Lännen taloussota Venäjälle ja sen seuraukset

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Heinrich
  • Aloitus PVM Aloitus PVM
Pietarin katujen kunnossapidosta ja lumen aurauksesta vastaavia tuöntekijöitä on auttamatta liian vähän, palkkaa on nostettu 15 % vuoden alussa ja uusi nosto on kiikarissa kesällä, mutta siltikään työ ei houkuttele. Keski-ikä on 59 vuotta joten voitte kuvitella kuinka vereää porukkaa siellä on hommissa.

70000 ruplan palkka ei riitä mihinkään kun lähetit saa 100000 ja puolustusteollisuudessa maksetaan 200000. Kun hommia alkaa jäämään tekemättä niin ne kadut muuttuvat ajokelvottomiksi ja sitten ne lähetitkään tai puolustusteollisuuden työntekijät eivät pääse töihin.

Talouden ylikuumentuminen on tosiasia ja se aiheuttaa valtavaa inflaatiota, joka taas johtaa siihen että palkkoja pitäisi jälleen nostaa. Homma pyörii noin jonkin aikaa kunnes huomataan, että kilpailukykyä mitään muuta taloutta vastaan ei ole, jolloin valuutan arvo alkaa rapistua aivan huolella ja sen jälkeen se on soronoo.

Mä haluun nähdä, kun lumen aurauksesta vastaavien työntekijöiden palkkoja nostetaan ens KESÄNÄ ;)
 
Mä haluun nähdä, kun lumen aurauksesta vastaavien työntekijöiden palkkoja nostetaan ens KESÄNÄ ;)
Noh, jos kaksi kertaa vuodessa nostaa 15 % niin palkkakehitys pysynee reaalisen inflaatiotason alapuolella ja työnantaja voi olla jokseenkin tyytyväinen muuten paitsi, että ei ole niitä tekijöitä, joten säästää siinäkin.

Venäjällä varmaan menee useampi vuosi leikata sitä lumenaurausbudjettia vaikka siellä ei olisi yhtään työntekijää, päälliköt jakavat budjetin keskenään ja levittelevät käsiään, että aurauskalusto on nyt just jossain toisaalla isossa kaupungissa töissä, eikä ikinä tule sinne missä kysytään.
 
Noh, jos kaksi kertaa vuodessa nostaa 15 % niin palkkakehitys pysynee reaalisen inflaatiotason alapuolella ja työnantaja voi olla jokseenkin tyytyväinen muuten paitsi, että ei ole niitä tekijöitä, joten säästää siinäkin.

Venäjällä varmaan menee useampi vuosi leikata sitä lumenaurausbudjettia vaikka siellä ei olisi yhtään työntekijää, päälliköt jakavat budjetin keskenään ja levittelevät käsiään, että aurauskalusto on nyt just jossain toisaalla isossa kaupungissa töissä, eikä ikinä tule sinne missä kysytään.
kuullostaa kuitenkin samalta, ku aikoinaan meillä jokainen kesä oli jäänmurtajat lakossa, ei ku ;)
 
Pietarin katujen kunnossapidosta ja lumen aurauksesta vastaavia tuöntekijöitä on auttamatta liian vähän, palkkaa on nostettu 15 % vuoden alussa ja uusi nosto on kiikarissa kesällä, mutta siltikään työ ei houkuttele. Keski-ikä on 59 vuotta joten voitte kuvitella kuinka vereää porukkaa siellä on hommissa.

70000 ruplan palkka ei riitä mihinkään kun lähetit saa 100000 ja puolustusteollisuudessa maksetaan 200000. Kun hommia alkaa jäämään tekemättä niin ne kadut muuttuvat ajokelvottomiksi ja sitten ne lähetitkään tai puolustusteollisuuden työntekijät eivät pääse töihin.

Talouden ylikuumentuminen on tosiasia ja se aiheuttaa valtavaa inflaatiota, joka taas johtaa siihen että palkkoja pitäisi jälleen nostaa. Homma pyörii noin jonkin aikaa kunnes huomataan, että kilpailukykyä mitään muuta taloutta vastaan ei ole, jolloin valuutan arvo alkaa rapistua aivan huolella ja sen jälkeen se on soronoo.

