Laivue 2020

Huhta kirjoitti:
Oma paranoiani:
Koska meritorjuntaohjuksen valintaa pitkitetään, niin se on sidottu korvetin taistelujärjestelmään. Muuten en keksi, miksi pintatorjuntaohjuksen valintaa olisi pitänyt pitkittää Rauman ongelmien vuoksi...
Klikkaa laajentaaksesi...
Vaikea arvioida onko nyt julkistettava PTO-valinta se, joka ohjaa tulevaa vai onko pelkkää 2020:sta koskeva taistelujärjestelmäpaketti määrännyt myös PTO-valinnan Haminaan. Sitähän ei periaatteessa pitäisi olla valittu vielä muutamaan kuukauteen vaikka PTO-voittaja vedetään pakasta ensi viikolla.

Sieltä on kuitenkin pyydetty tarjouksia samaan tyyliin kuin HX:ssä. Eli toimittajilta kokonaispaketteja taistelujärjestelmäksi, johon kuuluu aseet, taistelunjohtojärjestelmät ja sensorit.
Jos RBS tulee valittua niin se on varmaan kaikista varmin enne voittajasta. NSM:ää tai Harpoonia voisi harrastaa useampikin Atlas, Saab ja LM Kanada -joukosta.
Saab on tehnyt esim. Thaimaahan Harpoon-työn Naresuan-fregattiin. Siellä on Giraffe AMB, Ceros, EOS 500 osana Saab 9LV MK4 -järjestelmää. Harpoon oli jo ennestään fregatissa, mutta toki pitää integroida uuteen järjestelmään. Mk 41 tuli uutena. http://www.navalanalyses.com/2017/02/naresuan-class-frigates-of-royal-thai.html

Sitä Suomen pyytämää Block 2+ ER:ää ei toki ole integroinut vielä kukaan näistä. Vasta koelaakit ammuttu vuoden sisään USN:n paateilta eikä tilauksia ole ilmeisesti tehty ER:stä. Tavan Block 2:sta kyllä. Niitäkinhän oli oudosti Suomen luvassa muutama konversiokitin kanssa. http://www.dsca.mil/major-arms-sale...grade-b-surface-launched-missiles-and-rgm-84l

The Government of Finland has requested a possible sale of one hundred (100) RGM-84Q-4 Harpoon Block II Plus (+) Extended Range (ER) Grade B Surface-Launched Missiles, twelve (12) RGM-84L-4 Harpoon Block II Grade B Surface-Launched Missiles, twelve (12) RGM-84Q-4 Harpoon Block II+ ER Grade B Surface-Launched Upgrade Kits, four (4) RTM-84L-4 Harpoon Block II Grade B Exercise Surface-Launched Missiles, and four (4) RTM-84Q-4 Harpoon Block II+ ER Grade B Exercise Surface-Launched Missiles.
Klikkaa laajentaaksesi...
 
Viimeksi muokattu:
magitsu kirjoitti:
Vaikea arvioida onko nyt julkistettava PTO-valinta se, joka ohjaa tulevaa vai onko pelkkää 2020:sta koskeva taistelujärjestelmäpaketti määrännyt myös PTO-valinnan Haminaan. Sitähän ei periaatteessa pitäisi olla valittu vielä muutamaan kuukauteen vaikka PTO-voittaja vedetään pakasta ensi viikolla.

Sieltä on kuitenkin pyydetty tarjouksia samaan tyyliin kuin HX:ssä. Eli toimittajilta kokonaispaketteja taistelujärjestelmäksi, johon kuuluu aseet, taistelunjohtojärjestelmät ja sensorit.
Jos RBS tulee valittua niin se on varmaan kaikista varmin enne voittajasta. NSM:ää tai Harpoonia voisi harrastaa useampikin Atlas, Saab ja LM Kanada -joukosta.
Saab on tehnyt esim. Thaimaahan Harpoon-työn Naresuan-fregattiin. Siellä on Giraffe AMB, Ceros, EOS 500 osana Saab 9LV MK4 -järjestelmää. Harpoon oli jo ennestään fregatissa, mutta toki pitää integroida uuteen järjestelmään. Mk 41 tuli uutena. http://www.navalanalyses.com/2017/02/naresuan-class-frigates-of-royal-thai.html

