Laivue 2020

Siis ovat olleet aina Haminoissa, eikä niitä ilmeisesti korvata uudella ohjustyypillä..

Oletin että postaaja tarkoittaa niitä miinalaivoista luultavasti ylijääviä kappaleita. Tuskin niitä niin paljon on varastoon ostettu että myydä pitäisi.
 
Siis ovat olleet aina Haminoissa, eikä niitä ilmeisesti korvata uudella ohjustyypillä..

Miinalaivoista saattaa aikanaan tulla muutama varalaukaus ohjusveneiden käyttöön mutta pääsääntöisesti tosiaan jatketaan vanhaan malliin. Mitään ei ole vapautumassa muiden merivaltojen käyttöön.
 
Jos kertaalleen ammuttuja pystyisi jostain ostamaan, suomi olisi niitä jo hommannut. :D

Luulen, että meille on jo hankittu mm. kertaalleen ammuttuja rynkkyjä. :D Tai en tiedä, mutta kai niillä Norincoilla ja itä-saksalaisillakin oli jotkin testilaukaukset ammuttu.
 
Suomen ja Ruotsin tarpeet ovat kovasti erilaiset. Siinä missä suomalaisalusten pitäisi saattaa kauppamerenkulkua, miinoittaa ja kulkea jäissä ei ruotsalaisaluksilla ole tarvetta moiseen. Saattuetoiminnasta (eli vahvistussaattueista Gotlantiin) luovuttiin Ruotsissa jo 1970-luvulla.

Ennen kaikkea ruotsalaisaluksilla on tarve tehokkaampiin häiveominaisuuksiin kuin suomalaisaluksilla. Tämän takia nimenomaisesti rungosta ja propulsiojärjestelmästä tulisi ihan erilainen, vaikka taistelunjohtojärjestelmä, aseistus, ja sensorit olisivat pitkälti identtisiä.

Ruotsalaisalusten pitää kyetä KV-tehtäviin. Eli lisätilaa tarvitaan, miinakansi ei siis mene sikäli hukkaan. Samaten KV-tehtävät Itämerellä ja Arktiksella voivat edellyttää jäissäkulkukykyä. Mm. saksalaisten uusi alusluokka MKS 180 saa keskinkertaisen jäissäkulkukyvyn (pohjoismainen 1C-luokka).

Häiveestä väitellään, mutta Ruotsin ilmavoimatkin luulee pärjäävänsä Gripeneillä, joten ehkä merivoimatkin pärjäävät vastaavalla ratkaisulla. Ei olla missään valtamerellä kuitenkaan, ja sensorit, verkottuminen ym. kehittyy jatkuvasti. Suomessakin päädyttiin/päädytään (toivottavasti...) panostamaan alusten it-kykyyn maksimaalisen häiveen sijaan (toki maksimaalinen häive ja teräsrunko ovat haastava yhdistelmä...).
 
Ruotsalaisalusten pitää kyetä KV-tehtäviin. Eli lisätilaa tarvitaan, miinakansi ei siis mene sikäli hukkaan. Samaten KV-tehtävät Itämerellä ja Arktiksella voivat edellyttää jäissäkulkukykyä. Mm. saksalaisten uusi alusluokka MKS 180 saa keskinkertaisen jäissäkulkukyvyn (pohjoismainen 1C-luokka).

Häiveestä väitellään, mutta Ruotsin ilmavoimatkin luulee pärjäävänsä Gripeneillä, joten ehkä merivoimatkin pärjäävät vastaavalla ratkaisulla. Ei olla missään valtamerellä kuitenkaan, ja sensorit, verkottuminen ym. kehittyy jatkuvasti. Suomessakin päädyttiin/päädytään (toivottavasti...) panostamaan alusten it-kykyyn maksimaalisen häiveen sijaan (toki maksimaalinen häive ja teräsrunko ovat haastava yhdistelmä...).

