Lännen taloussota Venäjälle ja sen seuraukset

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Heinrich
  • Aloitus PVM Aloitus PVM
Länsiyritysten ryöstämisellä tulee olemaan pitkät jäljet. Se ei ole voittava arpa.
Jokainen arpa voittaa jotain. Jotkut voitot on vaan sellaisia, että niitä ei haluaisi lunastaa.
 
Näissä ryssän talousuutisissa pitää sitten aina muistaa yksi fakta: Moskovassa kaikki hyvin. Eli Moskova ja Pietari ovat ns. zaarin hovikaupunkeja ja loppujen lopuksi millään muulla ei ole väliä. Joten kaikenlaiset kotiryssät yms. raportoi tilannetta aina noista kahdesta kaupungista ja tuollahan on aina kaikki hyvin.

Totuus on kuitenkin se että ns. keskiluokka kuolee pois kaikkialta muualta. Sama koskee myös Moskova-Pietari akselia niinde osalta jotka eivät ole riittävän tukevasti zaarin korruptiopyramidin portailla. Samalla kun koko muu maa vaipuu sinne kannattamattomuuden suohon niin samalla ryssälän talouden kyvyttömyys tulee esille, mitään ei kannata missään tehdä. Tämän myötä sitten teollinen kapasiteetti, maanviljekyn kapasiteetti ja kaikki muu vie käytännössä myös sotatuotannon kapasiteetin.

Ukraina ketjussa on ihmetelty ristiriitaisia tietoja T-90 valmistuksesta. Noita periaatteessa tulee uustuotantona mutta ei niitä rintamalla näy. Eiköhän tässä se totuus ole normi-ryssää: valmistuvat tankit ovat kaikkea muuta kuin valmiita. Jotain kriittistä puuttuu mutta kuukausikiintiö pitää täyttää joten hallista hinataan melkein valmiita ulos odottelemaan viimeisiä osia ja työvaiheita. Joita ei välttämättä koskaa tule. Tämä sama nähtiin Neuvostoliitossa, eli periaatteessa tehdas pyöri mutta tuote oli joko käyttökelvoton tai puutteellinen.
 
Huvittavaa miten maa joka elää sotataloudessa. Niin miten on mahdollista että teräs firmat on vaikeuksissa. Kun luulis terästä menevän maan perusteellisesti kun tehdään 2000 tankkia vuoteen ja etc. muuuta tavaraa sotakalustoon niin pirusti. Vai eikö ehkä vaan tehdäkkään ihan niin pirusti ?
Joidenkin kaapattujen T-90M vaunujen panssarointi on ollut osittain oudon heikko.
Tässä on ilmeisesti jonkin tasoista välistä vetämistä.
 
Kun niitä tankkeja ei siellä ukrainan pelloilla näy, niin missähän ne luuraavat? Joko niitä ei ole, ne ovat piilossa tai niitä ei haluta ajaa ukrainalaisten särjettäviksi.

Sotaa ei ole saatu ratkaisuun, vaikka kohta Venäjän museoistakin on raahattu Ukrainaan tankit tuhottaviksi.

Kun raskaalla armeijalla ei alkujaankaan voitettu sotaa nopeasti, niin ei se onnistu hitaastikaan. Ja maasto on just tankkiarmeijan hyökkäykseen passelia. Raskasta tulta on käytetty mielikuvituksellinen määrä.... Ja homma on vaiheessa.

Kahtokkee nyt noita menetyslistoja. Onhan niissä varmaan lapinlisää, mutta suuruusluokat ovat varmasti oikeita. Vieläkö iivanaa himottaa ryntäillä uuskalustolla saamaan uudestaan turpia? Modernin vaunun hinta on ehkä 4-10 miljoonaa euroa. Jos komponentit on hakusessa, maksat niistä kiinalaisen riistohinnan. Tai tyydyt patarautaiseen veivimalliin.

Neukkukalusto alkaa olla Ukrainan pelloilla stenausta odottamassa. Uutta pitää väkeltää. Ja se uusi ajettaisiin tippa tipalta saman tien panssarikaluston hautausmaalle....

