Niukalti? Just...
Laivat vs hävittäjät
- Viestiketjun aloittaja doom
- Aloitus PVM
Niukalti? Just...
Samovarius
Ylipäällikkö
Sukellusvene on vähän poikkeus sen vedenalaisuuden takia. Voisin tässä viisastella vaikka siitä että vene ei ole laiva, mutta jätetään toiseen kertaan.
Tosin sukellusveneistäkään en muuten ole lukenut niitä tuhotun lentokoneen tykki-tai kk -tulella, syvyyspommeilla kylläkin lukuisia. Mahdollista se kuitenkin lienee.
Siitä on kuitenkin vaikea päästä yli taikka ympäri, että laivan upottaminen pikatykeillä on vaikea homma jo siksikin, että niiden läpäisykyky vesirajan alla jää rajalliseksi ja suorakin osuma aiheuttaa niin vähäisiä vuotoja, että vauriontorjuntamiehistö pystyy ne korjaamaan. Samaten kannenpäällisiä rakenteita vastaan ei teho riitä, panssarikannesta nyt puhumattakaan. Sukellusveneellä kaikki pinnat ovat vesirajan alla sukellettaessa, joten se muodostaa edellämainitusta poikkeuksen.
Esmes Samarin taistelussa nakattiin japanilaisten silmille jokseenkin kaikki mikä nakattavissa oli, eikä merkittäviä tuloksia muistaakseni lentokoneilla saatu. Häirintää kylläkin.
Tosin sukellusveneistäkään en muuten ole lukenut niitä tuhotun lentokoneen tykki-tai kk -tulella, syvyyspommeilla kylläkin lukuisia. Mahdollista se kuitenkin lienee.
Siitä on kuitenkin vaikea päästä yli taikka ympäri, että laivan upottaminen pikatykeillä on vaikea homma jo siksikin, että niiden läpäisykyky vesirajan alla jää rajalliseksi ja suorakin osuma aiheuttaa niin vähäisiä vuotoja, että vauriontorjuntamiehistö pystyy ne korjaamaan. Samaten kannenpäällisiä rakenteita vastaan ei teho riitä, panssarikannesta nyt puhumattakaan. Sukellusveneellä kaikki pinnat ovat vesirajan alla sukellettaessa, joten se muodostaa edellämainitusta poikkeuksen.
Esmes Samarin taistelussa nakattiin japanilaisten silmille jokseenkin kaikki mikä nakattavissa oli, eikä merkittäviä tuloksia muistaakseni lentokoneilla saatu. Häirintää kylläkin.
Joo.
Raketeilla, tykeillä, ja kk:lla:
de Havilland Mosquito - Aircraft - Fighting the U-boats - uboat.net
The U-boat War in World War Two (Kriegsmarine, 1939-1945) and World War One (Kaiserliche Marine, 1914-1918) and the Allied efforts to counter the threat. This section includes over 21.000 Allied Warships and over 11.000 Allied Commanders of WWII, from the US Navy, Royal Navy, Royal Canadian...
Fairey Swordfish - Aircraft - Fighting the U-boats - uboat.net
The U-boat War in World War Two (Kriegsmarine, 1939-1945) and World War One (Kaiserliche Marine, 1914-1918) and the Allied efforts to counter the threat. This section includes over 21.000 Allied Warships and over 11.000 Allied Commanders of WWII, from the US Navy, Royal Navy, Royal Canadian...
Grumman Wildcat/Martlet - Aircraft - Fighting the U-boats - uboat.net
The U-boat War in World War Two (Kriegsmarine, 1939-1945) and World War One (Kaiserliche Marine, 1914-1918) and the Allied efforts to counter the threat. This section includes over 21.000 Allied Warships and over 11.000 Allied Commanders of WWII, from the US Navy, Royal Navy, Royal Canadian...
Laivaluokan aluksia ei HX-tykkitulella ehkä pyritäkään upottamaan.
Kannenpäällisiin rakenteisiin ei teho riitä?
Panssarikansi?
Kerro toki lisää.