Sitä Suomen pyytämää Block 2+ ER:ää ei toki ole integroinut vielä kukaan näistä. Vasta koelaakit ammuttu vuoden sisään USN:n paateilta eikä tilauksia ole ilmeisesti tehty ER:stä. Tavan Block 2:sta kyllä. Niitäkinhän oli oudosti Suomen luvassa muutama konversiokitin kanssa. http://www.dsca.mil/major-arms-sale...grade-b-surface-launched-missiles-and-rgm-84l
Klikkaa laajentaaksesi...

Maallikko kuvittelisi että kaikkia pintatorjuntaohjuksia pystyy kyllä käyttämään kaikkien järjestelmien kanssa. Jotain rassausta joutuu kuitenkin tekemään koska osa puikoista tulee rantaan KA-alustalle. Tai sitten on ollut koko ajan selvää että seuraavakin ohjus on RBS15? Se sopinee vaihto-ohjukseksi olemassa oleville rantalavettiajoneuvoille ja Haminalle jo hankittuihin Saab-zydeemeihin. Sopi se kyllä Haminan vanhaankin järjestelmään joka ei ollut Saabin.

Toivottavasti julkistavat jossain välissä mitä kaikkea on harkittu. Onko menty samalla mallilla kuin 80-luvulla ja otettu ensin käsittelyyn kaikki maailmalla tarjolla olevat järjestelmät? Luulisi että noin on toimittu tälläkin kertaa.
 
Tutkahakuisen ohjuksen valinta olisi selkeä linjanveto jos mietitään suorituskykyvaatimuksia. Saab on RBS:n hakupäätä hehkuttanut jo ainakin vuoden verran twitterissä urakalla ja korostanut tutkahakupään olosuhderiippumattomuutta. Silti pidän RBS:n tai Harpoonin valintaa huonona vs. NSM.

Harpoon olisi erikoinen veto suomelle minusta. Ohjustyypille on USAssa kehitteillä seuraaja, joten sen elinkaari ei näytä kovin pitkältä kun ohjuksella alkaa olla ikää jo puolivuosisataa kohta.

RBS-15 block III olisi versiona minusta myös liian vanha meille jos Ruotsi kehittää jo block IV:ä. Uusi ohjus voi näyttää ulkoisesti erilaiselta ja mittojenkin puolesta olla aikaisemmista poikkeava, ainakin jos tutkanäkyvyyttä hauttaisiin pienentää. Jos block 4 säilyttää tutkahakupään kuten näyttää, se ei olisi samanlainen häiveohjus kuten NSM. Ainakin RBS-valinnan osalta meille pitäisi tulla versio jossa olisi jo joitain uusia ominaisuuksia, kuten 2-suuntainen datalinkki ja kehittyneempi väistelytekniikka. Kantamaa jo nykyisessä block 3 versiossa on minusta riittävästi.
 
  • Tykkää
Reactions: ctg
magitsu kirjoitti:
Rauma tahmoo! Härreguud! :eek:

Muistatteko kun silloin kerroin valintojen aikataulusta. Nyt selvisi miksi ne paukkui ja meikäläinen sai lällätykset palstalta. Telakka kusi muidenkin aikataulut. "Nyt myös taistelujärjestelmän kilpailutus on myöhässä, koska rakennuttamissopimusta Rauman telakan kanssa ei ole saatu solmittua." MTO olisi varmasti myös jo selvillä ilman tätä.

No, pääasia tosiaan että löytyy varmuus. Pitää saada tehtyä kohtuullisessa ajassa ja ei kovaan ylihintaan.