Tilataan sitten kiinasta 200 k prätkää. Ei tarvii sotilaiden pörisyttää huulia sentään.
 
Ketjun aihe on lännen taloussota, mutta Kiina käy omalta osaltaan vastaavaa Venäjää vastaan. Se käyttää häikäilemättömästi hyväkseen Venäjän teollisuuden ahdinkoa ja dumppaa omaa ylituotantoaan sen markkinoille näivettäen hitaasti ryssälän terästeollisuutta pois kilpailemasta samoilla apajilla.

Mikään ei ole pahempi vihollinen kuin petollinen "ystävä".


Samaan aikaan Venäjän öljytulot olivat kesäkuusta pienimmät kahteen vuoteen. Myös aiemmin raportoitu jyrkkä lasku kaasutuloissa on jatkunut. Heinäkuulle ei ole luvassa yhtään mitään parempaa kun Tšekin putkiöljytoimitukset loppuivat ja viennin volyymin ennakoidaan laskevan tankkerien ennakkovarausten perusteella. Samalla maataloustuotteiden ja lannoitteiden tuontitullit EU alueelle tulivat voimaan ja hiili- ja metalliteollisuus ovat niin sanotusti korviaan myöten kusessa.

 
Viimeksi muokattu:
Joidenkin kaapattujen T-90M vaunujen panssarointi on ollut osittain oudon heikko.
Tässä on ilmeisesti jonkin tasoista välistä vetämistä.
Mistä tämmöinen tieto löytyy, lähdettä kaipaan?
Onko kyseessä vaunun peruspanssarointi vai lisäpanssaripalikat ja niiden rakenne?

Jälkimmäisessä tapauksessa lisäpanssariheikkoutena on esitetty muistaakseni eräänä seikkana sitä, että lisäpanssarielementissä oli inerttiä kumia tms ainetta räjähdysaineen sijasta. Se ei välttämättä ole "heikkous" vaan tarkoituksellista panssarointia valitun uhkakuvan mukaan silloin, kun vaunua tai sen lisäsuojausta on suunniteltu. Onhan Leo-2 kiilapalatkin vain metalli-elastomeeri-metalli levypaketteja, mutta raskaampia kuin em. venäläisten lisäpalikat, koska Leo-2 lisäpanssarointi on tarkoitettu vaakasuuntaiselta raskaalta uhkalta suojautumiseen. Siihen venäläiset käyttävät räjähtävää lisäpanssaria vahvan peruspanssarin päällä.

T-90 vaunun tornin päällä olevat lisäsuojat ovat aikanaan ehkä tarkoitettuja kuorma-ammusten bomblettien pieni-kal ontelopanoksia vastaan, joiden läpäisyä (100...150 mm RHA) voi leikata "helposti" yli 50%, jolloin jäännösläpäisy ei enää riitä katon varsinaisen läpäisyyn. Jos käytettäisiin räjähtävää elementtia, sen räjähdys ja elementin takalevyn isku peruspanssariin voisi aiheuttaa shokkiaaltomurtuman (spalling) vaunun katon sisäpinnasta (vrt. HESH-maalivaikutus) ja sekundäärisirpaleryöpyn vaunun taistelutilaan, jota miehistön olematon suojaus ei kestä eikä ehkä vaunukanuunan panoksien pahvikuoret. Tietenkin on selvää, että tuon kaltaiset lisäpanssarit eivät suojaa isoja, päältä hyökkääviä taistelulatauksia vastaan (Javelin, Spice, NLAV tai tykistön pst-ammuksien Bonus ja Smart tms uudehkot pst-taistelulataukset). T-90 vaunun suunnittelun aikaan (ehkä 1980 luku) uhka päältä on ollut nimenomaan kuorma-ammusten pienikaliiperiset bombletit.

Tämä vain spekulointina pohdittavaksi, ehkä kuitenkin panssarivaunu-ketjussa tai jossakin ampumatarvikeketjussa jatkot, kun menee tekniseksi asiaksi.
 
