Follow along with the video below to see how to install our site as a web app on your home screen.
Note: This feature may not be available in some browsers.
RMC ei enää sitten ilmeisesti olekaan ainoa telakka, mikä täyttää kotimaisuusvaatimukset...
Nopea avaaminen, että miten käytännössä eroaa yksisuuntainen kaksisuuntaisesta?Suorituskykyyn liittyen, Gabriel näyttää olevan Harpoonin lisäksi ainoa vaihtoehdoista jossa on (kaksisuuntainen) datalinkki, muissa (RBS-15, NSM, Exocet) se on optio tai mahdollinen kehityskohde.
Nyt tuli jotain, mitä sisämaan ihminen ei ymmärrä. Telakka, joka ei ole laivatelakka. Eikös telakka ole "laivatehdas" ja "laivojen korjauspaja"?Mäntyluodon telakka ei ole laivatelakka.
Itse veikkaisin ennemmin Uudenkaupungin telakkaa.
Yksisuuntaisella linkillä varustettu ohjus voi vastaanottaa dataa, kaksisuuntaisella linkillä varustettu voi myös lähettää sitä.Nopea avaaminen, että miten käytännössä eroaa yksisuuntainen kaksisuuntaisesta?
Eli TV kuvat ohjuksien nokasta ovat kaksisuuntaisesta datalinkistä.Yksisuuntaisella linkillä varustettu ohjus voi vastaanottaa dataa, kaksisuuntaisella linkillä varustettu voi myös lähettää sitä.
Parantaa häirinnän sietoa, auttaa arvioimaan osuiko ohjus kohteeseensa ym ym.
Yksisuuntaisella linkillä varustettu ohjus voi vastaanottaa dataa, kaksisuuntaisella linkillä varustettu voi myös lähettää sitä.
Parantaa häirinnän sietoa, auttaa arvioimaan osuiko ohjus kohteeseensa ym ym.
Yksisuuntaisella linkillä varustettu ohjus voi vastaanottaa dataa, kaksisuuntaisella linkillä varustettu voi myös lähettää sitä.
Parantaa häirinnän sietoa, auttaa arvioimaan osuiko ohjus kohteeseensa ym ym.
Eli TV kuvat ohjuksien nokasta ovat kaksisuuntaisesta datalinkistä.
Recent enhancements include the capability to relay target information just before impact, usage of one-way (link back) data link, to relay battle damage assessment information back to the host aircraft. This upgrade is already under development under a French DGA contract. Another feature planned for insertion into the weapon is in-flight retargeting capability, using a two-way data link.[13]
Nyt tuli jotain, mitä sisämaan ihminen ei ymmärrä. Telakka, joka ei ole laivatelakka. Eikös telakka ole "laivatehdas" ja "laivojen korjauspaja"?
Ovat kuitenkin aikanaan onnistuneet aluksiakin rakentamaan.Mäntyluodon telakka on erikoistunut rakentamaan öljynporauslauttojen ja tuotantotasanteiden runkoja eli suhteellisen suurikokoisia mutta varsin yksinkertaisia kelluvia teräsrakenteita. Alueella ei ole perinteistä laivanrakennustelakkaa altaineen tai rakennusalustoineen.
ei onnistu. laivanrakentaminen vaatii porukan joka rakentaa laivoja. pelkästään arkkilinjan perustaminen ja mallien uloslyönti leikkkausta varten on haastavaa, puhumattakaan kun Mäntyluodon porukka on tottunut valmistamaan pyörähdyssymmetrisiä kappaleita. Ei laivoja...Ovat kuitenkin aikanaan onnistuneet aluksiakin rakentamaan.
https://meriteollisuus.teknologiate...ile_attachments/Meriteoll_historiikki_web.pdf
sivulta 136 (PDF:n sivu 138) alkaen muutama esimerkki:
Toimitusvuosi Telakka Tilaaja kpl alustyyppi suurin pit. brt dwt
1988 Rauma-Repola Oy, Mäntyluoto V/O Sudoimport, N-liitto 1 putkenlaskualus 146,5 17000 10000
1990 Rauma-Repola Offshore Oy, Pori V/O Sudoimport, N-liitto 1 arktinen säiliöalus 97 2980 2500
1990 Rauma-Repola Offshore Oy, Pori V/O Sudoimport, N-liitto 1 arktinen säiliöalus 97 2980 2500
1991 Rauma-Repola Offshore Oy, Pori Universal Shipping & Trading Ltd., USA 1 säiliöalus 70,2 2500 1060
1991 Rauma-Repola Offshore Oy, Pori Etelä-Suomen Laiva Oy, Suomi 1 irtolastialus 135,29 6175 12800
Jos se on silloin onnistunut niin miksi eivät voisi nytkin tehdä vähintäänkin alihankintaa, jos sille ilmenisi tarvetta, eli jos Rauman telakan kyky rakentaa laivue2020 alukset PV:n määrittämässä aikataulussa ei muuten onnistuisi?