Missäs välissä pietarissa on alkanut talvikunnossapito, viime vuosituhannella ei ainakaan voinut kehua. Keskimäärin neljä kertaa persiilleen per sata metriä, ja se nevski proletariat vai mikä se oli on pitkä :cool:
 
Venäjän 2024 budjettivaje on kerrottu (jostain syystä alustavasti). Ja hiukan näyttäisi siltä että jotain outoa numeroissa on. Vaje on yleensä paikattu lainalla ja rahaston säästöillä, mutta nyt näyttäisi että lainaa ja säästöjä ei ole käytetty riittävästi budjetin tasapainottamiseksi.

Vääristeltynäkin vaje on taas kasvanut ja oli viime vuonna 3,5 biljoonaa ruplaa.

 
Joten se todellinen tilanne eskaloituu vasta kun vatnikilta loppuu oikeasti kaikki ja tähän menee useita vuosia. Veikkaan että se viimeinen niitti tulee olamaan nälänhätä jos maatalouteen ei saada koneita, siemenviljoja ja tekijöitä. Tästä on nyt merkit ilmassa eli tämänkesän kylvöt jää olemattomiksi ja ensimmäinen lilliputtelin aikaansaama nälänhätä sitten talvella 2025-26.
Nälänhätä iskee yleensä keväällä. Talveksi vielä riittää jotain järsittävää syksyn sadosta, mutta kun lumet sulaa, niin kaalinkannatkin rupeaa loppumaan. Meilläkin joskus vuoden 1868 tienoilla väkeä kuoli kuin kärpäsiä ja nimenomaan keväällä. Toivotaan joka tapauksessa surkeaa satoa ensi kesäksi, niin aukeaa yksi rintama lisää ja kevät -26 näyttää lupaavalta. Siis jos sota vielä jatkuu silloin, ja vaikka ei jatkuisikaan. Merkit on lupaavia. Huono edellinen sato, lisääntyneet tulvat ja kuivuusjaksot, korot, hintojen nousut, koneiden varaosien puute ja työväen siirtyminen aurinkoisimmille kukkapelloille. Paljon pieniä puroja, mitkä yhdistyessään muodostavat ison joen.
 
Drill baby drill. Jos tuosta seuraa oikeasti globaalin tuotannon kasvua, niin se ajaa venäjön tuotantoa ahtaammalle, koska hinnat tulevat alemmas. Mutta mitähän mahtaa Opec tuumia, eli mikä on DIILI?
Diili on se että ajetaan konkurssiin kalliiden öljykenttien tuottajat. Öljynkulutus ei kasva ja ensivuosikymmenellä tehdään viimeiset isot öljyrahat. Joten nyt on hyvä hetki ajaa ylimääräiset pois markkinoilta ja varmistaa oman tuotannon kannattavuus. Samalla ostetaan lisäaikaa USA:laiselle autoteollisuudelle kiriä kiinni sähköautotuotannossa Kiinan selkeä etumatka.

Kannattaa katsoa erilaisia arktisten alueiden öljyntuottajia, nämä ovat suurimmat häviäjät. Vastaavasti helppojen lämpimien maiden kentät tulee voittamaan tämän kierroksen. Läntisillä öljy-yhtiöillä on suuri lobbausvoima ja ryssä hääti nämä pois mailtaan joten nyt tulee sitten vastapalloon kunnolla. Käytännössä ryssän öljytuotannosta tehdään tappiollista useilla eri tavoilla niin siellä voi sitten miettiä että kannattiko lähteä kusemiskisaan jenkkien kanssa. Tältäosin omaisuudensuojaan puuttuminen tulee sitten lilliputtelille kostautumumaan, pelihän on ollut tuolla hyvin samankaltaista kuin aikoinaan vaikka Kuuban kommunisteilla, varastetaan surutta eli kansallistetaan. Tämä ei sovi USA:n isoille yrityksille eikä näin ollen sitten sovi myöskään USA:n hallinnolle.

Tähtäimessä on selkeästi se että joko energiantuotanto noudattaa avoimen markkinan periaatteita ja rahan valtaa tai sitten sitä energiatuotantoa ei ole markkinoilla. Yritys pelata kaksilla säännöillä kuten ryssä tekee ei enää kelpaa.
 