Kyllähän Ruotsissa on pohdittu erilaisia pinta-aluskonsepteja jopa LPH-tyyliin kv-tehtäviä ajatellen, mutta epäilenpä että viime aikojen kehitys vie kohti visbymäisempää ratkaisua.
Suomalaisittain, Ruotsi tarvitsee pikemminkin Haminoita kuin Pohjanmaa-luokan aluksia. Visby-kokoluokan alukseenkin mahtuu sangen kattava asearsenaali ja vaikkapa ESSM ilmatorjuntaratkaisuksi. Toki läsnäolokyky merellä on pienempi kuin MTA2020:lla, mutta jos olosuhteet ovat hankalat ei vihollinenkaan yritä merellistä hyökkäystä. Sen sijaan meriliikenteen suojaus vaatii läsnäolokykyä kaikissa oloissa, sillä sukellusvene- ja ilmauhka ovat olemassa joka säällä eikä sää käytännössä rajoita kauppamerenkulkua.

Kuten mainitsin, vaikka Gripen valittaisiinkin Ruotsille joka tapauksessa, on Ruotsin tilanne eri kuin Suomella kun maa ei ole samaan tapaan vihollisen ilmapuolustuksen kantaman piirissä.
 
Mahtoiko jo olla täällä?
Suomi päättää meripuolustuksensa tärkeimmästä aseesta lähipäivinä – neuvottelut uudesta sota-alusluokasta Rauman telakan kanssa ovat yllättäen tahmautuneet
Uusi pintatorjuntaohjus julkistetaan todennäköisesti ensi viikolla.

https://www.hs.fi/kotimaa/art-20000...-other&share=e3c4920bf21933df9eaeaa388423b73a

SUOMI päättänee Merivoimien uuden pintatorjuntaohjuksen hankinnasta ensi viikolla. Puolustusministeri Jussi Niinistön (sin.) esikunnasta kerrotaan, että tarkka päivä riippuu enää vain ministereiden aikatauluista.

Julkistamisajankohta olisi sikäli sopiva, että Merivoimat juhlii ensi viikon lopulla vuosipäiväänsä näyttävästi Turussa. Merivoimille tämä vuosi on satavuotisjuhlavuosi.

UUDESTA pintatorjuntaohjuksesta tulee Merivoimien taistelualusten pääase yhdessä merimiinojen kanssa. Ohjusjärjestelmä asennetaan suunnitteilla oleviin neljään Suomen oloissa isoon Laivue 2020 -korvettiin.

Korvettien lisäksi ohjukset asennetaan neljään Hamina-luokan ohjusveneeseen, joiden peruskorjaus on aloitettu tänä vuonna.

Uutta ohjusjärjestelmää aiotaan käyttää myös maalta käsin. Se korvaa Merivoimilla nyt käytössä olevan ruotsalaisvalmisteisen meritorjuntaohjusjärjestelmän, joka on on käytössä Hamina- ja Rauma-luokan ohjusveneissä sekä maalta toimivissa meritorjuntaohjuspattereissa.

Julkisuuteen tulleiden tietojen perusteella pintatorjuntaohjuksia Suomelle ovat tarjonneet muun muassa ruotsalainen asevalmistaja Saab ja yhdysvaltalainen Boeing.

Helmikuussa Pentagonin Defence Security Cooperation Agency -virasto (DSCA) tiedotti, että Suomi oli pyytänyt lupaa hankkia muun muassa yli sata Boeingin Harpoon-ohjusta ja sen eri versioita. Kaupan kokonaisarvoksi ilmoitettiin 622 miljoonaa dollaria eli runsaat 530 miljoonaa euroa. DSCA:n ilmoitukset eivät kuitenkaan tarkoita sitä, että kaupoista olisi jo sovittu, vaan ne ovat vielä valmistelua mahdolliseen kauppaan.

MERIVOIMAT valmistelee parhaillaan uusien Laivue 2020 -korvettien hankintaa. Vuosina 2019–2024 rakennettavien 105-metristen alusten hinta on 1,2 miljardia euroa.

Uudet monitoimikorvetit on jo nimetty Pohjanmaa-luokaksi. Monitoimisia ne ovat siksi, että alukset kykenevät kulkemaan jäissä ja miinoittamaan sekä torjumaan niin pinta-aluksia, ilma-aluksia kuin sukellusveneitä.

