Lännen taloussota Venäjälle ja sen seuraukset

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Heinrich
  • Aloitus PVM Aloitus PVM
"
Brasiliassa on ajeltu etanolin voimalla jo vuodesta 1979. Brasiliaa vielä 70-luvulla vallassa pitänyt sotilasdiktatuuri päätti aikanaan, että brasilialaiset tarvitsevat itsenäisempää energiaa. Aluksi alkoholiautoilla menikin hyvin. 80-luvun lopulla jo 90 prosenttia Brasilian autoista kulki pelkästään etanolivetoisesti.

Sitten maan sokeriteollisuus möhli pahasti. Se ahnehti sokerin korkeaa maailmanmarkkinahintaa ja muutti alkoholintuotantoaan sokerintuotannoksi.

Sokeriruokoa ei riittänyt sekä polttoaineeksi kotimaan autoilijoille että makeuttamaan muun maailman elintarvikkeita. Brasilia ajautui etanolipulaan. Autoilijoiden luottamus maan sokerialkoholiteollisuuteen oli mennyt. Nyt sokeriruokoviljelijät vakuuttavat, että virheistä on opittu."
 
Brasilian autot liikkuivat alkoholilla vuosikymmeniä. En ole seurannut, ehkä vieläkin. Se oli tehty kai sokerijuurikkaasta ja oktaaniluku oli matalampi. Muistan kun sitä vähäteltiin. Tosiasia on, ettei Suomella ole edes sitä, eikä meillä ole varaa ostaa ulkomailta bensaa. Elämme velaksi eli velka ei mene investointeihin vaan kulutukseen.

Suomen puolustusvoimat voisi näyttää mallia. On omituista jos USAF lentää biopolttoaineella mutta me emme. Maavoimien ei pitäisi ostaa mitään muuta kuin Nesteen tai UPM:n biodieseliä.

Suomen sähköntuotannosta yli 90 % on kotimaista ja lopuistakin rahoista valtaosa menee joko Ruotsiin tai Norjaan. Liikenteen sähköistyminen on mitä suurimmissa määrin huoltovarmuusasia ja verotuksellisista syistä myös sähköinen kilometri on jotain 1/3 siitä mitä millään nestemäisellä polttoaineella ajettu kilometri maksaa.

Henkilöautoliikenne sähköistyy melkoisella vauhdilla, samoin bussi- ja työkäytössä olevat paketti- ja jakeluautot kaupungeissa. Raskaasta liikenteestä on mahdollista sähköistää runkoverkkoja pitkin kulkeva liikenne, joka on polttoaineen kokonaiskulutuksesta valtaosa. Laivoihin pitää tarjota maasähköä ja tulevaisuudessa ammoniakkia tai metanolia tms. teollisuuden jätteistä (CO2) sekä kotimaisesta vedystä valmistettua polttoainetta. Biokaasu soveltuu ja riittää maatalouskoneille sekä jonkin verran sivuteillä kulkeviin raskaan kaluston vehkeisiin. Lentokoneisiin biopolttoaineet ja/tai synteettiset polttoaineet kotimaisista raaka-aineista sekä kotimaiselle työllä. Juna kaluston osalta tulee jatkaa liikenteen sähköistämistä mutta dieselvetureita ei kannata kokonaan korvata.
Työkoneissa kuten metsäkoneet ja kaivinkoneet hybriditekniikka sekä digitaalinen hydrauliikka tulevat leikkaamaan polttoaineen kulutusta vähintään kolmanneksen, todennäköisesti puolet.

Eiköhän noilla saada polttoaineiden kautta vuotavaa rahavirtaa käännettyä kotimaan liiketoiminnaksi. Ja lisääkin toimia on, mm. öljylämmityksen väheneminen hitaasti mutta varmasti.
 
OPEC nosti tämänpäiväisessä kokouksessaan tuotantokiintiötä elokuulle 548 000 tynnyriä päivässä kun ennusteessa povattiin maltillisempaa 411 000 tynnyriä.

Venäjä ja Saudi-Arabia ovat asiassa ilmeisesti ääripäät niin, että ryssät eivät haluaisi nostaa volyymia ja saudit haluavat mahdollisimman nopeasti eroon kaikista kiintiöleikkauksista. Näköjään enemmän saudien tahdon suuntaan on vääntö kääntymässä mikä kertonee ryssien vaikutusvallan hiipumisesta myös kartellin sisällä.