Mistä tämmöinen tieto löytyy, lähdettä kaipaan?
Onko kyseessä vaunun peruspanssarointi vai lisäpanssaripalikat ja niiden rakenne?

Jälkimmäisessä tapauksessa lisäpanssariheikkoutena on esitetty muistaakseni eräänä seikkana sitä, että lisäpanssarielementissä oli inerttiä kumia tms ainetta räjähdysaineen sijasta. Se ei välttämättä ole "heikkous" vaan tarkoituksellista panssarointia valitun uhkakuvan mukaan silloin, kun vaunua tai sen lisäsuojausta on suunniteltu. Onhan Leo-2 kiilapalatkin vain metalli-elastomeeri-metalli levypaketteja, mutta raskaampia kuin em. venäläisten lisäpalikat, koska Leo-2 lisäpanssarointi on tarkoitettu vaakasuuntaiselta raskaalta uhkalta suojautumiseen. Siihen venäläiset käyttävät räjähtävää lisäpanssaria vahvan peruspanssarin päällä.

T-90 vaunun tornin päällä olevat lisäsuojat ovat aikanaan ehkä tarkoitettuja kuorma-ammusten bomblettien pieni-kal ontelopanoksia vastaan, joiden läpäisyä (100...150 mm RHA) voi leikata "helposti" yli 50%, jolloin jäännösläpäisy ei enää riitä katon varsinaisen läpäisyyn. Jos käytettäisiin räjähtävää elementtia, sen räjähdys ja elementin takalevyn isku peruspanssariin voisi aiheuttaa shokkiaaltomurtuman (spalling) vaunun katon sisäpinnasta (vrt. HESH-maalivaikutus) ja sekundäärisirpaleryöpyn vaunun taistelutilaan, jota miehistön olematon suojaus ei kestä eikä ehkä vaunukanuunan panoksien pahvikuoret. Tietenkin on selvää, että tuon kaltaiset lisäpanssarit eivät suojaa isoja, päältä hyökkääviä taistelulatauksia vastaan (Javelin, Spice, NLAV tai tykistön pst-ammuksien Bonus ja Smart tms uudehkot pst-taistelulataukset). T-90 vaunun suunnittelun aikaan (ehkä 1980 luku) uhka päältä on ollut nimenomaan kuorma-ammusten pienikaliiperiset bombletit.

Tämä vain spekulointina pohdittavaksi, ehkä kuitenkin panssarivaunu-ketjussa tai jossakin ampumatarvikeketjussa jatkot, kun menee tekniseksi asiaksi.
T-90M tankista ja sen tuhoamisesta on tehty koulutuskortti (joka ei taida olla vielä julkinen?) jossa on mainittu näitä heikkoja kohtia.
Ilmeisesti ei olla varmoja onko noita pimitetty ylemmältä johdolta. Sanotaan sen verran että ei ole vanhassa tuotannossa luotu heikkous.
 
Venäjän kotimaisten lentokoneiden hinnat ovat nousseet rakettimaisesti ja voi pian olla, että matkustajapaikkaa kohti ne ovat kalleimmat hankkia ja ylläpitää, koska eivät ole länsimaisten koneiden kanssa samalla viivalla tilavuuden suhteen, tunnetusti huoltovälit on lyhyempiä ja polttoaineen kulutus korkeampi per lennetty kilometri. Mikäli koneiden hinnat ovat lähes tai jopa yli kaksinkertaistuneet niin sama koskee aivan takuulla myös varaosia.

En usko minkäänlaista kiinnostusta heräävän vientimarkkinoilla, jolloin kaikki kulut jäävät ryssien itsensä maksettaviksi.

