Laivat vs hävittäjät

Niin jos puhutaan Venäjän laivastosta, niin kyllähän CIWS-aseet ovat olleet vähänkään isommissa sota-aluksissa vakiokamaa jo neukkulan aikoina.
Falklandin sodassa brittialuksiin tehtiin joitain tykkirynnäköitä. Pääosin vahingot jäivät kai suht pieniksi. Tuskin me alkaisimme pintatorjuntaa kuitenkaan tykkirynnäköillä tekemään.
Noin muuten tykkien merkitys ilmataistelussa saattaa olla taas hiukan kasvussa, koska häiveaika tekee lähitaisteluista todennäköisempiä. Myös kehittynyt häirintä saattaa heikentää BVR-ohjusten ylivaltaa.

Tuotahan on saanut joka tuutista lukea kuinka häivekoneen lähitaisteluominaisuuksilla ei kuulemma ole niin väliä, koska se pudottaa viholliskoneen joka tapauksessa jo kaukaa ennen kuin sitä huomataan. Eihän se näin mene silloin kun on häivekone vs häivekone. Onhan tuo kaunis teoria kyllä.
 
Samaa mieltä muuten,kuin että BVR ohjusten "ylivalta" on ollut pääsääntöisesti näkemys ja uskomus. Todellisuudessa taisteluetäisyydet ovat syystä ja kolmannesta olleet kohtuullisen lyhyitä.

Yli 30km etäisyydellä tehdyt alasampumiset taitavat olla aika harvinaisia.

Johtuu siitäkin, että kaikenlaiset alasampumiset ovat aika harvinaisia. Paitsi matkustajalentokoneiden alasampumiset.
 
Kyllä meidänkin oloissa saattaisi olla aikamoinen kynnys ampua BVR-ohjuksella kohdetta esim. Suomenlahden yllä, kun se voi kuitenkin teoriassa olla esim. NATOn air policing -kone Virosta (joka jostain syystä lentäisi pimeänä esim harjoituksen takia) tai vaikkapa matkustajakone. Ja nimenomaan tuo on se alue, jossa torjuntalentoja suoritettaneen, jos Helsinkiä uhataan. Eri asia sitten jossain sisämaassa, kun voidaan olla aika varmoja, että kohde on vihollinen. Mutta harmaassa vaiheessa sekään ei ole varmaa, koska ylilentojen kieltäminen Suomen ilmatilassa lienee kynnyksen takana, jos ei olla vielä sotatilassa
 
Kyllä meidänkin oloissa saattaisi olla aikamoinen kynnys ampua BVR-ohjuksella kohdetta esim. Suomenlahden yllä, kun se voi kuitenkin teoriassa olla esim. NATOn air policing -kone Virosta (joka jostain syystä lentäisi pimeänä esim harjoituksen takia) tai vaikkapa matkustajakone. Ja nimenomaan tuo on se alue, jossa torjuntalentoja suoritettaneen, jos Helsinkiä uhataan. Eri asia sitten jossain sisämaassa, kun voidaan olla aika varmoja, että kohde on vihollinen. Mutta harmaassa vaiheessa sekään ei ole varmaa, koska ylilentojen kieltäminen Suomen ilmatilassa lienee kynnyksen takana, jos ei olla vielä sotatilassa
Vähän samaa mietin silloin kun Laivue 2020:een haluttiin kauas kantavia it-ohjuksia. Miten voidaan varmistua itä-meren alueella että kauempaa havaittu kohde on oikea maali. Vaarana on että pudotetaan jokin konfliktin ulkopuoleisen tahon lentokone tai tuhlataan miljoonia maksava ohjus johonkin mitättömään kohteeseen.
 
Vähän samaa mietin silloin kun Laivue 2020:een haluttiin kauas kantavia it-ohjuksia. Miten voidaan varmistua itä-meren alueella että kauempaa havaittu kohde on oikea maali. Vaarana on että pudotetaan jokin konfliktin ulkopuoleisen tahon lentokone tai tuhlataan miljoonia maksava ohjus johonkin mitättömään kohteeseen.
Maalinosoitus voi tulla muualtakin, esimerkiksi omilta hävittäjiltä. Jos ja kun eri lavetit verkostoidaan tulevaisuudessa keskenään.
 
