Pääministeri Viktor Orbán on koventanut entisestään Unkarin linjaa Ukrainan tukemisessa. Kuva: Bernadett Szabo / Reuters, kuvankäsittely Olli Nurminen / HS
Stoppi sooloilulle
EU on tehnyt kiireellä uusia suunnitelmia, joilla estettäisiin Unkaria käyttämästä veto-oikeutta tärkeissä Ukraina-päätöksissä.
Tilaajille
Kuuntele juttu
Jarno Hartikainen HS
2:00
Bryssel
Mitä muiden EU-maiden pitäisi tehdä Unkarille? Sitä EU-diplomaatit pohtivat nyt kiivaasti käytäväpuheissaan Brysselissä.
Uusille ideoille on tarve, sillä Unkari irtaantuu yhä räikeämmin unionin Ukrainaa koskevasta yhteisestä linjasta.
Tähän mennessä on kokeiltu näitä keinoja: On vain siedetty pääministeri
Viktor Orbánin sooloilua. On hierottu kompromisseja. On keksitty tapoja kiertää Unkarin vastustus yksimielisyyttä vaativissa päätöksissä.
Esimerkki kiertämisestä on joulukuulta 2024. EU-johtajat päättivät silloin aloittaa jäsenyysneuvottelut Ukrainan kanssa. Yksimielinen päätös syntyi lopulta niin, että Orbán
poistui äänestyksen ajaksi kokoushuoneesta.
Huolella vaalitun sovun ajan pelätään nyt olevan ohi.
Donald Trumpin paluu Valkoiseen taloon näyttää rohkaisseen Orbánia entisestään ja vähentäneen tämän haluja tehdä myönnytyksiä. Orbán on myös poliittisesti ahtaalla kotimaassaan ja voi kannatusta nostaakseen hakea konflikteja Brysselin kanssa.
Unkarin koventunut linja näkyi EU-johtajien tapaamisessa maaliskuussa 2025. Orbán ei suostunut allekirjoittamaan julkilausumaa, jossa luvataan muun muassa jatkaa Ukrainan taloudellista ja sotilaallista tukea. Julkilausuma hyväksyttiin 26 muun jäsenmaan voimin.
Unkari perustelee koventunutta linjaansa geopoliittisen tilanteen muuttumisella. Sillä maa viittaa Trumpin ja
Vladimir Putinin aloittamiin neuvotteluihin.
Unkarin hallituksella on Ukrainan tulevaisuudesta aivan omat näkemyksensä. Kun muu Eurooppa ajattelee, että Ukraina täytyy integroida tiukasti länteen, Unkarin Eurooppa-ministeri
János Bóka sanoo, että Ukrainasta pitäisi tehdä puskurivyöhyke Euroopan ja Venäjän väliin.
Lähikuukausina EU:lla on edessään useita yksimielisyyttä vaativia päätöksiä. Ne ovat vaarassa Unkarin koventuneen linjan vuoksi, ellei jotain uutta keksitä kiireesti.
Tällaisia suunnitelmia Brysselissä on tehty.
1. Veto-oikeuden kiertäminen
Heinäkuussa EU:n pitäisi päättää, jatketaanko Venäjälle asetettuja talouspakotteita. Päätös vaatii jäsenmaiden yksimielisyyden.
Unkari on kritisoinut pakotteita koko sodan ajan, ja nyt pelätään, että maa estää päätöksen. Se olisi järisyttävä teko, sillä samalla vapautuisivat Venäjän keskuspankin jäädytetyt varat.
Yksimielisyysvaatimuksen kiertämiseksi on hahmoteltu ratkaisua, joka perustuisi luovaan laintulkintaan.
Vaikka päätös pakotteiden asettamisesta vaatii yksimielisyyden, talouspakotteet pannaan toimeen erillisellä säädöksellä, joka hyväksytään määräenemmistöllä. Suunnitelma on, että mikäli yksimielisyyttä vaativa pakotepäätös kaatuisi, toimeenpanosäädös voitaisiin jättää voimaan.
Vaihtoehtoisesti jäsenmaat ovat harkinneet mallia, jossa pakotteet siirrettäisiin kunkin jäsenmaan kansalliseen lainsäädäntöön.