Varsin hyvin kuvaa tilanteen paskamaisuutta kun ratkaisuksi ehdotetaan vakavissaan sitä, että leasing sopimukset tehtäisiin niin, että kansallinen hyvinvointirahasto maksaa koneen sataprosenttisesti. Harmi vain, että sekin rahasto on ehtymässä tyhjäksi ennenkuin noita koneita on merkittävästi edes saatavilla. Kuinka kannattamatonta toiminta voi oikeasti olla, että koneen hankinta pitää täysin rahoittaa valtion toimesta. Osaltaan tämäkin uutinen kertoo siitä inflaation todellisesta tasosta etenkin kun ajatellaan teknisiä laitteita. Se lähenee 100 % 2-3 vuoden aikajänteellä eli yli 30 % vuodessa eikä hidastumista ole näköpiirissä.

 
^Eipä vaan paljoa zenäjän kykyyn käydä sotaa vaikuta tämäkään. Musikat joutavat kävelemään tai jos kiire on niin bussit kulkee, vielä noita ladoja ja vaikka sivuvaunu-uraleitakin löytyy.
 
^Eipä vaan paljoa zenäjän kykyyn käydä sotaa vaikuta tämäkään. Musikat joutavat kävelemään tai jos kiire on niin bussit kulkee, vielä noita ladoja ja vaikka sivuvaunu-uraleitakin löytyy.
Jos putte aikoo jatkaa vielä muutaman vuoden "sotaa", niin hevossiitoloissa, aasitarhoissa ja kamelikasvattamoissa pitäisi olla täysimittainen astuminen päällä. Ei ole muuten kulkuneuvoja armeijalle enää jatkossa.
 
Valmistavan teollisuuden uudet tilaukset ja tuotannon arvo, ovat laskeneet kesäkuussa jyrkästi, neljättä kuukautta putkeen. Näyttää vahvasti siltä, että kaikesta muusta on kupla puhjennut paitsi sotilaallista kampetta valmistavasta teollisuudesta, jolla on valtion piikki auki.

Se kuitenkin nielee jatkuvasti kasvavan osan budjetista kunnes raja tulee vastaan. Sitähän ei tiedä kukaan missä se raja on, mutta lähemmäs mennään joka päivä.

Infrastruktuurin ja kotimaisen teollisuuden, ml. energiateollisuus, alasajo sodan uhrauksena on sellainen lasku ryssille, jota kuittaavat seuraavat pari sukupolvea, joten ei kannata tuijottaa välittömiä vaikutuksia vaan sitä, miten se vaikuttaa koko yhteiskunnan kehitykseen ja mahdollisuuksiin globaalissa kilpailussa.

Välittömät vaikutukset mm. tuosta lentokoneteollisuuden ahdingosta ovat mahdollisten tukiaisten viemä rahasumma valtion budjetista. Mikäli siihen käytetään rahaa niin se on jostain muualta pois.


Tässäkin tulee esille kuinka koko saman teollisuuden alan koko ketju on kaulaansa myöten kusessa vaikka siellä on olemassa jo tukitoimia kannattavuuden parantamiseksi. Romukauppiaat haluaisivat viedä enemmän romua ulos ja ilman vientitulleja, koska kotimainen metalliteollisuus ei pysty maksamaan sitä mitä ulkomailla maksetaan. Sitten toisaalta se metalliteollisuus ei hyväksy romun myyntiä ulos, koska nykyistäkään kiintiötä ei ole edes puoliksi käytetty ja mikäli vienti kasvaa niin se tukee juuri niitä yrityksiä, jotka kilpailevat ryssien teräksen kanssa samoilla markkinoilla, etupäässä esimerkiksi Turkki ja Kazakstan. Kovin kauas romua ei voi kannattavasti kuljettaa, joten käytännössä vaihtoehdot ovat aina naapurimaissa, joista länsipuolella ei ole enää kysyntää ja loput ovat verissä päin kilpailemassa tavoitteenaan venäläisten yritysten kaataminen, mikä alkaakin olla jo hyvällä mallilla.



Australiakin lisäsi 37 ryssää pakotelistalle ja 7 yritystä. Silmukka kiristyy niin monella tavalla.