Diili on se että ajetaan konkurssiin kalliiden öljykenttien tuottajat. Öljynkulutus ei kasva ja ensivuosikymmenellä tehdään viimeiset isot öljyrahat. Joten nyt on hyvä hetki ajaa ylimääräiset pois markkinoilta ja varmistaa oman tuotannon kannattavuus. Samalla ostetaan lisäaikaa USA:laiselle autoteollisuudelle kiriä kiinni sähköautotuotannossa Kiinan selkeä etumatka.

Kannattaa katsoa erilaisia arktisten alueiden öljyntuottajia, nämä ovat suurimmat häviäjät. Vastaavasti helppojen lämpimien maiden kentät tulee voittamaan tämän kierroksen. Läntisillä öljy-yhtiöillä on suuri lobbausvoima ja ryssä hääti nämä pois mailtaan joten nyt tulee sitten vastapalloon kunnolla. Käytännössä ryssän öljytuotannosta tehdään tappiollista useilla eri tavoilla niin siellä voi sitten miettiä että kannattiko lähteä kusemiskisaan jenkkien kanssa. Tältäosin omaisuudensuojaan puuttuminen tulee sitten lilliputtelille kostautumumaan, pelihän on ollut tuolla hyvin samankaltaista kuin aikoinaan vaikka Kuuban kommunisteilla, varastetaan surutta eli kansallistetaan. Tämä ei sovi USA:n isoille yrityksille eikä näin ollen sitten sovi myöskään USA:n hallinnolle.

Tähtäimessä on selkeästi se että joko energiantuotanto noudattaa avoimen markkinan periaatteita ja rahan valtaa tai sitten sitä energiatuotantoa ei ole markkinoilla. Yritys pelata kaksilla säännöillä kuten ryssä tekee ei enää kelpaa.
Kyllä se on myös jenkkien öljytuotanto joka tulee sakkaamaan jos maailmalla aloitetaan tuotantosota. Näin kävi viimeksi 2014 kun öljyn hinta oli korkealla ja kalliimpaa jenkkien liuskeöljyä alkoi tulvimaan markkinoille. Samaan aikaan ryssä ja muu opec lisäsi tuotantoa ja yritti tappaa toinen toisensa halvalla hinnalla.

Noh, pointti on se, että tällä kertaa ryssä tulisi kaatumaan tässä tuotantosodassa varmasti ja samalla sota loppuisi Ukrainassa. Lähi-idän ihmemaat tulisivat taas voittajina ulos.
 
Yllä olevaan viitaten yksi päivä Trumpin virkaanastujaisten jälkeen Libya sanoo, että vitut OPECista, nostamme öljyntuotannon kahteen miljoonaan tynnyriin päivässä, kun se on vasta kovalla työllä saatu hinattua 1.4 miljoonaan tonniin. Toki tuokin vaatii investointeja ja työtä, mutta signaali ei voisi olla selkeämpi.


Turkki on yksi maista, jotka haluavat tuonne investointeja tehdä.


Nigeria on kasvanut koko sodan ajan öljyntuottajana ja siellä on tuplaantunut aktiivisten öljykenttien määrä vuoden 2021 tasosta. Tänä vuonna tähtäävät 2.1 miljoonan tynnyrin päivätuotantoon kun viime vuonna vastaava oli 1.8 miljoonaa.


Kulutuksesta ei ryssille juuri apua ole kun Kiinan öljyn kulutus laski ensimmäistä kertaa kahteenkymmeneen vuoteen vuositasolla mikäli ei huomioida koronapandemiaa, eikä vahvoja signaaleja ole kasvulle tästä eteenpäinkään.


Samalla Italian kaasunkulutus oli alin yli 15 vuoteen.

 
Kyllä se on myös jenkkien öljytuotanto joka tulee sakkaamaan jos maailmalla aloitetaan tuotantosota. Näin kävi viimeksi 2014 kun öljyn hinta oli korkealla ja kalliimpaa jenkkien liuskeöljyä alkoi tulvimaan markkinoille. Samaan aikaan ryssä ja muu opec lisäsi tuotantoa ja yritti tappaa toinen toisensa halvalla hinnalla.