Toisen uutisen mukaan nytkin öljyn tuotanto ylittää kulutuksen noin miljoonalla tynnyrillä päivässä, joka kertyy ympäri maailmaa varastoihin. Nämä tulevat sitten siihen päälle.


 
Viimeksi muokattu:
Suomen sähköntuotannosta yli 90 % on kotimaista ja lopuistakin rahoista valtaosa menee joko Ruotsiin tai Norjaan. Liikenteen sähköistyminen on mitä suurimmissa määrin huoltovarmuusasia ja verotuksellisista syistä myös sähköinen kilometri on jotain 1/3 siitä mitä millään nestemäisellä polttoaineella ajettu kilometri maksaa.

Henkilöautoliikenne sähköistyy melkoisella vauhdilla, samoin bussi- ja työkäytössä olevat paketti- ja jakeluautot kaupungeissa. Raskaasta liikenteestä on mahdollista sähköistää runkoverkkoja pitkin kulkeva liikenne, joka on polttoaineen kokonaiskulutuksesta valtaosa. Laivoihin pitää tarjota maasähköä ja tulevaisuudessa ammoniakkia tai metanolia tms. teollisuuden jätteistä (CO2) sekä kotimaisesta vedystä valmistettua polttoainetta. Biokaasu soveltuu ja riittää maatalouskoneille sekä jonkin verran sivuteillä kulkeviin raskaan kaluston vehkeisiin. Lentokoneisiin biopolttoaineet ja/tai synteettiset polttoaineet kotimaisista raaka-aineista sekä kotimaiselle työllä. Juna kaluston osalta tulee jatkaa liikenteen sähköistämistä mutta dieselvetureita ei kannata kokonaan korvata.
Työkoneissa kuten metsäkoneet ja kaivinkoneet hybriditekniikka sekä digitaalinen hydrauliikka tulevat leikkaamaan polttoaineen kulutusta vähintään kolmanneksen, todennäköisesti puolet.

Eiköhän noilla saada polttoaineiden kautta vuotavaa rahavirtaa käännettyä kotimaan liiketoiminnaksi. Ja lisääkin toimia on, mm. öljylämmityksen väheneminen hitaasti mutta varmasti.
Juuh, kertokaa nyt mistä löytyy ne kotimaiset biojakeet, joista nuo uusiutuvat polttoaineet keitellään. Meinasitteko hävittää metsät?
Ei ole meillä raaka-aineita.
 
Juuh, kertokaa nyt mistä löytyy ne kotimaiset biojakeet, joista nuo uusiutuvat polttoaineet keitellään. Meinasitteko hävittää metsät?
Ei ole meillä raaka-aineita.

Turpeella olisi katettu sen 7 tarvetta jo aikoja. Soissa makaa 70 prosenttia norjan öljykaasuvaroihin verrattuna mw. Onko oltu viisaita ja säästetty pahan päivän varuille. 1980 luvulla oli jo tekniikka hallussa.

Mutta ei. Tuohon aikaan ural öljy oli vielä pyhempi kuin yya, neste oy ja imatran voima. Ja tämä pyhyys jatkui 2022 asti.
 
Juuh, kertokaa nyt mistä löytyy ne kotimaiset biojakeet, joista nuo uusiutuvat polttoaineet keitellään. Meinasitteko hävittää metsät?
Ei ole meillä raaka-aineita.
Puuetanoliahan on kehitelty. Edellyttääkö sen käyttö, että metsät "hävitetään"? Suomen puuston kasvu on suuruusluokkaa 100 miljoonaa kuutiometriä vuodessa, bensaa kuluu joku pari miljoonaa tonnia.

Ei se puuetanolin, tai muun bioetanolin tuotantomäärä tosta vaan sormia napsauttamalla nouse, mutta kyseenalaistan sen lähtökohdan, että ei meiltä mitään raaka-aineita voi löytyä eikä riittää.
 
Niitä metsiä "hävitetään" tälläkin hetkellä mm. sellutuotantoa varten. Näiden sivuvirtoja on lähtökohtaisesti tarkoitus hyödyntää. Tällä hetkellä niitä toki hyödynnellään polttamalla voimaloissa, mutta niiden tilalle olisikin sitten tulossa (lämpö)ydinvoimaa ihan kotimaisenkin yrityksen toimesta ja siihen päälle sitten erilaiset akkuratkaisut, joihin luen nyt mukaan myös ne "hiekka-akut". Ja juu, akut ei itsessään tuota energiaa. Kaikki tietää kyllä tämän. Niihin varastoidaan sitä ylituotantoa.
 