Lieneekö syynä tosiaan liian heikko taloudellinen liikkumavara (aka konkurssiuhka) kuten kommentit vihjaa?
Klikkaa laajentaaksesi...
Enemmän vaikuttaisi että Merivoimat haluaa jonkinlaisen vakuuden että yritystä ei olla heti ostamassa ja että toimintaa olisi laivojen valmistumisen jälkeenkin. Kyllä ainakin telakan omien sivujen mukaan referenssit näyttäisivät olevan hyvät. Kaikki murtajat ja rajan Turva sekä monet matkustajalautat huolletaan RMC:llä. Merivoimillakin on teräsrakenteisia aluksia (Louhi, Valas, Hylje ym.ym.), jotka tarvitsevat korjausta ja kunnossapitoa. Luulisi että jo kotimaan kauppa-ja sotalaivasto tuo riittävästi työtä telakalle sekä uusien rakentaminen.

Luulen että Merivoimilla ei ole vaihtoehtoa rakentamiselle ja projekti on jo pitkällä. Päähankkijan muuttaminen voisi vaarantaa koko projektin ja siihen tulevan rahan valtiolta. Sille rahalle on ottajia kun velkaakin kertyy koko ajan ja vasemmisto voi terminoida hankkeen tai kutistaa sitä ensi vuonna kun valta vaihtuu. Ehkä tässä väännetään siitä perusjutusta eli hinnasta? Tai sitten talakalla on liikaa kaksoiskansalaisia hitsareina ;)
 
Einomies1 kirjoitti:
Tutkahakuisen ohjuksen valinta olisi selkeä linjanveto jos mietitään suorituskykyvaatimuksia. Saab on RBS:n hakupäätä hehkuttanut jo ainakin vuoden verran twitterissä urakalla ja korostanut tutkahakupään olosuhderiippumattomuutta. Silti pidän RBS:n tai Harpoonin valintaa huonona vs. NSM.

Harpoon olisi erikoinen veto suomelle minusta. Ohjustyypille on USAssa kehitteillä seuraaja, joten sen elinkaari ei näytä kovin pitkältä kun ohjuksella alkaa olla ikää jo puolivuosisataa kohta.

RBS-15 block III olisi versiona minusta myös liian vanha meille jos Ruotsi kehittää jo block IV:ä. Uusi ohjus voi näyttää ulkoisesti erilaiselta ja mittojenkin puolesta olla aikaisemmista poikkeava, ainakin jos tutkanäkyvyyttä hauttaisiin pienentää. Jos block 4 säilyttää tutkahakupään kuten näyttää, se ei olisi samanlainen häiveohjus kuten NSM. Ainakin RBS-valinnan osalta meille pitäisi tulla versio jossa olisi jo joitain uusia ominaisuuksia, kuten 2-suuntainen datalinkki ja kehittyneempi väistelytekniikka. Kantamaa jo nykyisessä block 3 versiossa on minusta riittävästi.
Klikkaa laajentaaksesi...

Hyvä kirjoitus.
Olen samaa mieltä Harpoonin osalta, se on vanha ja korvaajaa suunnnitellaan kovaa vauhtia.
RBS-15 block 4 saattaa olla pahasti vaiheessa meidän kannalta. Ohjuksen puolesta puhuu olemassaoleva huoltojärjestelmä ja voisi kuvitella, että uudelleen koulutuksen tarve on pienempi kuin muilla. Ovatko hinta ja ominaisuudet sitten kohdalaan on toinen asia.
 
Tämä Harpoon ja LRASM vetäytyivät USN:n LCS-kisasta, jonka vei NSM.

"Note the lack of a traditional radar seeker head, which is part of the missile’s signature reduction. IIR makes the NSM completely passive, offering no warning from shipboard ESM systems that detect radar emissions. At the same time, its stealthy shape offers little warning from its target’s active radar sweeps. This is a missile optimized at all levels for stealth, making supersonic speed less necessary.

An in-flight data link makes the missile reprogrammable in flight, if its target disappears or a higher priority threat appears."