 
Venäjän kotimaisten lentokoneiden hinnat ovat nousseet rakettimaisesti ja voi pian olla, että matkustajapaikkaa kohti ne ovat kalleimmat hankkia ja ylläpitää, koska eivät ole länsimaisten koneiden kanssa samalla viivalla tilavuuden suhteen, tunnetusti huoltovälit on lyhyempiä ja polttoaineen kulutus korkeampi per lennetty kilometri. Mikäli koneiden hinnat ovat lähes tai jopa yli kaksinkertaistuneet niin sama koskee aivan takuulla myös varaosia.
Se on hassua mitä kaikkea taloudessa alkaa tapahtua kun valuutan ulkoinen kurssi pidetään keinotekoisesti vahvana mutta samaan aikaan inflaatio maan sisällä on todella kova. Tilannehan johtuu siitä että vatnikin arkisesta ostoskorista merkittävä osa on tuontitavaraa. Kun rupula on vanhva niin kauppakorin hinnat pysyy aisoissa. Inflaatio nostaa kuitenkin palkkoja niin näennäisesti vatnikilla menee hyvin. Mutta tämä nykytilanne on täysin kestämätäön kuten huomataan: kotimainen tuotanto karkaa kilpailukyvyttömäksi niin sisä kuin ulkomarkkinoilla. Palkkataso nousee nykyvauhdilla ohi länsimaitten aika pian. Ja tämähän ei ole mahdollista ryssälän bkt:lla niin alkaa ymmärtää miksi ruplan vaihto valuuttoihin on hyvin rajattua eikä tule ainakaan vapautumaan tulevaisuudessa. Mieluummin loppuu kokonaan.

Kyllähän tässä ryssän virtuaalitodellisuudessa alkaa olla niin moni talousasia risitssä keskenään että alkaa tulla propagandaosastolla hiki kun selittää tilannetta läntisille talousasiantuntijoille lukuina. Totuus on jo nyt että kyse on komentotaloudesta jossa valuuttakurssi ja kaikki muut talouden luvut päätetään kremlissä. Sitten kaikki näyttelee että luvut olisi totta.
 
Se on hassua mitä kaikkea taloudessa alkaa tapahtua kun valuutan ulkoinen kurssi pidetään keinotekoisesti vahvana mutta samaan aikaan inflaatio maan sisällä on todella kova. Tilannehan johtuu siitä että vatnikin arkisesta ostoskorista merkittävä osa on tuontitavaraa. Kun rupula on vanhva niin kauppakorin hinnat pysyy aisoissa. Inflaatio nostaa kuitenkin palkkoja niin näennäisesti vatnikilla menee hyvin. Mutta tämä nykytilanne on täysin kestämätäön kuten huomataan: kotimainen tuotanto karkaa kilpailukyvyttömäksi niin sisä kuin ulkomarkkinoilla. Palkkataso nousee nykyvauhdilla ohi länsimaitten aika pian. Ja tämähän ei ole mahdollista ryssälän bkt:lla niin alkaa ymmärtää miksi ruplan vaihto valuuttoihin on hyvin rajattua eikä tule ainakaan vapautumaan tulevaisuudessa. Mieluummin loppuu kokonaan.

Kyllähän tässä ryssän virtuaalitodellisuudessa alkaa olla niin moni talousasia risitssä keskenään että alkaa tulla propagandaosastolla hiki kun selittää tilannetta läntisille talousasiantuntijoille lukuina. Totuus on jo nyt että kyse on komentotaloudesta jossa valuuttakurssi ja kaikki muut talouden luvut päätetään kremlissä. Sitten kaikki näyttelee että luvut olisi totta.

Niin, edes maailman riskiraha ei hakeudu investoinneiksi Venäjälle vaan edelleen sieltä pyrkii ulos enemmän toimijoita kuin on sisään haluavia, joten se kertonee tilanteen kaikessa yksinkertaisuudessaan.

Jos talous toimii ja siellä on mahdollista tehdä rahaa niin joku investoisi sinne, esimerkiksi samat tahot jotka ottavat isoja riskejä kryptoilla sekä kaikissa hämärien alueiden bisneksissä, mutta jopa ne sijoittajat karttavat ryssälää.