Kovia pakkasia on vain 2-4% päivistä mutta se asettaa asennustehon mitoituksen. Omakotitalo tarvii mitälie 20-25 kW.
Olis todella järkevää jos olis pieni poltin ja tynnyrissä biodieseliä tai vaikka fossiilista.

Kovalla pakkasella sähkönsaanti on tapissa, ilmalämpöpumppu ei lämmitä. Jos sähkö katkeaa niin maalämpökin loppuu, samoin kaukolämpö.

Sodan aikana voisi olettaa ettei sähköä tai kaukolämpöä juurikaan saada isoissa kaupungeissa. Pieniä voimaloita ja lämpölaitoksia voisi toki rakentaa kallion sisään, semmoisia laivamoottorin kokoisia Wärtsilöitä. Vähintään yksi per 20 000 asukasta
 
OPEC lisää öljyntuotantoa ennakoitua enemmän mikä tulee painamaan hintaa alaspäin. Samaan aikaan sekä USA:ssa että Euroopassa on maakaasun hinta kokenut melkoisen laskun ja tuotanto osin ylittää kysynnän. Futuurit ainakin vuoteen 2027 saakka näyttävät Euroopassa kaasun hinnan loivaa laskua nykyisestä n. 33 €/MWh tasolta noin 28 €/MWh tasolle.

Vaikka Venäjä ei kovin paljoa Eurooppaan kaasua enää tuokaan niin hintataso kertoo sen, että painetta on muidenkin asiakkaiden suunnilla kun hintoja tullaan tinkaamaan alaspäin. Varmasti Turkki etunenässä, koska Gazpromin sopimukset turkkilaisten kanssa umpeutuvat pääosin tämän vuoden lopussa. Nyt on siis markkinahinnat pohjilla, Turkki avannut merkittävästi omaa kaasuntuotantoaan joka kattaa jo ensivuonna 35 % heidän omasta tarpeestaan ja 2028 70 %, minkä lisäksi LNG terminaaleja on rakennettu sekä muita kaasunsiirtoreittejä avarrettu.

Neuvotteluissa turkkilaiset voivat antaa "ota tai jätä" tyyppisen hinnan ryssäkaasulle, jota ostavat ja sitten sellaisen hiukset pystöön nostavan hinnan sille Venäjän kaasulle, joka siirretään Turkin läpi muualle käytettäväksi.

Ovat kyllä pelanneet korttinsa hyvin, olivat 2022-2024 neuvottelevinaan sitä kaasun siirto- ja varastointihubia, jonka myötä pysyivät tarkalleen tietoisina Venäjän suunnitelmista ja antoivat signaalin että kaikki on hyvin, samalla kuitenkin työstivät kaikki muut ratkaisut valmiiksi ja kun olisi pitänyt alkaa investoimaan niin Gazpromin rahat olikin jo lopussa ja turkkilaisten hinnat (yllätys yllätys) niin kalliita, että homma meni takaisin koipussiin. Nythän on sitten latu auki päästää muita kilpailemaan markkinoille ja laittaa Venäjälle sellainen basaaritarjous pöytään, että nielettää suhteellisen karvaasti.


Kaasunhinnasta nykyisellään löytyy mm. tästä uutisesta.



Tässä on niistä Gazpromin sopimuksista.


Venäjän energiatulot ovat menossa tältäkin osin spiraalimaisessa syöksyssä (2026, 2027 ja lähes loppuen Turkin suhteen jo 2028) vaikka asiaan ei edes liity minkäänlaisia pakotteita tai muita voimatoimia. Eteläinen naapuri vaan on saanut tarpeekseen ryssien energiapolitiikalla kiristämisestä ja ensimmäisen tilaisuuden tullen maksattaa sen korkojen kera takaisin.

Kyseessä ei ole aivan pikkurahat sillä 2022 Turkki osti venäläistä kaasua vielä noin miljardilla per kuukausi ja ChatGTP:n mukaan saisi nykyisellään läpisiirtomaksuja arviolta noin 1.5 miljardia euroa vuodessa sekä Azerbaidžanin että Venäjän kaasusta.