Mikä sitten on pullonkaula RMC:llä, tai mitä PV pitää kriittisenä sellaisena, kun eivät ole vielä toimituksia tilanneet vaan ainoastaan suunnittelun?30 vuotta vanhojen referenssien kaivaminen on mielestäni sama kuin lähtisi väittämään, että jo kymmeniä vuosia pääsääntöisesti risteilijälaivoihin keskittynyt Turun telakka pystyisi tuosta vaan rakentamaan jälleen Moss-tyyppisiä LNG-tankkereita, koska sellaisia on joskus muutama siellä tehty. Suhtaudun epäillen myös Helsingin telakan kykyyn rakentaa jälleen matkustajalaivoja - välissä pitäisi olla ainakin yksi autolautta "harjoituskappaleena".
Ainut alihankinta, johon Mäntyluodon telakka edes teoriassa pystyisi, on teräslohkotuotanto, joka tuskin on pullonkaula RMC:llä. Teräksen alihankinta äärimmäisen painokriittisissä sotalaivoissa olisi mielestäni myös tarpeeton riskinotto - painokontrollin pettämisen todennäköisyys kasvaisi.
Epäilemättä. Mutta se ei silti tarkoita että tuotanto loppuu kokonaan kun nykyinen henkilökunta jää eläkkeelle. Eli myös aiemmin laivoja rakentamattomat oppivat laivoja osaavassa porukassa tekemään ja heitä voidaan tarvittaessa palkata lisää. Porissa telakalla sellaisia henkilöitä ainakin lienee. Mutta jokin muu voi muodostaa pullonkaulan kuin henkilöstö, en vain tiedä mikä se RMC: kohdalla mahtaa olla.ei onnistu. laivanrakentaminen vaatii porukan joka rakentaa laivoja...
Mikä sitten on pullonkaula RMC:llä, tai mitä PV pitää kriittisenä sellaisena, kun eivät ole vielä toimituksia tilanneet vaan ainoastaan suunnittelun?
Eikös asejärjestelmien integrointiin pitänyt tulla jokin ulkomainen kokonaistoimittaja kilpailutusmenettelyllä, eli jos se kusee ei syy ole RMC:n eikä PV joudu kämmäyksestä maksumieheksi, toki viive tuntuu siellä. Vai tarkoitatko jotain muuta varusteluvaiheeseen liittyvää, siis perinteistä laivanrakennukseen kuuluvaa eikä sotalaivan erikoisuuksia?Näin lonkalta veikkaisin, että suurin riski liittyy varusteluvaiheeseen alusten ollessa jo "vesillelaskuvalmiita".
30-vuott vanhat referenssit esitin vain siksi, että väite oli silloin tämä:30 vuotta vanhojen referenssien kaivaminen on mielestäni sama kuin lähtisi väittämään, että jo kymmeniä vuosia pääsääntöisesti risteilijälaivoihin keskittynyt Turun telakka pystyisi tuosta vaan rakentamaan jälleen Moss-tyyppisiä LNG-tankkereita, koska sellaisia on joskus muutama siellä tehty. Suhtaudun epäillen myös Helsingin telakan kykyyn rakentaa jälleen matkustajalaivoja - välissä pitäisi olla ainakin yksi autolautta "harjoituskappaleena".
Ainut alihankinta, johon Mäntyluodon telakka edes teoriassa pystyisi, on teräslohkotuotanto, joka tuskin on pullonkaula RMC:llä. Teräksen alihankinta äärimmäisen painokriittisissä sotalaivoissa olisi mielestäni myös tarpeeton riskinotto - painokontrollin pettämisen todennäköisyys kasvaisi.
Tarkoitus oli saada joku paremmin asioista perillä oleva kertomaan mikä on noiden vuosikymmenien aikana infrastruktuurin osalta muuttunut, koska aikanaan on onnistunut isompienkin laivojen teko kuin korvetit tulevat olemaan. Ei siis ollut tarkoituskaan väittää että pystyvät koska tahansa samaan nytkin, vaan tiedustella mistä asia kiikastaa. Tehtiinkö nuo siis aikanaan jossain muualla kuin telakka-altaassa, vai onko se allas sittemmin täytetty tai jotain? Vai onko porissa ollut useampi telakka, ja nuo vanhat referenssit on tehty jossain muualla kuin missä nyt tehdän öljynporauskalustoa ja vastaavaa?Alueella ei ole perinteistä laivanrakennustelakkaa altaineen tai rakennusalustoineen.
Vai tarkoitatko jotain muuta varusteluvaiheeseen liittyvää, siis perinteistä laivanrakennukseen kuuluvaa eikä sotalaivan erikoisuuksia?
Tarkoitus oli saada joku paremmin asioista perillä oleva kertomaan mikä on noiden vuosikymmenien aikana infrastruktuurin osalta muuttunut, koska aikanaan on onnistunut isompienkin laivojen teko kuin korvetit tulevat olemaan.