Noh, pointti on se, että tällä kertaa ryssä tulisi kaatumaan tässä tuotantosodassa varmasti ja samalla sota loppuisi Ukrainassa. Lähi-idän ihmemaat tulisivat taas voittajina ulos.

Tällä kertaa erona on aivan selkeästi se, että ryssä ei voi siirtää enää öljyä kuin pienen osan putkia pitkin, viikko viikolta vähemmän, sen oma jalostuskapasiteetti on kärsinyt ainakin 10-15 % menetyksen Ukrainan iskuissa, sillä on kaikkein pisimmät siirtomatkat ja reilut 200 öljy- sekä tuotetankkeria pakotteiden piirissä. Se ei voi alkuunkaan siirtää edes nykyisiä volyymeja saati lähteä kasvattamaan ja mikäli vähänkin maailmalla tuotanto nousee niin kaikkialla alkaa varastot täyttymään. Siksi nuo pakotteet on ovelan pirullisesti tehty ja kun ryssä menetti myös valtaosan kaasutuloistaan niin sen pitäisi kaapia ensin se menetys öljystä, jotta olisi edes lähtötilanteessa eikä sitä tule tapahtumaan. Todellisuus iskee silmille kun Gazprom laittaa väkeä ulos ja myy omaisuuttaan, ei sellaiset yhtiöt enää verissäpäin lähde hintakilpailuun, ne on muutenkin yhtäkoska nurin.

Sammakko on pian keitetty, pian se hoksaa miten homma eteni alusta loppuun, mutta se onkin sitten myöhäistä jo.
 
Ei suoraan liity Venäjään, mutta kun öljystä keskustellaan: Jos Kanadalle isketään tullit, niin mielenkiintoista miten käy USAn polttoainehintojen. 20% öljystä tulee Kanadasta putkea pitkin Texasiin jossa se jalostetaan. Kanada vissiin jo rakentaa putkia Atlantille ja Tyynelle merelle, jotta ei olisi niin Usa-riippuvainen. Saattaa merkitä markkinointivaikeuksia ryssäöljylle nuo putket aikanaan.
 
Venäjällä käytiin taas REPO huutokauppaa maanantaina, eli lyhyitä lainoja keskuspankilta pankeille hetkellisten ongelmien hoitamiseen (tai näin olen itse ymmärtänyt). Ennen Joulua annetut lainat erääntyvät nyt ja näyttää siltä että saman verran ollaan annettu uutta lainaa kun vanhaa on erääntynyt. Itselle ei oikein valkene mitä tällaisella lainojen ketjuttamisella haetaan...

16.12.2024 lainattiin 319 miljardia ruplaa jotka erääntyvät 22.1.2025
21.1.2025 lainattiin 300 miljardia ruplaa jotka erääntyvät 12.2.2025

 
Ei suoraan liity Venäjään, mutta kun öljystä keskustellaan: Jos Kanadalle isketään tullit, niin mielenkiintoista miten käy USAn polttoainehintojen. 20% öljystä tulee Kanadasta putkea pitkin Texasiin jossa se jalostetaan. Kanada vissiin jo rakentaa putkia Atlantille ja Tyynelle merelle, jotta ei olisi niin Usa-riippuvainen. Saattaa merkitä markkinointivaikeuksia ryssäöljylle nuo putket aikanaan.
Kanada rakensi 1150 km ja 23 000 M€ öljyputen Kiinaan kasvattaakseen tuotantoa 44 000 000 t/v. Putki valmistui toukokuussa 2024.
 
Venäjällä käytiin taas REPO huutokauppaa maanantaina, eli lyhyitä lainoja keskuspankilta pankeille hetkellisten ongelmien hoitamiseen (tai näin olen itse ymmärtänyt). Ennen Joulua annetut lainat erääntyvät nyt ja näyttää siltä että saman verran ollaan annettu uutta lainaa kun vanhaa on erääntynyt. Itselle ei oikein valkene mitä tällaisella lainojen ketjuttamisella haetaan...