Eli tutkapäästä tulee myös havaittavuuslisä RBS:lle.

https://www.defenseindustrydaily.com/norwegian-contract-launches-nsm-missile-03417/
 
https://yle.fi/uutiset/3-10311238

Rauman telakka joutuu odottamaan päätöstä merivoimien alusten rakentamisesta pitkälle syksyyn
Neuvottelut sota-alusten rakentamisesta ovat myöhässä useita kuukausia.

Kotimaa19.7.2018 klo 07:00
Katja Halinen / Yle

Yrjö Hjelt

Tästä on kyse

Rauma Marine Constructions on vuonna 2014 perustettu raumalainen telakkayhtiö
RMC:llä on noin 80 työntekijää, yritys syntyi korealaisen STX-telakan raunioille
RMC on erikoistunut monitoimimurtajien, matkustaja-autolauttojen ja puolustusvoimien alusten rakentamiseen
Puolustusvoimat ja raumalainen telakkayhtiö Rauma Marine Constructions käyvät parhaillaan neuvotteluja neljän sotalaivan rakentamisesta Raumalla.

Alkuperäinen tavoite oli saada sopimus valmiiksi alkusyksystä. Neuvotteluissa ollaan myöhässä useita kuukausia.

– Menee pitkälle loppusyksyyn ennen kuin saadaan sopimus tehtyä, sanoo strategisten hankkeiden ohjelmajohtaja Lauri Puranen puolustusministeriöstä.

Iso tilaus pienelle telakalle

Puolustusministeriön Lauri Purasen mukaan neuvotteluissa on useita avoimia kohtia. Ensinnäkin ministeriö haluaa varmistaa, että alusten hinta on oikea.

– Hankinnalla ei saa subventoida siviililaivojen rakentamista, Puranen sanoo.

Toiseksi sopimukseen pääsyä on hidastanut ministeriön halu varmistua siitä, että Rauman telakka kykenee rakentamaan neljä korvettia alusta loppuun.

– Kun noin 600 miljoonan euron tilaus viedään telakalle, jonka pääoma on alle 30 miljoonaa, niin kyllähän meidän pitää varmistua, että telakka on toimituskykyinen.

Kyllä meillä vahva tahto on, että laivat rakennetaan Raumalla.

Lauri Puranen
Raumalla tehdään, jos Suomessa tehdään

Lauri Purasen mukaan puolustusvoimien ja RMC:n välillä ei ole suuria erimielisyyksiä. Kyse on lähinnä siitä, että hintaneuvottelut ovat vaikeita, koska kyse on isosta tilauksesta. Neuvottelujen takkuamisesta kertoi ensimmäisenä Helsingin Sanomat (siirryt toiseen palveluun).

Ministeriö on selvittänyt, että muilla suomalaisilla telakoilla ei tällä hetkellä ole mahdollisuutta sotalaivojen tekemiseen. Ainoa vaihtoehto on siis Rauma, sillä tilausta ei haluta antaa ulkomaisille telakoille.

– Kyllä meillä vahva tahto on, että laivat rakennetaan Raumalla. Isoja ongelmia ei ole, mutta on monta asiaa, joita joudumme varmistamaan, Lauri Puranen sanoo.

Purasen mukaan neuvottelujen keskeinen tavoite on, että merivoimat saisi ensimmäisen aluksensa testeihin 2021.

– Toiveena on, että ensi vuonna päästäisiin aloittamaan rakentaminen.

Rauma Marine Constructionsin toimitusjohtaja Jyrki Heinimaa ei halunnut kommentoida sopimusneuvotteluiden venähtämistä.
 
Rateko kirjoitti:
https://yle.fi/uutiset/3-10311238

Rauman telakka joutuu odottamaan päätöstä merivoimien alusten rakentamisesta pitkälle syksyyn
Neuvottelut sota-alusten rakentamisesta ovat myöhässä useita kuukausia.

