Putin ja hupeneva sotakassa
Venäjä|Venäjä keräsi vuosikausia mahtavaa öljyrahastoa. Rahoilla on viime vuodet maksettu sotaa, mutta rahaston huvetessa Venäjän into jatkaa hyökkäystä on koetuksella.
Tilaajille
Öljyjalostamo Volgogradissa vuonna 2022. Kuva: Reuters
Kuuntele juttu
Harri Pietarinen HS
2:00
Venäjän öljyrahaston hupeneminen sotamenoihin lisää maan presidentti
Vladimir Putinin painetta lopettaa hyökkäyssota Ukrainassa, arvioivat asiantuntijat.
Mahtavan öljyrahaston likvidit eli helposti käteiseksi muutettavat varat uhkaavat loppua Suomen Pankin nousevien talouksien tutkimuslaitoksen (Bofit) arvion mukaan jopa kuluvana vuonna, jos rahastosta siirretään varoja valtion budjetin täytteeksi samalla tavalla kuin aikaisemmin eikä öljy kallistu.
Putinin hallinto on käyttänyt vuosia koottua öljyrahastoa sodan aikana revenneen budjettialijäämän rahoittamiseen. Jos rahaston varat ehtyvät, hallinto joutuu kaivamaan varat sodankäyntiin lainaamalla, menoja karsimalla tai veroja korottamalla.
Sodan alusta lähtien likvidit varat ovat supistuneet kaikkiaan kaksi kolmasosaa.
Toimet iskisivät tavallisiin venäläisiin, arvioi Venäjän ympäristöpolitiikan professori
Veli-Pekka Tynkkynen Helsingin yliopistosta.
Veli-Pekka Tynkkynen Kuva: Eriika Ahopelto / Aamulehti
”Putinin hallinnon pyrkimyksenä on ollut hyökkäyssodan aikana eristää keskivertovenäläiset sodan taloudellisilta vaikutuksilta”, Tynkkynen sanoo.
”Jos rahaston likvidit loppuvat ja hallinto joutuu turvautumaan kalliimpiin ratkaisuihin, tavalliset venäläiset havaitsisivat sodan arjessaan ja omassa taloudessaan.”
Putin väläytti
viime viikolla venäläismedialle kahdenkeskisiä neuvotteluita Ukrainan kanssa ja brittilehti Financial Times
uutisoi nimettömien lähteiden perusteella, että Putin on tarjoutunut lopettamaan sodan nykyiselle rintamalinjalle.
Kari Liuhto Kuva: Ivan Bessedin
Professori
Kari Liuhto arvioi, että ”talousihmiset ovat taitaneet kuiskailla Putinin korviin”, koska häneltä on viime aikoina tullut neuvottelualoitteita.
”Vaikka Putin on suuri huiputtaja, taustalla taitaa nyt olla sitä, että sotaa on alettu miettiä talouden kannalta”, Liuhto sanoo.
Liuhto toimii Maanpuolustuskorkeakoulun ja Turun yliopiston kauppakorkeakoulun tiedustelututkimuksen professorina.
Venäjän öljyrahasto eli virallisesti Kansallinen hyvinvoinnin rahasto on hyökkäyssodan aikana muuntautunut työkaluksi, jolla hallinto rahoittaa kasvaneita sotamenojaan.
Rahasto luotiin helmikuussa vuonna 2008, jolloin Venäjän hallitus jakoi neljä vuotta aikaisemmin perustetun Stabilisaatiorahaston kahtia. Idean öljyvarojen rahastoimisesta pahan päivän varalle esitti alun perin Putin puheessaan vuonna 2002.
Hyvinvointirahasto saa varoja Venäjän öljyviennin vientitulleista ja raaka-aineiden kaivosverosta. Rahastoon on siirretty vuosittain etenkin ylimääräisiä öljytuloja, joita kertyy Venäjän Urals-viitelaadun hinnan ylittäessä tietyn viitehinnan. Rikkauksien rahastoimisen tarkoituksena on estää niiden talouteen aiheuttamia kuplia ja suojata Venäjän taloutta raaka-aineiden hinnanvaihteluilta.
Muillakin mailla on samanlaisia raaka-aineiden viennistä varansa saavia valtiollisia sijoitusrahastoja. Niistä tunnetuin on Norjan öljyrahasto. Myös Suomen valtion sijoitusyhtiö Solidiumia on pidetty sellaisena, vaikka sen varat eivät ole peräisin raaka-aineista.