16.12.2024 lainattiin 319 miljardia ruplaa jotka erääntyvät 22.1.2025
21.1.2025 lainattiin 300 miljardia ruplaa jotka erääntyvät 12.2.2025

Kaikki lainat erääntyy joskus ja silloin ne pitää uusia jos kassan tarve sitä vaatii. Noin se pyörii ihan vaikka Suomen valtion lainakin. Lainotuksen tyypistä riippuen sitten kannattaa laskea liikkeelle joku lyhyitä tai pitkiä papereita eri formaateissa. REPO kauppa kertoo siitä että pankit hankkii rahoitustaan lyhyiltä lainamarkkinoilta ja ainoa ostokykyinen operaattori taitaa olla ryssälässä keskuspankki.
 
Tämän päivän kurssilla Bangkok Bank ostaa ruplan 0.15 bahtilla ja myy euron 35,96 bahtilla. Tästä voisi lyhyellä matematiikalla laskea, että 1 euro maksaa n. 240 ruplaa ja kurssi käytännössä on n. 2,3 kertaa huonompi kuin virallinen kurssi. Tässä ei kai (vielä) ole tapahtunut isoa muutosta? Koska en tunne talousasioita hirveän hyvin, niin ihmettelen, että mitä BB tekee noilla ruplilla, jotka saattavat kuitenkin olla tikittävä aikapommi.
Valuuttakauppa useilla markkinoilla käy vielä ihan markkinaperiaatteella (jossa alusta ja välittäjät eivät pidä valuuttaa missään vaiheessa hallussaan, vaan myyjät ja ostajat tekevät toimeksiantoja ja alustalla toimivat meklarit/välityssovellukset vain solmivat kaupat, jos on hinnaltaan täsmääviä toimeksiantoja), mutta kuluttajille valuutanvaihtoa toteuttavalla pankilla on oltava ne ruplat taseessaan (sekä tarvittaessa myös hitaammin likvidoitavissa olevana paperirahana), ja tällainen ruplien pitäminen on riski, jonka takia vaihtokurssi on noin huono. Tuolla kurssilla päästään vielä riskiarvioissakin voitolle, ja se siksi toisaalta kuvastaa epäluottamusta ruplaan, vaikka markkinoilla saadaankin yhä vaihdettua valuuttaa paremmalla kurssilla.

Ruplan myynti hinta yli kaksinkertainen suhteessa ostohintaan?
Kyllä, jotta saadaan marginaali riittäväksi siinäkin tilanteessa, että tulisi joku valuuttaromahdus tai kauppa suljettaisiin/estettäisiin tai tulisi muita realisoituvia uhkaskenaarioita. Jatkuvastihan nuo varmasti arvioivat sitä, ja jos riskiarviossa riskit nousevat liian suuriksi tuottoihin tai vakavaraisuuteen nähden, niin pankki luopuu ostamisesta.

Yksityishenkilöiden on vaikeampi käydä valuuttakauppaa valuuttamarkkinoilla (tosin sen ymmärtävällä varmasti niin kannattaa tehdä, ainakin jos on isompia omaisuuksia ja/tai isoja tuloja), joten siksi pankit pystyvät ottamaan tuollaisia marginaaleja.