Vähän samaa mietin silloin kun Laivue 2020:een haluttiin kauas kantavia it-ohjuksia. Miten voidaan varmistua itä-meren alueella että kauempaa havaittu kohde on oikea maali. Vaarana on että pudotetaan jokin konfliktin ulkopuoleisen tahon lentokone tai tuhlataan miljoonia maksava ohjus johonkin mitättömään kohteeseen.
Sergeillä ei olisi tätäkään ongelmaa.
 
Kyllä meidänkin oloissa saattaisi olla aikamoinen kynnys ampua BVR-ohjuksella kohdetta esim. Suomenlahden yllä, kun se voi kuitenkin teoriassa olla esim. NATOn air policing -kone Virosta (joka jostain syystä lentäisi pimeänä esim harjoituksen takia) tai vaikkapa matkustajakone. Ja nimenomaan tuo on se alue, jossa torjuntalentoja suoritettaneen, jos Helsinkiä uhataan. Eri asia sitten jossain sisämaassa, kun voidaan olla aika varmoja, että kohde on vihollinen. Mutta harmaassa vaiheessa sekään ei ole varmaa, koska ylilentojen kieltäminen Suomen ilmatilassa lienee kynnyksen takana, jos ei olla vielä sotatilassa
Kaupallisen liikenteen vektorit on kyllä niin tarkasti mukana ilmatilannekuvassa, että ei niitä Suomessa voi ampua alas ellei järjestelmä ole kaikenkaikkiaan vakavasti sekaisin. Melko integroitu kokonaisuus meillä kaiketi. Myös yleisilmailussa ollaan matkalla kohti pakollisia transpondereita, jolloin korpikenttienkin koneet eivät ole vain maaleja tutkassa. Dronejakaan ei kohta saa enää lennättää ilman reaaliaikaista ilmoitusta. Pimeitä maaleja ei liiku enää kuin valtioilma-aluksina. Ainoaksi tehtäväksi jää selvittää, minkä valtion.

...paitsi tietysti, jos maastossa liikkuu yksinäisiä ITO-pattereita, jotka toimivat oman kapean tietonsa varassa, niinkuin ilmeisesti kokolailla kaikissa viime aikojen matkustakoneiden alasampumisissa. Olin aika yllättynyt, että Iranissakin oli sellainen vielä nykyaikana; muilla on ollut tapana sählätä yksikseen enemmän (mukaanlukien USS Vincennes).
 
Viimeksi muokattu:
Naapuri on viimeaikoina varustanut useita aluksia tornilla, jossa oli muistaakseni 30mm kanuuna ja nippu Igla-S ohjuksia. Ja näitä torneja on asennettu kaikenlaisiin aluksiin, etenkin niihin missä aikaisemmin oli lähinnä käsin suunnattavia aseita. En mene sanomaan, että nuo olisi kykeneviä torjumaan ohjuksia tai heitteitä, mutta hävittäjän kannattaa harkita uudelleen tykki rynnäkköä.
Mikähän prosentti Itämeren laivaston aluksista on näillä varustettu?
 
Mikähän prosentti Itämeren laivaston aluksista on näillä varustettu?

Prosenteista en tiedä mutta pääsääntönä uudemmat fregatit/korvetit/ohjusveneet on varustettu CIWS-järjestelmin ( Kashtan-M tai Pantsir-M ). Yhteensä ehkä kymmenisen alusta. Neukkulan perintö ei ole. Varmaan siellä on joku säännön vahvistava poikkeuskin.
 
Naapuri on viimeaikoina varustanut useita aluksia tornilla, jossa oli muistaakseni 30mm kanuuna ja nippu Igla-S ohjuksia. Ja näitä torneja on asennettu kaikenlaisiin aluksiin, etenkin niihin missä aikaisemmin oli lähinnä käsin suunnattavia aseita. En mene sanomaan, että nuo olisi kykeneviä torjumaan ohjuksia tai heitteitä, mutta hävittäjän kannattaa harkita uudelleen tykki rynnäkköä.

Luulisin, että ne kykenevät torjumaan ohjuksiakin. Miksi niitä muuten asennettaisiin varsinkaan Itämerelle sijoitettuihin aluksiin, jotka varautuvat kohtaamaan länsimaisen vihollisen. Toki vaikutusetäisyys ja monimaalitorjuntakyky ovat rajalliset, mutta niinhän ne ovat muillakin CIWS-järjestelmillä.
 