Samovarius
Ylipäällikkö
En nyt äkkiseltään löytänyt parempaa kuvaa, mutta läpi 1900-luvun on ollut tapana rakentaa sotalaivaan vahvasti panssaroitu ydinosa, armour citadel, minkä sisällä ovat elintärkeät toiminnot kuten koneisto, taistelunjohto, ammusmakasiinit jne. Tätä mä tarkotin panssarikannella ja näiden läpäisy lentokonetykeillä on tekemätön homma.
Lähinnä muistelin, että Kashtan käyttäisi Iglaa ohjuksena, mutta taitaa olla raskaampi ohjus käytössä. IP-ohjus tarkoittaisi, että se ei välttämättä saa lukitusta annetussa tilanteessa (sumua tai jotakin sellaista) ja mahtaisiko tuon kokoluokan ohjus muutenkaan keretä torjumaan ajoissa? Jättäen siis homman tykin harteille ja pelkästään korkealla tulinopeudella tuskin saa ohjusta alas.
Tuossa pitää muistaa, että tuossa taistelussa vastassa oli vähintäänkin hävittäjä luokan alukset ja väittäisin, että suurin osa keskittyi suurimpien alusten häirintään, joten maalit olivat sieltä paremmin suojatusta päästä.
Samovarius
Ylipäällikkö
No, sotalaivoistahan mä oon koko ajan puhunutkin.
Huhta
Greatest Leader
Karakurteilla ja Buyan-M:llä taitaa olla jo Pantsir-M, mutta onhan tuota Kashaniakin Stergushciyllä. Siis mitä Itämerellä operoi, kun niistä oli jossakin vaiheessa puhe.
Ajoissa torjumisen ongelmaa en sinänsä näe. Länsivalloilla ei liiemmin ole ylisoonisia meritorjuntaohjuksia, jos yhtäkään, ja alisoonisia maaleja on ammuttu alas olkapääohjuksillakin vuosikymmeniä. Kyllä se torjunta varmaan kannattaa aloittaa laittamalla ohjus matkaan heti kun maaliin on lukitus ja maali on tulossa kantamalle. Meren luulisi antavan myös kohtuullisesti kontrastia infrapunahakupäälle.
Tykin tulinopeus ei liene ainoa ratkaiseva tekijä, mutta onko jotakin syytä uskoa, että venäläistykit olisivat merkittävästi epätarkempia kuin esimerkiksi Goalkeeper ja Phalanx? Pantsir-M:ssä on sama tykki kuin Su-25:ssä ja Goalkeeperissä taas sama kuin A-10:ssä.
P.S. Ollaan muuten taas hyvin kaukana Gripenistä... Ehkä @setämies siirtää keskustelua paremmin sopivaan ketjuun?
En nyt äkkiseltään löytänyt parempaa kuvaa, mutta läpi 1900-luvun on ollut tapana rakentaa sotalaivaan vahvasti panssaroitu ydinosa, armour citadel, minkä sisällä ovat elintärkeät toiminnot kuten koneisto, taistelunjohto, ammusmakasiinit jne. Tätä mä tarkotin panssarikannella ja näiden läpäisy lentokonetykeillä on tekemätön homma.
HMS Inflexible (1876) - Wikipedia
en.wikipedia.org
Gripenin 27mm tykki x 4 eli parvi repii oikealla ammuksella laivan kuin laivan kappaleiksi. Samovaarit ja muut tunnustaa että A-10 tuhoaa panssarivaunut lentokonepyssyllään, mutta parempi pyssy ei sitten tehoakaan tankkia heikompaan kappaleeseen? 27mm läpäisee paremmin kuin 30mm.
Jos laivassa on alumiiniseiniä niin ne voi tulituksessa jopa syttyä palamaan kun alumiinipöly oksidoituu. Tätä prosessia ei voi edes sammuttaa. Se vaan jatkuu ja jatkuu, koska pistemäinenkin kuumuus sytyttää ympäröivää alumiinia.
Lentokoneiden ammukset saavat mukavasti lisävauhtia koneiden vauhdista, joka tykkirynnäkössä voisi olla 700 km/h. Ammus-energia tuplautuu.