Tuosta siis Gazprom voisi menettää suoraan sen 12 miljardia vuodessa ja mikäli yrittää siirtää sen mihinkään muualle niin Turkin läpi sen on mentävä, jolloin esimerkiksi tuplaamalla siirtohinnan Turkki saisi 3 miljardia vanhasta siirtovolyymista, mutta myös siitä minkä itse jättää ostamatta tulisi kevyesti 3-5 miljardia euroa vielä lisää siirtomaksuja.

Yksistään tuolla toimella Turkin kauppatase kääntyy parikymmentä miljardia.

Pelataan isoilla panoksilla tätä peliä ja jos on yhtään hyvä käsi niin heikkoa pelaajaa viedään kyllä kuin pässiä narussa.

Tätäkin taustaa vasten on hyvä ymmärtää kuinka tärkeää Turkille on ollut Venäjän vaikutusvallan väheneminen etenkin Syyriassa, mutta myös muualla Lähi-Idässä ja Kaukasuksella.
 
Viimeksi muokattu:
Saudi-Arabia investoi 25 miljardia kaasuntuotannon lisäämiseen niin, että myyntivolyymi olisi 60 % korkeampi 2030.

Myös USA, Kanada, Norja, Kiina, Romania, Argentiina, Qatar, Australia, Egypti, Israel ja useat Afrikan maat investoivat maakaasun ja LNG:n tuottamiseen, mutta mikä puuttuu on Venäjän investoinnit.

Pitäisi pysyä mukana kilpailussa kun kaikki muut kiihdyttävät ja ryssillä on käsijarru päällä, myös helposti hyödynnettävät kentät ovat hiljalleen tyhjenemässä.




Mikäli ryssien omia asiantuntijoita on uskominen niin 2040 olisi tuotanto puolittunut ilman merkittäviä investointeja, joita siis ei näytä olevan tulossa, ja se tarkoittaa keskimäärin sellaista 3.3 % vuosilaskua. Melkoista kyytiä vähenee ne tulot, joilla koko laho korttitalo on pysynyt jotakuinkin jalkeillaan.

Samaan aikaan pitäisi kyetä vastaamaan kovenevaan kilpailuun ja aiemmin mainittuihin erittäin todennäköisiin kaasun siirtomaksujen korotuksiin.

 
Viimeksi muokattu:
Venäjästä on tämän vuoden aikana tullut ruuan ja maataloustuotteiden nettotuoja. Vuosikymmenten viennin ylimäärä on kadonnut ja sen myötä rahaa virtaa tässäkin tuoteryhmässä enemmän ulos kuin sisään.

Trendiä on todella vaikea kääntää kun väki vähenee, tuotantokulut nousevat, EU asetti tuontitulleja ja infrastruktuuri jatkaa lahoamistaan samoin kuin pakotteiden vaikutukset mm. tuotantovälineistön kuntoon alkaa vaikuttamaan viiveellä ja luonnollisesti korkeat lainakulut rajoittavat investoinnit koko alalta ihan minimiin.

 
Hiiliteollisuuden tila on kevään ja kesän aikana vain heikentynyt. Satamat ja logistiikkakeskukset ovat täynnä myymätöntä tavaraa, määrä vastaa noin neljännes vuoden vientiä.
Hinta on laskenut 48 % ja volyymi 50 %.

Siitä on hiukkasen vaikea tehdä kannattavaa liiketoimintaa ja 66 % hiilialan yrityksistä tuottaa nyt tappiota, myös satamat on pakotettuja laskemaan hinnat kannattavuusrajalle tai muuten hiiltä ei liiku ollenkaan.

Valtiota huudetaan taas hätiin tukemaan kannattamatonta toimintaa, mutta sehän tiedetään miten kannettu vesi pysyy kaivossa.


Alan yritykset tekivät viime vuonna yhteensä 1.4 miljardia tappiota ja tänä vuonna siihen tarvittiin vain 4 kuukautta. Kokonaisuudessaan tappioiden arvioidaan osuvan 3.8 - 5 miljardin väliin 2025 ja alaa kurittaa korkea velkaantuminen, joka matalilla marginaaleilla ja korkeilla lainakuluilla on tuhoisaa pitkällä aikavälillä. Velkataakka myös kasvaa vuoden mittaan suuremmaksi.

 
Venäjästä on tämän vuoden aikana tullut ruuan ja maataloustuotteiden nettotuoja. Vuosikymmenten viennin ylimäärä on kadonnut ja sen myötä rahaa virtaa tässäkin tuoteryhmässä enemmän ulos kuin sisään.