Tällä keinolla 26 jäsenmaata pitäisi pakotteet voimassa, vaikka EU:n pakotteet raukeaisivat. Jossain maissa tämä vaatisi kansallisen lainsäädännön muuttamista. Esimerkiksi Suomen laki sallii vain YK:n ja EU:n pakotteiden toimeenpanon.
Unkarin vastustus uhkaa myös estää Ukrainan EU-jäsenyysneuvotteluiden etenemisen, sillä jokainen välietappi neuvotteluissa täytyy avata ja sulkea yksimielisellä päätöksellä.
On tosin esitetty tulkintoja, että EU-perussopimus ei sitä määrää. Menettelytapoja voitaisiin muuttaa siten, että yksimielinen päätös vaadittaisiin vain neuvotteluiden aloittamisesta ja jäsenyyden myöntämisestä. Komission ja neuvoston oikeuspalvelut ovat kuitenkin erimielisiä siitä, olisiko menettely laillinen.
2. Äänioikeus pois
Toisen koulukunnan mielestä tapauskohtainen improvisointi saa riittää ja EU:n on aika ratkaista Unkari-ongelma pysyvästi.
Monet suomalaiset poliitikot ovat ehdottaneet Unkarin erottamista EU:sta. Sitä pidetään laajalti mahdottomana, sillä perussopimuksissa ei ole siihen menettelyä.
Perussopimus sallii sen sijaan äänioikeuden viemisen maalta, joka rikkoo EU:n perusarvoja. Euroopan parlamentti on vaatinut jo pitkään niin kutsutun artikla 7:n käyttämistä. Siihen jäsenmaat ovat olleet haluttomia – tähän saakka.
Diplomaattien käytäväpuheissa artikla 7:n käyttämisestä puhutaan entistä enemmän. Viron ulkoministeri
Margus Tsahkna esitti artiklan aktivointia julkisesti sen jälkeen, kun
Unkari vaati keskeisten venäläisten oligarkkien poistamista EU:n pakotelistalta.
Ilmapiirin muutoksesta kertoo sekin, että Saksan tuleva hallitus lupaa puuttua oikeusvaltiorikkomuksiin EU:ssa entistä johdonmukaisemmin. Hallitusohjelmassa todetaan, että myös äänioikeuden vieminen jäsenmaalta on mahdollista.
Ongelma on, että äänioikeuden vieminen vaatii muiden jäsenmaiden yksimielisen päätöksen. Ei ole varmaa, suostuisiko Slovakian Venäjä-myönteinen hallitus päätökseen.
Ratkaisuksi on esitetty, että Slovakia ja Unkari voitaisiin viedä artikla 7-menettelyyn yhtä aikaa, jolloin ne eivät voisi estää toisiinsa kohdistuvia päätöksiä.
Äänioikeuden vieminen olisi raju päätös. Sen pitäisi ehdottomasti olla vankalla juridisella pohjalla.
3. Uusi yhteistyö ilman Unkaria
Tutkijapiirit ovat esittäneet viime aikoina kolmatta tapaa: Ukrainan tukemisesta ja Euroopan turvallisuusjärjestelyistä samoin ajattelevat maat voisivat muodostaa uusia yhteistyön muotoja, joiden ulkopuolelle Unkari jätettäisiin.
Sitä ovat esittäneet muun muassa ajatushautomot
ECFR ja
EPC.
Merkkejä tästä on jo. Ukrainan taakse on muodostunut Ranskan ja Britannian johtama halukkaiden koalitio, joka tekee päätöksiä EU-rakenteiden ulkopuolella. On myös esitetty, että sama halukkaiden koalitio voisi perustaa puolustusinvestointien rahoittamiseksi
yhteisen rahoituslaitoksen.
Se antaa halukkaille maille mahdollisuuden tehdä nopeita päätöksiä. Unkarin antamien opetusten pohjalta uusien rakenteiden säännöt voidaan kirjoittaa niin, ettei yksittäisille maille anneta veto-oikeutta ja jäsenten erottaminenkin on mahdollista.
magneettimedia.com