A-10 osuu helposti liikkuvaan tankkiin. Laiva on 8-12 kertaa pitempi. Siihen ei voi olla osumatta. Toisaalta vaikka ei osuisi, niin ammusten shokkiaallot rikkoo tutka-antenneja laivasta.
Gripenin ammuksessa soisi olevan volframia tai jotain muuta raskasta ainetta, kuten A-10. Olennaisempaa on kuitenkin vyön lataus erilaisilla ammuksilla.
Jos laivassa on alumiiniseiniä niin ne voi tulituksessa jopa syttyä palamaan kun alumiinipöly oksidoituu. Tätä prosessia ei voi edes sammuttaa. Se vaan jatkuu ja jatkuu, koska pistemäinenkin kuumuus sytyttää ympäröivää alumiinia.
Lentokoneiden ammukset saavat mukavasti lisävauhtia koneiden vauhdista, joka tykkirynnäkössä voisi olla 700 km/h. Ammus-energia tuplautuu.
A-10 osuu helposti liikkuvaan tankkiin. Laiva on 8-12 kertaa pitempi. Siihen ei voi olla osumatta. Toisaalta vaikka ei osuisi, niin ammusten shokkiaallot rikkoo tutka-antenneja laivasta.
Gripenin ammuksessa soisi olevan volframia tai jotain muuta raskasta ainetta, kuten A-10. Olennaisempaa on kuitenkin vyön lataus erilaisilla ammuksilla.
Gyllis1
Respected Leader
Mitä vittua täällä oikein tapahtuu?
Samovarius
Ylipäällikkö
Outo homma sitten, että tst-panssarivaunuissa ei ole sitä rynnäkkövaunun 30 mm konetykkiä jos se kerta on niin ylivoimainen, vaan pitää jollain 120 mm sileäputkikanuunoilla pelleillä. Olisi kait pitänyt myös kertoa argentiinalaisille, että ihan turhaa hommaa se laivojen pommittaminen on, Miragen tykkirynnäköllä oltaisiin fregatit pyyhkäisty kuin pieru Saharaan.
Jaetaanko kans pst-miehille hilparit millä voi kätevästi viskata polttopullon vaunun ilmanottoon?
Jaetaanko kans pst-miehille hilparit millä voi kätevästi viskata polttopullon vaunun ilmanottoon?
nimimerkki
Kersantti
No nyt on mennyt kokoluokat vähän sekaisin täällä. Ja fysiikan laitkin....
ajs178
Respected Leader
Ja ajattelit, että Venäjän Tu-22M3-koneet eivät missään nimessä tekisi hyökkäystään hyödyntäen näitä kaupallisen liikenteen vektoreita? Varsinkin jos tiedetään, että meillä on tehokkaita BVR-ohjuksia. Vaikka ilmatila olisi suljettu (ja kuinka edes Suomi voi sulkea Suomenlahden kansainvälistä ilmatilaa?), niin jää pieni epäilys, jos kone lähestyy kaupallisen liikenteen vektorilla ja korkeus on sellainen, jota vaikkapa matkustajakoneet käyttävät. Aikaa voitetaan ainakin, kun meillä arvotaan, että pitääkö käydä visuaalisesti tunnistamassa ensin
Itse ampuisin ensin yhdellä koneella reiät aluksen kylkeen panssarimmuksin. Siipikone ampuisi sitten sytytyskranaatit samoista rei'istä aluksen sisään.. Aluksen täystuho olisi väistämätön. Kas kun näin yksinkertaista toimintamallia ei ole Pv:ssa tai maailmalla yleisemminkin huomattu
fulcrum
Greatest Leader
Panssarikansia oli vain risteilijän kokoluokan aluksissa. Hävittäjät ja fregatit ovat olleet yleensä panssaroimattomia pl. ehkä tykkitornien sirpalesuojat. 1900-luvun alkuvuosina hävittäjän rungolevyn paksuus saattoi olla vain 1/8 tuumaa eli reilut 3mm. Nykyäänkin ollaan reilusti alle tuuman vahvuuksissa.