Trendiä on todella vaikea kääntää kun väki vähenee, tuotantokulut nousevat, EU asetti tuontitulleja ja infrastruktuuri jatkaa lahoamistaan samoin kuin pakotteiden vaikutukset mm. tuotantovälineistön kuntoon alkaa vaikuttamaan viiveellä ja luonnollisesti korkeat lainakulut rajoittavat investoinnit koko alalta ihan minimiin.

Putlerilainen tapa värvätä syrjäseuduilta eli enemmän tai vähemmän maaseudulta, ei voi olla vaikuttamatta kiihdyttävästi työikäisen väestön hinkuun ns. maaltapakoon siis ruoan alkutuotantoa rampauttavan työvoimapulan ja saatavilla olevan työvoiman ammattitaidottomuuden pahenemiseen.

Maaseudun Tulevaisuus kirjoitti joskus vuosia sitten juuri näistä Venäjän alkutuotannon ongelmista, jotka jo silloin hukkasivat lujasti alan potentiaalia. Ryssällä olisi riittämiin oman tontin kuntoon laittamista, mutta ei, perseily ensin oli ja on permanentti ratkaisu.
 
Putlerilainen tapa värvätä syrjäseuduilta eli enemmän tai vähemmän maaseudulta, ei voi olla vaikuttamatta kiihdyttävästi työikäisen väestön hinkuun ns. maaltapakoon siis ruoan alkutuotantoa rampauttavan työvoimapulan ja saatavilla olevan työvoiman ammattitaidottomuuden pahenemiseen.

Maaseudun Tulevaisuus kirjoitti joskus vuosia sitten juuri näistä Venäjän alkutuotannon ongelmista, jotka jo silloin hukkasivat lujasti alan potentiaalia. Ryssällä olisi riittämiin oman tontin kuntoon laittamista, mutta ei, perseily ensin oli ja on permanentti ratkaisu.
Se nimenomaan iskee pahasti noihin maanviljelyalueisiin, koska tilat on pääsääntöisesti pieniä perhetiloja, joissa on pienet lapsiluvut. Kun kaksi vanhempaa lopettaa niin pitäisi tulla tilalle kaksi jatkajaa, mutta mikäli poika kuolee tai vammautuu sodassa tai hakee mieluummin töitä kaupunkien tehtailta niin jatkajia ei ole. Samoin korkeat palkat vievät mahdollisuuden käyttää tilapäisesti ulkoista työvoimaa ja sekin tulee vaikuttamaan satotuottoihin. Kun miehet puuttuvat niin myös nuoret naiset lähtevät pois ja alueet tyhjenevät kuin itsestään, toisesta päästä loppuu syntymiset, keskivaiheilta muutetaan pois ja toisesta päästä lasketaan kahden metrin syvyyteen.

Se on hiljalleen näivettyvä ala, mutta vaikutukset tulevat heijastumaan erittäin voimakkaasti tavallisen venäläisen arkeen ja pitkään.

Alla olevassa jutussa myös luetellaan paljon niitä ongelmakohtia. Lihan tuotanto on kääntymässä sekin laskuun, koska tiloilla ei ole varaa ruokkia niin suuria määriä ja puutetta tultaneen tulevaisuudessa korvaamaan tuonnilla, joskin sekin tulee olemaan kallis ratkaisu.

 
Tein muutaman laskutoimituksen liittyen tuohon Venäjän maatalousväestöön - tai oikeastaan ei maatalous-, sen suhdeluku kyseiseen väestönosaan pitäisi jostain vielä kaivaa, vaan non-urban väestöön /(joka on 25 % koko väestöstä, ja siis kääntäen 75% on kaupungissa asuvia). Näistä miehiä on 45% ja tästä joukosta ikähaarukkaan 18-45 eli todennäköinen sotilas/työntekijä menee hieman alle 35%. Tästä päästään pyöristettyyn lukumäärään 5.645.000 jannua.
Jotta saisin jonkinlaisen käsityksen maatalousväestön määrästä suhteessa muuhun ei kaupunki väestöön sain AI:ta hieman apuja sen mukaan maataloudessä työskentelee (-li vuonna 2022) 20% non-urban väestöstä. Joka siis kattaa laajemman ikähaarukan ja myös naiset. Jos tätä 20%'ia käytetään tuohon 18-45 vuotiaiden miesten populaatioon ollaan 1.130.000 hemulissa, ja .. siihen nuo tappiot alkavat puremaan jo aika, sanotaanko riemastuttavasti.
Vaikka käytettäisiin isompaakin prosenttilukua ja ajatellaan että koko sotavoima ei kuitenkaan ole mitään jyväjemmareita, excuse my french, tuosta voinee vetää johtopäätöksen että pelkät miestappiot vaikuttavat varmasti jo merkittävästi maataloustuotannon toimintaan.

nopea edit.. käytin osittain termiä maanviljely -- siis maatalous lienee oikeampi termi. pahoittelen.
 