Putler yrittää kikka kolmosia, mutta taitaa jäädä edelleen Musta Pekka kouraan, koska luottamusta ei vain ole eikä edes sitä tuotto-odotusta.

Miettikääpä kuinka pieni mahdollisuus ulkomaisilla yrityksillä on tehdä menestyksellä liiketoimintaa Venäjällä kun siihen ei pysty edes kotimaiset Kremlin lellikkiyritykset. Kun nekin ovat tappiollisia tai lähellä nollatulosta niin muille se on sama kuin heittäisi rahat kaivoon.


Samaan aikaan Saksassa LNG terminaalit, kuten tässä uutisessa oleva Mukran, kiihdyttävät kaasun tuontia. Ensimmäinen kvartaali oli vielä ko. terminaalilla hiljainen, mutta toisella kvartaalilla jo Saksan suurin volyymiltaan.


Wilhelmshavenin molempien LNG terminaalien koko uudelleen kaasutuskapasiteetti on myyty tälle ja ensivuodelle, joten kysyntää riittää luonnollisesti muillekin terminaaleille kuten tuolle ym. Mukranille.



Egypti on lisännyt kaasuntuotantoaan, joka kuluu sen omilla markkinoilla, mutta samalla jää muille kuluttajille enemmän tarjontaa kun Egypti tuo vähemmän kaasua kulutukseensa nähden.


Turkki on myös investoimassa 80 miljardia uusiutuviin energialähteisiin seuraavien 10 vuoden aikana rakentaen sillä 120 000 MW tuotantotehoa. Turkissa tätä ei tehdä ideologisista syistä vaan yksinkertaisesti kauppasuhteen ja omavaraisuuden takia. Suurin menettäjä tulee tässäkin olemaan putkikaasua ja öljyä myyvä Venäjä, muistetaan myös ne Turkin omat hankkeet öljyn ja kaasuntuotannon osalta sekä putki-investoinnit mm. Azerbaidžanin ja Irakin kanssa. Jäljellä olevista energia-asiakkaista Turkki on Venäjälle yksi suurimmista ja siellä varmaan mietitään kuumeisesti mihin myydä ne miljoonat tynnyrit ja kuutiot, jotka tulevaisuudessa Turkki jättää ostamatta.

 
Kansallinen hyvinvointirahasto on yhä enemmän se säästöpossu, josta paikataan budjetin alijäämää. Nyt heinäkuun 7. päivästä alkaen yuanin myynnit rahastosta kiihtyvät.

Venäläisten omien näkemysten mukaan tasaisella vauhdilla rahasto olisi tyhjä ensivuoden puolivälissä, mutta muistetaan kuitenkin kuinka isosti sieltä on aina otettu vuoden lopussa budjetin aukkojen täyttämiseksi. Todennäköisesti tänäkin vuonna se tarve tulee ja aikataulu siten nopeutuu tuosta esitetystä tasaisen vauhdin arviosta.

 
Viimeksi muokattu:
Taloushan ei ole tsaari Putlerin vahvinta osaamisaluetta.
On selvää että johtajana hänen huomio on muissa asioissa.
Huono asia Venäjälle ja venäläisille.

Luulis että tällainen oman maan tuhoaja siirretään sivuun ja taloudesta enemmän tajuavat ottaisivat ohjat käsiinsä.
Hyvä vaan jos talouden merkitys maailmassa on suurempaa kuin aseiden merkitys.

Johan tsaari Putler etenee kohti 80 ikävuotta. Nyt olis epäonnistujan aika siirtyä sivuun.

.
 
Pelkästään Euroopan biokaasupotentiaali on niin suuri, että sillä pystyttäisiin kattamaan 80 % ennakoidusta kaasun kulutuksesta 2040-luvulla.

Nykyinen tuotanto on 22 miljardia kuutiota (2023 data) ja se tavoitetaso vaatisi 101 miljardia kuutiota vuosittain. Aikaa on siis 17 vuotta ja volyymin tulisi nousta keskimäärin 4.6 miljardilla kuutiolla vuositasolla.