Prosenteista en tiedä mutta pääsääntönä uudemmat fregatit/korvetit/ohjusveneet on varustettu CIWS-järjestelmin ( Kashtan-M tai Pantsir-M ). Yhteensä ehkä kymmenisen alusta. Neukkulan perintö ei ole. Varmaan siellä on joku säännön vahvistava poikkeuskin.
Joo.
Ehkä 20-30-millisillä vähemmän tykkirynnäköitäisiin fregatti-korvetti luokan aluksia vastaan.
 
Prosenteista en tiedä mutta pääsääntönä uudemmat fregatit/korvetit/ohjusveneet on varustettu CIWS-järjestelmin ( Kashtan-M tai Pantsir-M ). Yhteensä ehkä kymmenisen alusta. Neukkulan perintö ei ole. Varmaan siellä on joku säännön vahvistava poikkeuskin.

Jo meidän Tuimat oli aseistettu CIWS-tykeillä. Itämeren laivaston aluksiin en lähtisi tekemään tykkirynnäkköä edes Derkkulan tekemiin Parchimeihin. Maihinousualuksetkin on aseistettu konetykeillä ja olisi jonkunmoinen riski.
 
Joo.
Ehkä 20-30-millisillä vähemmän tykkirynnäköitäisiin fregatti-korvetti luokan aluksia vastaan.

Vähintäänkin tutkaohjatut it-tykit löytyy varmaan jokaisesta maininnan ansaitsevasta aluksesta joten tykkirynnäkkö ei ehkä ole ihan tätä päivää.
 
Minkätason aluksilta?

Jokseenkin kaikilta. Jonkun sortin it-ohjuksiakin on yllättävän monella aluksella. Heikolla it-aseistuksella varustettuja paatteja ei juuri ole jotain hinaajia ja pieniä miinanraivaajia lukuunottamatta. Googlettamalla löydät ajantasaiset vastaukset kysymyksiisi.
 
Lista kokonaisuudessaan olisi liian pitkä, ja ehkä hankalasti koostettavissakin, mutta onhan niitä.
(Ihan konekivääreilläkin aluksia upotettiin, muistaakseni omien ilmavoimiemmekin toimesta.)
Yleisesti ottaen Cap Arcona ehkä kuuluisin/surullisin tapaus.

Joo, jotain suojattomia rahtilaivoja ja torpedoveneitä kyllä. Ei edes siinä sodassa saatu tykeillä tuhottua sotalaivaa jossa on vesitiivis osastointi ja osaava vauriontorjuntamiehistö. Tai jos tällainen on todella tapahtunut, niin kuulisin kyllä suurella mielenkiinnolla, että miten siinä on onnistuttu, kun torpedoillakin se oli usein työn ja tuskan takana.
 
Jokseenkin kaikilta. Jonkun sortin it-ohjuksiakin on yllättävän monella aluksella. Heikolla it-aseistuksella varustettuja paatteja ei juuri ole jotain hinaajia ja pieniä miinanraivaajia lukuunottamatta. Googlettamalla löydät ajantasaiset vastaukset kysymyksiisi.
Mainintoja tutkaohjatuista CIWS-tyyppisitä it-tykeistä kaipasin.
 
Joo, jotain suojattomia rahtilaivoja ja torpedoveneitä kyllä. Ei edes siinä sodassa saatu tykeillä tuhottua sotalaivaa jossa on vesitiivis osastointi ja osaava vauriontorjuntamiehistö. Tai jos tällainen on todella tapahtunut, niin kuulisin kyllä suurella mielenkiinnolla, että miten siinä on onnistuttu, kun torpedoillakin se oli usein työn ja tuskan takana.
Monestako, esim sukellusveneestä kaipaat?
 
Mainintoja tutkaohjatuista CIWS-tyyppisitä it-tykeistä kaipasin.

No nehän tuli onneksi käsiteltyä. Kun jokainen alustyyppi on kuitenkin omanlaisensa niin tarkkuutta saat lisää kun vähän kaivelet millaisella kalustolla Venäjä Itämerellä toimii.
 
Back
Top