Tein muutaman laskutoimituksen liittyen tuohon Venäjän maatalousväestöön - tai oikeastaan ei maatalous-, sen suhdeluku kyseiseen väestönosaan pitäisi jostain vielä kaivaa, vaan non-urban väestöön /(joka on 25 % koko väestöstä, ja siis kääntäen 75% on kaupungissa asuvia). Näistä miehiä on 45% ja tästä joukosta ikähaarukkaan 18-45 eli todennäköinen sotilas/työntekijä menee hieman alle 35%. Tästä päästään pyöristettyyn lukumäärään 5.645.000 jannua.
Jotta saisin jonkinlaisen käsityksen maatalousväestön määrästä suhteessa muuhun ei kaupunki väestöön sain AI:ta hieman apuja sen mukaan maataloudessä työskentelee (-li vuonna 2022) 20% non-urban väestöstä. Joka siis kattaa laajemman ikähaarukan ja myös naiset. Jos tätä 20%'ia käytetään tuohon 18-45 vuotiaiden miesten populaatioon ollaan 1.130.000 hemulissa, ja .. siihen nuo tappiot alkavat puremaan jo aika, sanotaanko riemastuttavasti.
Vaikka käytettäisiin isompaakin prosenttilukua ja ajatellaan että koko sotavoima ei kuitenkaan ole mitään jyväjemmareita, excuse my french, tuosta voinee vetää johtopäätöksen että pelkät miestappiot vaikuttavat varmasti jo merkittävästi maataloustuotannon toimintaan.

nopea edit.. käytin osittain termiä maanviljely -- siis maatalous lienee oikeampi termi. pahoittelen.
Ja kaupunkilaisesta ei tule maatalousammatteihin osaajaa, kun ne syrjäseutujen miehet on kuopattu niin samalla meni Venäjältä tietotaito maatalousasioissa isolla leikkurilla heikommaksi. Edelleen tulee muistaa kuinka iäkästä se syrjäisten alueiden väki on ylipäätään, siellä vähenee populaatio nopeaa vauhtia jo luonnostaan. Siihen päälle sodassa kuolleet ja sitten sodan jälkeen traumatisoituneiden ja alkoholisoituneiden aiheuttamat väkivallan kautta kuolleet, vammautuneet sekä vankiloihin tai mielisairaaloihin sijoitettavat. Aurinkoinen on tulevaisuus, mutta itsepähän läksivät.
 
Yksi puoli tässä taloussodassa on vähän huonolla huomiolla, eli sen suorat vaikutukset pakotteiden kohteena olevien yritysten johtoon. Käytännössähän suurin osa näistä ryssälän isojen yritysten johdon kuolemista on se suora seuraus. Kun tälläisen paremman ryssän bisnekset alkaa tuottaa turskaa niin jää voitelurahat toimittamatta putlerin pajareille. Seuraus on sitten ikkunoituminen.

Tätä puolta pakotteista voisi tutkia vähän enemmänkin ja suunnata pakkotteita siten että avaintekijöiden ikkunaonnettomuudet kohdistuisi paremmin. Eiköhän se taannoinen kaapeleita kyntäneen aluksen takavarikkokin tuonut ruumiin tai pari ryssälässä kun rahat jäi toimittamatta ajoissa. Joten pelkkä mukavan pituinen keskeytys tai viivästys on jo aiheuttamisen väärti, kyllä sillä on ryssälässä nopeita vaikutteita niihin takapiruihin. Mafiatyylinen organisaatio löytää aina sopivan syyllisen.
 

No väliäkö tuolla miten rysällä menee.

gulat 2.0 mukaan.


Niin ja 26 vielä digitaallinen rubla mitä säädellään missä voit käytää omaa rahaa. . Leipää myydään jo paloittain. Hyvin menee. Niin jaksaako joku oikeasti väittää että cccp 2.0 ei ole käynnissä.
 
Back
Top