Tanskassa jo noin 40 % kaasun kulutuksesta on biokaasua tämän jutun mukaan.


Etelä-Euroopassa missä maatalouden puolesta on paremmat edellytykset biokaasun tuotantoon on asiat vähän enemmän lasten kengissä, Italiaan on vasta rakennettu ensimmäinen tuotantolaitos.

 
Luulis että tällainen oman maan tuhoaja siirretään sivuun ja taloudesta enemmän tajuavat ottaisivat ohjat käsiinsä.
Hyvä vaan jos talouden merkitys maailmassa on suurempaa kuin aseiden merkitys.
Sitähän se pelkää. Siksi sota Ukrainassa jatkuu vaikka loputtomasti, kunhan se sujuu edes jotenkuten.

Sodan aikana häntä ei syrjäytetä. Seuraaja joutuisi syntipukiksi ja sodan keulakuvaksi ja joutuisi kantamaan vastuun lopputuloksesta ja kaikesta tähän asti tapahtuneesta. Seuraaja voisi yrittää pelastaa talouden irrottamalla maan sodasta, mutta sitten hän olisi yleisön silmissä häviäjä. Kukaan ei halua sellaiseen asemaan, jossa tarjolla on vain huonot kortit. Putinia tarvitaan toistaiseksi.

Putin laskee, että massiivinen voitto sodasta takaisi hänelle ja omalle gangsterijengilleen jonkinlaisen immuniteetin loppuelämäkseen. Jonkinlainen onnistuminen, kuten nykyisten rintamalinjojen mukainen rauha tai jäädytetty konflikti ei riittäisi, vaan sitten tulisi papalle lähtö pressan paikalta, koska kukaan ei usko, että hänen johdollaan onnistuttaisiin saamaan ikinä aikaiseksi aivan välttämätöntä suhteiden minkäänlaista normalisointia lännen kanssa.

Jos sodan lopputulos on mitään tappiolta näyttävääkään, vanhus tietenkin heitetään luiskaan heti. Joten Puttella on nyt all-in: sotaa pitää jatkaa vaikka väkisin ja toivoa, että siitä tulee jotain ja vaikka ei oikein tulisikaan, status quo on valtaapitäville parempi kuin mikään tarjolla oleva vaihtoehto. Kunnes kaikki lopulta romahtaa, mutta sellaista ei Kremlissä haluta miettiä.
 
Pelkästään Euroopan biokaasupotentiaali on niin suuri, että sillä pystyttäisiin kattamaan 80 % ennakoidusta kaasun kulutuksesta 2040-luvulla.

Nykyinen tuotanto on 22 miljardia kuutiota (2023 data) ja se tavoitetaso vaatisi 101 miljardia kuutiota vuosittain. Aikaa on siis 17 vuotta ja volyymin tulisi nousta keskimäärin 4.6 miljardilla kuutiolla vuositasolla.


Tanskassa jo noin 40 % kaasun kulutuksesta on biokaasua tämän jutun mukaan.


Etelä-Euroopassa missä maatalouden puolesta on paremmat edellytykset biokaasun tuotantoon on asiat vähän enemmän lasten kengissä, Italiaan on vasta rakennettu ensimmäinen tuotantolaitos.


Brasilian autot liikkuivat alkoholilla vuosikymmeniä. En ole seurannut, ehkä vieläkin. Se oli tehty kai sokerijuurikkaasta ja oktaaniluku oli matalampi. Muistan kun sitä vähäteltiin. Tosiasia on, ettei Suomella ole edes sitä, eikä meillä ole varaa ostaa ulkomailta bensaa. Elämme velaksi eli velka ei mene investointeihin vaan kulutukseen.

Suomen puolustusvoimat voisi näyttää mallia. On omituista jos USAF lentää biopolttoaineella mutta me emme. Maavoimien ei pitäisi ostaa mitään muuta kuin Nesteen tai UPM:n biodieseliä.
 
Back
Top