Perustettaessa hyvinvointirahaston tavoitteena oli varautua Venäjän eläkemenojen kasvuun ja paikata valtion budjetin ajoittaisia alijäämiä. Rahaston oli määrä sijoittaa varoja korkeatuottoisiin sijoituskohteisiin ja Venäjän infraprojekteihin.
Venäjän taloudesta on tullut entistä haavoittuvaisempi raaka-aineiden hintojen vaihteluille.
Melko pian rahaston perustamisen jälkeen sen varoja alettiin käyttää venäläisten pankkien ja yritysten tukemiseen talouden laskukausina, ja siitä muodostui eräänlainen kriisirahasto.
Rahastoa käytettiin Venäjän osakemarkkinoiden tasapainottamiseen ja se tuki venäläisyrityksiä taloustaantuman aikana vuosina 2008–2009. Se tuki myös pankkeja vuonna 2014, jolloin ne olivat vaikeuksissa Krimin miehityksen takia asetettujen pakotteiden takia.
Rahasto sijoitti venäläislehti
The Moscow Timesin mukaan vuonna 2014 myös ydinvoimalayhtiö Rosatomiin. Varoja oli korvamerkitty käytettäväksi sittemmin kuopattuun Pyhäjoen ydinvoimalahankkeeseen Suomessa.
Rahaston toimintaperiaate meni perustavanlaatuisesti uusiksi Venäjän hyökättyä Ukrainaan vuonna 2022. Sen sijaan, että ylimääräisiä energiatuloja olisi pelkästään siirretty rahastoon, sieltä on nostettu varoja kasvavien sotamenojen rahoittamiseen.
Rahaston huvetessa Venäjän taloudesta on tullut entistä haavoittuvaisempi raaka-aineiden hintojen vaihteluille.
Rahaston varat ovat laskeneet hyökkäyssodan aikana, mutta vielä nopeampaa tahtia ovat laskeneet rahaston likvidit varat. Ne muodostuvat kotimaan ja ulkomaan valuutasta sekä kullasta. Ennen sotaa likvidien varojen määrä nousi öljyn kallistumisen seurauksena.
Rahastossa on likvidien varojen lisäksi varoja, joita on mahdoton myydä nopeasti. Niistä tärkeimmät ovat venäläisen suurpankki Sberbankin osakkeet ja erilaiset pitkäaikaiset sijoitukset infrahankkeisiin.
Uutistoimisto
Bloombergin mukaan kahden ensimmäisen sotavuoden aikana likvidit varat lähes puolittuivat ja viime vuonna ne hupenivat edelleen lähes neljänneksen.
Sodan alusta lähtien likvidit varat ovat supistuneet kaikkiaan kaksi kolmasosaa noin 9 700 miljardista ruplasta (noin 100 miljardia euroa). Rahastosta on sodan aikana nostettu varoja ja tuettu Venäjän taloutta siten, että nykyisin enää vain kolmannes sen varoista on likvidejä.
Rahaston jäljellä olevat likvidit varat olivat maaliskuun lopussa noin 3 300 miljardia ruplaa (noin 35 miljardia euroa). Summa voi kulua Bofit-tutkimuslaitoksen arvion mukaan loppuun jo tänä vuonna.
Venäjän hallitus on suunnitellut kuluvan vuoden budjettiin noin 1 700 miljardin ruplan alijäämää, mutta budjetti on laadittu oletuksella, että Urals-öljylaadun keskimääräinen vientihinta olisi tänä vuonna noin 70 dollaria barrelilta.
Maan valtiovarainministeriö laski uutistoimisto Reutersin mukaan viime maanantaina Uralsin kuluvan vuoden hintaennustetta 56 dollariin.
Bofit-tutkimuslaitoksen vanhempi ekonomisti
Heli Simola sanoo, että budjetti oli alun perin laadittu aika optimistisesti.
”Alijäämä näyttää nyt olevan paljon suunniteltua suurempi. On mahdollista, että se on niin suuri, että rahaston likvidit varat voivat loppua tänä vuonna, jos Venäjä käyttää alijäämään pelkästään rahastoa. Hallinnolla on toki muita budjetin rahoitusmahdollisuuksia, jos se haluaa säästellä rahastoa”, Simola sanoo.