Uudet korvetit on tarkoitus rakentaa Suomessa. Tätä on perusteltu kriisiajan huoltovarmuudella. Puolustusvoimien logistiikkalaitos solmi viime vuonna alusten suunnittelusopimuksen Rauma Marine Constructionsin kanssa.

Puolustusvoimat olisi halunnut tehdä Rauman telakan kanssa alusten rakentamissopimuksen jo keväällä. HS:n tiedon mukaan sopimuksen tekeminen on kuitenkin yllättäen mutkistunut ja viivästynyt. Viivästyminen ei ole vielä vaikuttanut alusten rakentamisaikatauluihin.

TAUSTALLA on se, että Puolustusvoimille ei ole käytännössä jäänyt muuta mahdollisuutta kuin neuvotella alusten rakentamisesta yhden telakan eli Rauman telakan kanssa. Turun telakka ei ollut rakentamisesta kiinnostunut, ja Helsingin telakka oli venäläisomistuksessa, mitä pidettiin riskinä.

Ongelmien perussyynä on Rauman telakan pienuus. Nykyinen telakkayhtiö on perustettu vasta vuonna 2014. Puolustusvoimat haluaa varmuuden, että yhtiö kykenee kantamaan toimitusvastuunsa. Rauman telakan pitää pystyä todistamaan uskottavasti, että sillä on tulevaisuutta.

Toinen rakentamissopimuksen solmimista hidastanut tekijä on raha. Kyseessä on poikkeuksellisen iso suorahankinta. Puolustusvoimat haluaa varmistaa, että alusten rakentamisen hinta vastaa hintatasoa, joka saavutettaisiin normaalilla kilpailutuksella.

POHJANMAA-LUOKAN rakentaminen on pilkottu kahteen osaan: ensimmäinen osa on laivojen rakentaminen kotimaassa ja toinen ulkomailta ostettavan taistelujärjestelmän toteuttaminen. Nyt myös taistelujärjestelmän kilpailutus on myöhässä, koska rakennuttamissopimusta Rauman telakan kanssa ei ole saatu solmittua.

HS:n tiedon mukaan taistelujärjestelmän hankintaan liittyvät neuvottelut ovat sujuneet toivotulla tavalla. Kilpailutusta on käyty neuvottelumenettelyllä. Takana on jo kahdeksan tarkentavaa neuvottelukierrosta.

Kilpailutuksessa ovat mukana ruotsalainen Saab, saksalainen Atlas Elektronik ja kanadalainen Lockheed Martin Canada.
 
Jostakin luin, että yksi Laivue2020 korvettien vaatimuksista on nopeus. Sitä hyödynnettäisiin etenkin miinoittamisessa. Nykyään harmaavaihetilanne syntyy nopeasti jolloinka nopeasti pitää päästä myös miinoittamaan tärkeimmät paikat. Ja kun korveteissa on miinakapasiteettiakin mukavasti, niin neljällä korvetilla pitäisi keretä suht nopeasti suorittamaan ensi miinoitteet.
Muutes, miinoittamiskykyisiä (miinalauttojen ja ohjusveneiden lisäksi) on muuten myös Valasluokan kuljetusalukset Vänö ja Vaarlahti sekä rannikkojääkäreiden käyttämät 12 Jehua. Jehuihin ei montaa miinaa mahdu mutta niitä on 12 ja ovat nopeita. Nopeuden turvin osalla niilstä voi tehdä miinojen pikaisia pistolaskuja taktisesti tärkeisiin paikkoihin ja sitten äkkiä takas suojaan.
Ja lisäksi taitaa nuo merivartioston isoimmat alukset olla myös miinanlaskukykyisiä kun siellä sanotaan, että tilanteen kiristyessä voidaan käyttää maanpuolustuksellisiin tehtäviin puolustusvoimien tarpeen mukaan. Varmaan tarkoitetaan muutakin mutta kun niitä katsoo niin kyllä niillä varmaankin pystyy miinoja laskemaan.
No kyllä aluksiakin pakko-otetaan eikä erilaisiin yhteysaluksiin ja losseihin kauaa kestä kiskoja hitsata. Tiputuksen katroittaminen pitäisi jollakin läppärisalkulla onnistua niin kauan kun GPS skulaa. Eli nopeimman miinat firman aluksilla ja sikamiinoitukset ottoaluksilla.
 
