Laivue 2020
- Viestiketjun aloittaja Mikael-IGI
- Aloitus PVM
Mäntyluodon telakka ei ole laivatelakka.
Itse veikkaisin ennemmin Uudenkaupungin telakkaa.
intternetsoturi
Majuri
Suorituskykyyn liittyen, Gabriel näyttää olevan Harpoonin lisäksi ainoa vaihtoehdoista jossa on (kaksisuuntainen) datalinkki, muissa (RBS-15, NSM, Exocet) se on optio tai mahdollinen kehityskohde.
Nopea avaaminen, että miten käytännössä eroaa yksisuuntainen kaksisuuntaisesta?
Nyt tuli jotain, mitä sisämaan ihminen ei ymmärrä. Telakka, joka ei ole laivatelakka. Eikös telakka ole "laivatehdas" ja "laivojen korjauspaja"?
Gyllis1
Respected Leader
Yksisuuntaisella linkillä varustettu ohjus voi vastaanottaa dataa, kaksisuuntaisella linkillä varustettu voi myös lähettää sitä.
Parantaa häirinnän sietoa, auttaa arvioimaan osuiko ohjus kohteeseensa ym ym.
Eli TV kuvat ohjuksien nokasta ovat kaksisuuntaisesta datalinkistä.
intternetsoturi
Majuri
Jep, ja myös sitä että ohjukset voivat kommunikoida keskenään parvessa ja jakaa sekä koordinoida sensorien toimintaa.
Huhta
Greatest Leader
Yksisuuntainen datalinkki ei välttämättä tarkoita, että ohjus vastaanottaisi dataa. Esimerkiksi perusmallinen JASSM lähettää yksisuuntaisen datalinkin kautta tietoa itsestään BDA:ta varten. Myös Storm Shadow on tiettävästi saanut/saamassa vastaavanlaisen, yksisuuntaisen datalinkin parannusohjelman kautta.
Mäntyluodon telakka on erikoistunut rakentamaan öljynporauslauttojen ja tuotantotasanteiden runkoja eli suhteellisen suurikokoisia mutta varsin yksinkertaisia kelluvia teräsrakenteita. Alueella ei ole perinteistä laivanrakennustelakkaa altaineen tai rakennusalustoineen.
Viimeksi muokattu:
Ovat kuitenkin aikanaan onnistuneet aluksiakin rakentamaan.Mäntyluodon telakka on erikoistunut rakentamaan öljynporauslauttojen ja tuotantotasanteiden runkoja eli suhteellisen suurikokoisia mutta varsin yksinkertaisia kelluvia teräsrakenteita. Alueella ei ole perinteistä laivanrakennustelakkaa altaineen tai rakennusalustoineen.
https://meriteollisuus.teknologiate...ile_attachments/Meriteoll_historiikki_web.pdf
sivulta 136 (PDF:n sivu 138) alkaen muutama esimerkki:
Toimitusvuosi Telakka Tilaaja kpl alustyyppi suurin pit. brt dwt
1988 Rauma-Repola Oy, Mäntyluoto V/O Sudoimport, N-liitto 1 putkenlaskualus 146,5 17000 10000
1990 Rauma-Repola Offshore Oy, Pori V/O Sudoimport, N-liitto 1 arktinen säiliöalus 97 2980 2500
1990 Rauma-Repola Offshore Oy, Pori V/O Sudoimport, N-liitto 1 arktinen säiliöalus 97 2980 2500
1991 Rauma-Repola Offshore Oy, Pori Universal Shipping & Trading Ltd., USA 1 säiliöalus 70,2 2500 1060
1991 Rauma-Repola Offshore Oy, Pori Etelä-Suomen Laiva Oy, Suomi 1 irtolastialus 135,29 6175 12800
Jos se on silloin onnistunut niin miksi eivät voisi nytkin tehdä vähintäänkin alihankintaa, jos sille ilmenisi tarvetta, eli jos Rauman telakan kyky rakentaa laivue2020 alukset PV:n määrittämässä aikataulussa ei muuten onnistuisi?
ei onnistu. laivanrakentaminen vaatii porukan joka rakentaa laivoja. pelkästään arkkilinjan perustaminen ja mallien uloslyönti leikkkausta varten on haastavaa, puhumattakaan kun Mäntyluodon porukka on tottunut valmistamaan pyörähdyssymmetrisiä kappaleita. Ei laivoja...
Mäntyluodon telakalla on suomen järein mankeli.. Muistaakseni 4m leveänä 100mm.n levy (36kilon laivateräs) taipuu lieriöksi, jonka keskihalkaisijaviiva on 6 metriä...