Tykkirynnäkkö ei välttämättä ole silti hyvä idea. Jos nyt otetaan esimerkkialus punalippuisesta Itämeren laivastosta, niin vaikka vanha kunnon Nanutshka, eli itämaan kielellä projekti 1234 ohjusalus. Näitä kylmän sodan peruspaatteja on edelleen Itämerellä muutama kappale käytössä:
Ilmatorjuntaseistus koostuu 4K33-ohjusjärjestelmästä (20 ohjusta), eli SA-8 Geckon alusversio. Ohjuksen kantama on noin 15km, se on tutkaohjattu ja varajärjestelmänä löytyy myös optinen tähtäin. Tämän lisäksi löytyy CIWS-aseena 30mm 6-putkinen gatling-tykki AK-630. Tämä on edistyneempi versio meidän Tuima-luokan veneillä käytetystä 30mm kaksoistykistä. Sekin on tutkaohjattu, sitä voidaan käyttää täysin automatisoituna ja lisäksi myös optisella tähtäimellä, jota ilmeisesti pääasiassa käytetään pintamaaleihin. Vihdoin viimein aluksen päätykki, 76mm AK-176 on myös tutkaohjattu käyttäen samaa MR-123 'Bass Tilt' tulenjohtojärjestelmää kuin AK-630.
Eli kyllä tykkirynnäkkö vähän hasardilta kuulostaa. Joku Rafale ehkä voisi häiritä tulenjohtotutkat jumiin (ei välttämättä helpoin homma koska aluksessa on kaksi eri tulenjohtotutkaa jotka käyttävät eri taajuuksia). Niiden lisäksi kuitenkin kaikilla it-järjestelmillä on optinen maalinosoitus Jos kohta sillä osumistodennäköisyys ei ole kovin häävi niin kovemmin se kuitenkin ampuu lentokonetta kuin kone ampuu laivaa. Häirinnän lisäksi toinen vaihtoehto olisi lentää hyvin matalalla koska näiden 70-lukulaisten tutkien kyky ampua seaskimmereitä ei ole häävi, mutta silloin omakin tulitus muuttuu hankalaksi. Ellei alusta pystytä yllättämään alhaisessa valmiustilassa niin näinkin vanhanaikaisen laivan it on kyllä hävittäjäkoneelle vakava vaara. Parempi ampua kaukaa jollain ohjuksella.
Huhta
Greatest Leader
Harmaassa vaiheessa vihollinen voi tehdä tempun "kerran" ja sitten ollaankin jo sodassa. Eikä lentokieltoalue ole (tai ainakaan pitäisi olla) Suomen kaltaisessa maassa mikään ongelma. Siihen riittää ihan jo korkea-arvoiset vieraat Helsingissä. Täällä ei onneksi olla ilmatilan "vuokratulojen" kannalta riippuvaisia samalla tapaa kuin Ukrainassa.
Trumpin ja Putinin tapaamisen ajaksi jättimäinen lentokieltoalue – "Ei voida ottaa minkäänlaisia riskejä"
Drone-lennätystä sekä muuta ilmailua rajoitetaan Helsingissä ja sen lähialueilla Yhdysvaltain ja Venäjän presidenttien tapaamisen vuoksi sunnuntain 15.
www.helsinginuutiset.fi
Kiellon ulottaminen kansainväliseen ilmatilaan voi sitten jo olla kynnyksen takana. Sodan oloissa sekään ei tosin liene ongelma, jokainen vastuullinen lentoyhtiö ottaa sellaisen julkisen tiedon hyvin vakavasti. Britit käyttivät sellaista Falklandeilla.
Ei sitä arvota, vaan noudatetaan protokollaa. Jos Pietarista näyttäisi tulevan Helsinkiin vuoronmukainen reittikone kolmantena sotapäivänä, niin aika selkeää on, ettei se sellainen ole.
Tulevaisuudessa on myös ensimmäisenä sotapäivänä paremmat mahdollisuudet kaukotunnistuksiin IRST-järjestelmien ansiosta. Nytkin toki rajoitetusti, NASAMS omaa EO-sensorin ja Hornetin Litening-säiliölläkin kyennee johonkin.