Kotimaa19.7.2018 klo 07:00
Katja Halinen / Yle

Yrjö Hjelt

Tästä on kyse

Rauma Marine Constructions on vuonna 2014 perustettu raumalainen telakkayhtiö
RMC:llä on noin 80 työntekijää, yritys syntyi korealaisen STX-telakan raunioille
RMC on erikoistunut monitoimimurtajien, matkustaja-autolauttojen ja puolustusvoimien alusten rakentamiseen
Puolustusvoimat ja raumalainen telakkayhtiö Rauma Marine Constructions käyvät parhaillaan neuvotteluja neljän sotalaivan rakentamisesta Raumalla.

Alkuperäinen tavoite oli saada sopimus valmiiksi alkusyksystä. Neuvotteluissa ollaan myöhässä useita kuukausia.

– Menee pitkälle loppusyksyyn ennen kuin saadaan sopimus tehtyä, sanoo strategisten hankkeiden ohjelmajohtaja Lauri Puranen puolustusministeriöstä.

Iso tilaus pienelle telakalle

Puolustusministeriön Lauri Purasen mukaan neuvotteluissa on useita avoimia kohtia. Ensinnäkin ministeriö haluaa varmistaa, että alusten hinta on oikea.

– Hankinnalla ei saa subventoida siviililaivojen rakentamista, Puranen sanoo.

Toiseksi sopimukseen pääsyä on hidastanut ministeriön halu varmistua siitä, että Rauman telakka kykenee rakentamaan neljä korvettia alusta loppuun.

– Kun noin 600 miljoonan euron tilaus viedään telakalle, jonka pääoma on alle 30 miljoonaa, niin kyllähän meidän pitää varmistua, että telakka on toimituskykyinen.

Kyllä meillä vahva tahto on, että laivat rakennetaan Raumalla.

Lauri Puranen
Raumalla tehdään, jos Suomessa tehdään

Lauri Purasen mukaan puolustusvoimien ja RMC:n välillä ei ole suuria erimielisyyksiä. Kyse on lähinnä siitä, että hintaneuvottelut ovat vaikeita, koska kyse on isosta tilauksesta. Neuvottelujen takkuamisesta kertoi ensimmäisenä Helsingin Sanomat (siirryt toiseen palveluun).

Ministeriö on selvittänyt, että muilla suomalaisilla telakoilla ei tällä hetkellä ole mahdollisuutta sotalaivojen tekemiseen. Ainoa vaihtoehto on siis Rauma, sillä tilausta ei haluta antaa ulkomaisille telakoille.

– Kyllä meillä vahva tahto on, että laivat rakennetaan Raumalla. Isoja ongelmia ei ole, mutta on monta asiaa, joita joudumme varmistamaan, Lauri Puranen sanoo.

Purasen mukaan neuvottelujen keskeinen tavoite on, että merivoimat saisi ensimmäisen aluksensa testeihin 2021.

– Toiveena on, että ensi vuonna päästäisiin aloittamaan rakentaminen.

Rauma Marine Constructionsin toimitusjohtaja Jyrki Heinimaa ei halunnut kommentoida sopimusneuvotteluiden venähtämistä.
Klikkaa laajentaaksesi...


Puolustusministeriön Lauri Purasen mukaan neuvotteluissa on useita avoimia kohtia. Ensinnäkin ministeriö haluaa varmistaa, että alusten hinta on oikea.

– Hankinnalla ei saa subventoida siviililaivojen rakentamista, Puranen sanoo.

Toiseksi sopimukseen pääsyä on hidastanut ministeriön halu varmistua siitä, että Rauman telakka kykenee rakentamaan neljä korvettia alusta loppuun.

– Kun noin 600 miljoonan euron tilaus viedään telakalle, jonka pääoma on alle 30 miljoonaa, niin kyllähän meidän pitää varmistua, että telakka on toimituskykyinen.
Klikkaa laajentaaksesi...

Onneksi tuo Puranen vahtii noiden mulkkujen perään.
 
Mistäs Rauma hankkii työvoimaa, kun Turun telakka vie leijonan osan. Heidän 80 ukosta, kun iso osa lienee vielä hallinnossa.
 