30 vuotta vanhojen referenssien kaivaminen on mielestäni sama kuin lähtisi väittämään, että jo kymmeniä vuosia pääsääntöisesti risteilijälaivoihin keskittynyt Turun telakka pystyisi tuosta vaan rakentamaan jälleen Moss-tyyppisiä LNG-tankkereita, koska sellaisia on joskus muutama siellä tehty. Suhtaudun epäillen myös Helsingin telakan kykyyn rakentaa jälleen matkustajalaivoja - välissä pitäisi olla ainakin yksi autolautta "harjoituskappaleena".
Ainut alihankinta, johon Mäntyluodon telakka edes teoriassa pystyisi, on teräslohkotuotanto, joka tuskin on pullonkaula RMC:llä. Teräksen alihankinta äärimmäisen painokriittisissä sotalaivoissa olisi mielestäni myös tarpeeton riskinotto - painokontrollin pettämisen todennäköisyys kasvaisi.
Ainut alihankinta, johon Mäntyluodon telakka edes teoriassa pystyisi, on teräslohkotuotanto, joka tuskin on pullonkaula RMC:llä. Teräksen alihankinta äärimmäisen painokriittisissä sotalaivoissa olisi mielestäni myös tarpeeton riskinotto - painokontrollin pettämisen todennäköisyys kasvaisi.
Mikä sitten on pullonkaula RMC:llä, tai mitä PV pitää kriittisenä sellaisena, kun eivät ole vielä toimituksia tilanneet vaan ainoastaan suunnittelun?
Epäilemättä. Mutta se ei silti tarkoita että tuotanto loppuu kokonaan kun nykyinen henkilökunta jää eläkkeelle. Eli myös aiemmin laivoja rakentamattomat oppivat laivoja osaavassa porukassa tekemään ja heitä voidaan tarvittaessa palkata lisää. Porissa telakalla sellaisia henkilöitä ainakin lienee. Mutta jokin muu voi muodostaa pullonkaulan kuin henkilöstö, en vain tiedä mikä se RMC: kohdalla mahtaa olla.
Näin lonkalta veikkaisin, että suurin riski liittyy varusteluvaiheeseen alusten ollessa jo "vesillelaskuvalmiita".
Eikös asejärjestelmien integrointiin pitänyt tulla jokin ulkomainen kokonaistoimittaja kilpailutusmenettelyllä, eli jos se kusee ei syy ole RMC:n eikä PV joudu kämmäyksestä maksumieheksi, toki viive tuntuu siellä. Vai tarkoitatko jotain muuta varusteluvaiheeseen liittyvää, siis perinteistä laivanrakennukseen kuuluvaa eikä sotalaivan erikoisuuksia?
30-vuott vanhat referenssit esitin vain siksi, että väite oli silloin tämä:
Tarkoitus oli saada joku paremmin asioista perillä oleva kertomaan mikä on noiden vuosikymmenien aikana infrastruktuurin osalta muuttunut, koska aikanaan on onnistunut isompienkin laivojen teko kuin korvetit tulevat olemaan. Ei siis ollut tarkoituskaan väittää että pystyvät koska tahansa samaan nytkin, vaan tiedustella mistä asia kiikastaa. Tehtiinkö nuo siis aikanaan jossain muualla kuin telakka-altaassa, vai onko se allas sittemmin täytetty tai jotain? Vai onko porissa ollut useampi telakka, ja nuo vanhat referenssit on tehty jossain muualla kuin missä nyt tehdän öljynporauskalustoa ja vastaavaa?
En osaa eritellä sen tarkemmin, mutta perinteisesti laivat tuntuvat myöhästyvän vastustelu- ja käyttöönottovaiheessa. Runko saadaan kyllä hitsattua kasaan jotakuinkin aikataulussa telakalla kuin telakalla, mutta sen jälkeen "valmiin näköinen alus" kelluu varustelulaiturissa kuukaudesta toiseen telakan ratkoessa jotain mystistä ongelmaa, johon ei vain osattu varautua suunnittelu- ja rakennusvaiheessa. Tämä pätee erityisesti sarjan ensimmäiseen alukseen ("prototyyppiongelmat"), mutta tällaista voi ilmetä myös (ja joskus jopa vain) viimeisessä laivassa.
En tiedä, miten nuo 90-luvun alussa rakennetut rungot on laskettu vesille - ilmakuvien perusteella on vaikea sanoa, onko alueella joskus ollut esimerkiksi slipiä. Teoriassa vesillelasku voisi onnistua liu'uttamalla runko upotettavalle ponttoonille (jollainen Porissa näyttäisi olevan), uivalle telakalle tai raskaskuljetusalukselle ja laskemalla se vesille toisaalla.