Joten se todellinen tilanne eskaloituu vasta kun vatnikilta loppuu oikeasti kaikki ja tähän menee useita vuosia. Veikkaan että se viimeinen niitti tulee olamaan nälänhätä jos maatalouteen ei saada koneita, siemenviljoja ja tekijöitä. Tästä on nyt merkit ilmassa eli tämänkesän kylvöt jää olemattomiksi ja ensimmäinen lilliputtelin aikaansaama nälänhätä sitten talvella 2025-26.
Tätäkin on autarkiaan perustuvaan sotatalouteen, vaikkakin ruosteisin osin ja öljyämättä, siirtyvän valtion mahdollista pitkittää ja hidastaa, ottamalla maataloutta valtion kontrolliin ja tarvittaessa vaikka pakottamalla väkeä töihin, niin kauan ainakin kun on riittävästi koneita (ja koneitahan saadaan ainakin maatalouteen vielä muista maista, jos tarvetta on; esim. valkovenäläiset maatalouskoneet ovat erittäin suosittuja Venäjällä, eikä niiden saatavuuteen ole kauheasti tullut ongelmia). Eihän siitä mitään hyvää seuraa, mutta vääjäämätöntä saadaan pitkitettyä, mikä taitaa olla Venäjän suuri suunnitelma tässä, eli kestää Ukrainaa kauemmin. Kulutussodassahan ns. sunk cost fallacy ei enää päde vallanpitäjien kohdalla etenkään hyökkäyssodassa, koska häviöstä seuraavat seuraamukset ovat vallanpitäjille suuremmat haitallisuudessaan kuin lopettamisen hyödyt, ja mitä syvemmälle siinä mennään, sen pahemmin ollaan jumissa siinä, kunnes joko voitetaan, hävitään sotilaallisesti tai tulee sisäisestä tyytymättömyydestä kumpuava pakotettu vallanvaihto. Sodan loppu mihinkään neutraaliin aselepoon ei myöskään ole mahdollista, ellei joko sotilaallisen tappion tai sisäisen kumouksen uhka nouse niin suureksi, että on pakko hyväksyä sotaan hukatun varallisuuden ja resurssien olevan vähempiarvoista kuin tämä uhka.

Saksassakin kestettiin vielä ensimmäisessä maailmansodassa kaksi vuotta kuuluisan "nauristalven" 1916-1917 jälkeen, jolloin maa oli niin pahassa nälänhädässä, että piti syödä tuotantoeläinten rehuksi tarkoitettuja nauriita ja turnipseja (saksalainenhan pitää naurista ja turnipsia yhtälailla rehuna ja ihmisruoaksi kelpaamattomana). Tosin tässä sen toistumisen estäneenä ansiona oli se, että itärintaman tilanteen parantuminen toi hyviä viljelysmaita talonpoikaisväestöineen Saksan haltuun, ja ruokahuoltoon alettiin keskittyä aiempaa tarkemmin; venäläisillä ei ole tällaisia hyveitä puolellaan nyt Ukrainassa; lisäksi Saksalla oli myös väestönkasvua ja todella suuret ikäluokat kasvamassa joka vuosi sodan myllyyn laitettaviksi.

Venäjän talouden kurjistuminen ja kurjistaminen on kuitenkin oleellista, jotta Venäjän kyky käydä sotaa heikkenee niin, ettei se kykene saavuttamaan mitään sotilaallista voittoa, ja että sisäinen tilanne menee siihen pisteeseen, että lopulta sisäiset mullistukset pakottavat Venäjän rauhaan. Nopeaa voittoa ei ole saavutettavissa ilman ulkoista väliintuloa.

Nälänhätä iskee yleensä keväällä. Talveksi vielä riittää jotain järsittävää syksyn sadosta, mutta kun lumet sulaa, niin kaalinkannatkin rupeaa loppumaan. Meilläkin joskus vuoden 1868 tienoilla väkeä kuoli kuin kärpäsiä ja nimenomaan keväällä. Toivotaan joka tapauksessa surkeaa satoa ensi kesäksi, niin aukeaa yksi rintama lisää ja kevät -26 näyttää lupaavalta. Siis jos sota vielä jatkuu silloin, ja vaikka ei jatkuisikaan. Merkit on lupaavia. Huono edellinen sato, lisääntyneet tulvat ja kuivuusjaksot, korot, hintojen nousut, koneiden varaosien puute ja työväen siirtyminen aurinkoisimmille kukkapelloille. Paljon pieniä puroja, mitkä yhdistyessään muodostavat ison joen.
Aivan, "nälkäkuu" on meillä perinteisesti ollut huhti-toukokuussa, ennen kuin varhaisimpia uuden satokauden tuotteita alkaa saada, ja lehmät ovat vielä kuivarehulla. Venäjällä se sijoittuu vähän alueesta riippuen maalis-toukokuulle, tosin nykyaikainen maatalous ei ole ihan samalla tavalla riippuvaista etenkään lehmien osalta siitä enää (eikä ole ollut oikeastaan siitä lähtien, kun lehmille alettiin syöttää muutakin rehua kuin heinää).
 
Back
Top