joulukuussa.


Valtiovarainministeri Siluanov kertoi uutistoimisto Tassin mukaan hallituksen kokouksessa reilu kuukausi sitten, että viime vuonna budjettivaje oli 3 300 miljardia ruplaa eli 2,3 prosenttia Venäjän bruttokansantuotteesta.


Venäjän budjetin epätasapaino jatkui tammikuussa. Venäjän valtiovarainministeriö julkaisi maanantaina alustavat budjettitiedot tammikuulta.

Tietojen mukaan Venäjälle tärkeät verotulot öljystä ja kaasusta laskivat tammikuussa noin 46 prosenttia vuodentakaisesta.

Samalla maan budjettivaje kasvoi tammikuussa alustavien tietojen mukaan noin 23 miljardia euroon. Kyseessä on suurin tammikuussa kirjattu budjettivaje sitten vuoden 1998. Budjettivaje tarkoittaa sitä, että valtion suunnitellut menot ovat tuloja suuremmat.
 
Back
Top