Rateko kirjoitti:
https://yle.fi/uutiset/3-10311238

Rauman telakka joutuu odottamaan päätöstä merivoimien alusten rakentamisesta pitkälle syksyyn
Neuvottelut sota-alusten rakentamisesta ovat myöhässä useita kuukausia.

Kotimaa19.7.2018 klo 07:00
Katja Halinen / Yle

Yrjö Hjelt

Tästä on kyse

Rauma Marine Constructions on vuonna 2014 perustettu raumalainen telakkayhtiö
RMC:llä on noin 80 työntekijää, yritys syntyi korealaisen STX-telakan raunioille
RMC on erikoistunut monitoimimurtajien, matkustaja-autolauttojen ja puolustusvoimien alusten rakentamiseen
Puolustusvoimat ja raumalainen telakkayhtiö Rauma Marine Constructions käyvät parhaillaan neuvotteluja neljän sotalaivan rakentamisesta Raumalla.

Alkuperäinen tavoite oli saada sopimus valmiiksi alkusyksystä. Neuvotteluissa ollaan myöhässä useita kuukausia.

– Menee pitkälle loppusyksyyn ennen kuin saadaan sopimus tehtyä, sanoo strategisten hankkeiden ohjelmajohtaja Lauri Puranen puolustusministeriöstä.

Iso tilaus pienelle telakalle

Puolustusministeriön Lauri Purasen mukaan neuvotteluissa on useita avoimia kohtia. Ensinnäkin ministeriö haluaa varmistaa, että alusten hinta on oikea.

– Hankinnalla ei saa subventoida siviililaivojen rakentamista, Puranen sanoo.

Toiseksi sopimukseen pääsyä on hidastanut ministeriön halu varmistua siitä, että Rauman telakka kykenee rakentamaan neljä korvettia alusta loppuun.

– Kun noin 600 miljoonan euron tilaus viedään telakalle, jonka pääoma on alle 30 miljoonaa, niin kyllähän meidän pitää varmistua, että telakka on toimituskykyinen.

Kyllä meillä vahva tahto on, että laivat rakennetaan Raumalla.

Lauri Puranen
Raumalla tehdään, jos Suomessa tehdään

Lauri Purasen mukaan puolustusvoimien ja RMC:n välillä ei ole suuria erimielisyyksiä. Kyse on lähinnä siitä, että hintaneuvottelut ovat vaikeita, koska kyse on isosta tilauksesta. Neuvottelujen takkuamisesta kertoi ensimmäisenä Helsingin Sanomat (siirryt toiseen palveluun).

Ministeriö on selvittänyt, että muilla suomalaisilla telakoilla ei tällä hetkellä ole mahdollisuutta sotalaivojen tekemiseen. Ainoa vaihtoehto on siis Rauma, sillä tilausta ei haluta antaa ulkomaisille telakoille.

– Kyllä meillä vahva tahto on, että laivat rakennetaan Raumalla. Isoja ongelmia ei ole, mutta on monta asiaa, joita joudumme varmistamaan, Lauri Puranen sanoo.

Purasen mukaan neuvottelujen keskeinen tavoite on, että merivoimat saisi ensimmäisen aluksensa testeihin 2021.

– Toiveena on, että ensi vuonna päästäisiin aloittamaan rakentaminen.

Rauma Marine Constructionsin toimitusjohtaja Jyrki Heinimaa ei halunnut kommentoida sopimusneuvotteluiden venähtämistä.
Klikkaa laajentaaksesi...
Vähemmän yllättäen kyse on siis rahasta. Myyjän ja ostajan käsitykset eivät kohtaa.

Lisäksi ostaja ei ilmeisesti ole tyytyväinen RMC:n rakennusajan rahoitukseen. Laivatilaukset maksetaan pääosin vasta luovutuksen yhteydessä, joten telakalla pitää olla riittävä rahoitus.

Toivotaan että saavat asiat pikimmiten järjestymään.
 
Sinun täytyy kirjautua vastataksesi.
Back
Top