Ei ole jenkeistä Zenäjän pelastajaksi, jos vaan Euroopan rivit pysyvät suorina. Toki jos Trump saa Intiat ja muut isot ostajat palaamaan kaupoille normihinnoilla, niin sillä voi olla jo vaikutustakin. Mutta Eurooppaa ostajana on todella vaikea korvata siinäkin tapauksessa, arvaisin. Kalliit kuljetuskustannukset kaukomarkkinoille isolle osaa hiilivetyjä, jotka aiemmin kuskattiin tänne lähistölle.
Onhan se selvää, jos katsoo Venäjältä Eurooppaan tulevien kaasu- ja öljyputkien määrää ja volyymia, että sitä ei korvata mitenkään laivoilla eikä muihin suuntiin menevillä putkilla.
Eurooppa on myös maksanut kaasusta ja raakaöljystä parempaa hintaa kuin ne muut suunnat.
Uusien putkien rakentaminen on hidasta ja kallista, mistä syystä sitä ei tehdä kuin pakkotilanteessa. Pitää olla suuri ja hyvin maksava markkina sen putken toisessa päässä, ennen kuin tällaista kannattaa edes harkita - toki erilaiset pienet paikalliset putket ovat asia erikseen, ne ovat niitä hirttosilmukoita joilla ryssä on laittanut painetta erilaisten pienten naapurimaiden päälle. Ne on rakennettu poliittisista, ei taloudellisista syistä ja siten niiden kannattavuus on toissijainen asia.
Kyllä tämä vuosi 2025 näyttää olevan merkittävä vuosi ryssän talouden näkökulmasta: kansallinen hyvinvointirahasto tulee todennäköisesti käytettyä loppuun likvidien varojen osalta ja samaan aikaan raakaöljyn ja kaasun maailmanmarkkinatilanne näyttää vaikealta. Ennusmerkit kertovat että hinnat tulisivat joko alas tai pysyisivät nykyisellä, ryssän näkökulmasta liian alhaisella tasolla. Yleinen nyrkkisääntö Venäjän barrelin tuotanto- ja siirtokustannuksiksi on ollut 40-45 dollaria, joten teoriassa kaikki tämän yli menevä on kotiinpäin. Pitemmässä juoksussa yhtiön pitäisi kuitenkin tuottaa voittoa eikä vain nollata menonsa tuloillaan, koska muuten ei kyetä kasvamaan, eikä investoimaan uusiin tuotantokoneisiin (vanhat kuluvat käytössä joten investointi on välttämätöntä pelkästään tuotannon jatkuvuuden näkökulmasta, kasvusta puhumattakaan) - tai saamaan lainaa (kukaan ei anna lainaa jos ei ole kykyä maksaa sitä takaisin).
Valtioilla on hyvin paljon erilaisia toinen toistaan huonompia keinoja pitää ns. pää pinnalla eli sotaa kyetään kyllä jatkamaan jos niin ehdottomasti päätetään, mutta siitä tulee kokoajan kivuliaampaa. Uhrataan siis tulevaisuus nykyhetken takia, tulevat sukupolvet joutuvat kärsimään näistä päätöksistä. Putinia ei välttämättä kiinnosta tämä, mutta vaikeat taloudelliset ajat poikivat kansan sisällä eripuraa ja siinä on aina potentiaalia vallankumouksellisille ajatuksille. Perinteisesti venäläiset ovat olleet laiskoja ja huonoja nousemaan kapinaan, vaikka olisi ollut syytä, mutta jokainen sukupolvi on aina erilainen kuin aikaisemmat joten historiaa ei välttämättä voi käyttää 100% pitävänä ennusteena tulevaisuudelle.
Minä uskon tietäväni että Venäjä ei koskaan tee mitään, jos se ei koe että on pakko tai sille on painavat syyt. Putin on myös kuuluisa vetkuttelija eli lykkää vaikeiden päätösten tekemistä viimeiseen asti. Tämänhetkinen neuvotteluhalukkuus, jonka he tietysti kiistävät ja vähättelevät tarvetta ja kiirettä, kertoo siitä että ylimmässä johdossakin ollaan tietoisia lähitulevaisuuden ongelmista ja etsitään ulospääsyä (eli sodan päättymistä tai jonkinlaista jäädyttämistä). Arvaan että laskettu aikaikkuna olisi 6-12 kuukautta eli touhu on aloitettu ennen kuin rotkon reuna tulee vastaan, pyritään siis löytämään jonkinlainen suotuisa ratkaisu ennen sitä. Tällä logiikalla he siis katsoisivat että vuoden 2025 loppuun asti pärjättäisiin, mutta mieluiten sota pitäisi päätellä ennen sitä, jotta päästään tästä kustannustekijästä eroon. Joku, en muista oli GUR tai joku muu, taisi arvioida että sota maksaisi Venäjälle noin miljardi dollaria per päivä. Vaikka tuossa olisikin jonkin verran liioittelua, niin 300-350 miljardia per vuosi on iso menoerä kaiken muun valtion pyörittämisen rinnalla.
Valtion kokoisten toimijoiden kanssa olen vähän varovainen arvailemaan, milloin "konkurssi" odottaa, koska niillä on tosiaan kaikenlaisia temppuja joilla kyetään jatkamaan toimintaa monien "punarajojen" ylittämisen jälkeen.