Luulis olevan venäläisillä alueen väylistä ihan riittävästi tietoa jo itsenäisyyttä edeltävältä ajalta? Kerkesivät kuitenkin runsaan 100 vuotta veneillä alueella vähän isommillakin paateilla...

Muutenkin epäilen, että ei niitä kovin ahkerasti tiedustella. Georgiassakin pommitettiin neuvostoaikaisilla kartoilla maaleja... ja nykyiset resurssit ulkomaiden tiedusteluun lienevät huomattavasti heikommat kuin 1900-luvulla.
Ennen itsenäisyyttä väyliä kartoitettiin hieman eri tekniikalla.

Tuollainen laivaston ei julkinen väylä menee erään kaverin mökin läheltä, eikä ne käsittääkseni kovin usein siitä ohi mene. Pitääpä kysyä kuinka usein noin suuruusluokaltaan ja millaisilla säillä.
 
ei mitään
 
Ei taida Ruotsalaisille antaa luonto peräksi ostaa Suomalaista tuoteta vaikka heillä olisi tarvetta korvetti kalustolle. Pitää olla kotimaista niinkuin jenkkilässä. Suomalaisten pitäisi ihan vittuilun vuoksi tehdä niistä helvetin hyvät.
Öh, miten se AMV Ruotsiin myytiin, ja vielä 2 kertaa erillisellä kilpailutuksella.

Ruotsin tarpeet pintataistelukalustolle ovat erilaisia kuin Suomessa. Meriliikenteen suojaaminen tapahtuu käytännössä Göteborgiin länsirannikolle ja tarkoittaa käytännössä rannikkopartiointia ja miinantorjuntaa NATO:n hoitaessa meriliikenteen suojaamisen. Pintataistelukalusto on tarkoitettu käytettäväksi Itämeren pääaltaan alueella maihinnousun torjunnassa jolloin stealth-ominaisuuksista on paljon enemmän hyötyä kuin Suomen tapauksessa. Ihan samaan tapaan kuin Suomen tapauksessa hävittäjäkoneiden stealth-ominaisuuksilla on suurempi merkitys kuin Ruotsin tapauksessa.

Ruotsin tapauksessa ESSM tms. olisi näpsäkkä it-ohjus pintataistelualuksille, sillä sen avulla Ruotsi voisi ulottaa ilmapuolustustaan kauas Itämerelle. AEW maalittaisi kohteen ja pinta-alus laukaisisi ohjuksen...

Jos vain merivoimien tarpeita katsoo, niin noinhan se on, ja ainakin merivoimissa on haluna kasvattaa alusten lukumäärää, jotta pystyvät sekä Itämerellä että länsimerellään toimimaan, mutta nyt merivoimat eivät käy sotaa yksin eikä Ruotsikaan oletuksen mukaan joudu sotaan yksin. Palaan alempana tähän.

Ruotsalaisalusten pitää kyetä KV-tehtäviin. Eli lisätilaa tarvitaan, miinakansi ei siis mene sikäli hukkaan. Samaten KV-tehtävät Itämerellä ja Arktiksella voivat edellyttää jäissäkulkukykyä. Mm. saksalaisten uusi alusluokka MKS 180 saa keskinkertaisen jäissäkulkukyvyn (pohjoismainen 1C-luokka).

Häiveestä väitellään, mutta Ruotsin ilmavoimatkin luulee pärjäävänsä Gripeneillä, joten ehkä merivoimatkin pärjäävät vastaavalla ratkaisulla. Ei olla missään valtamerellä kuitenkaan, ja sensorit, verkottuminen ym. kehittyy jatkuvasti. Suomessakin päädyttiin/päädytään (toivottavasti...) panostamaan alusten it-kykyyn maksimaalisen häiveen sijaan (toki maksimaalinen häive ja teräsrunko ovat haastava yhdistelmä...).
No ei tuolla isolla merellä tarvitse jääkykyä jollei aio jonnekin Norjasta aika pitkälle pohjoiseen mennä. Eikä Ruotsi välttämättä lähde rähinää Svalbardille ratkaisemaan. Ovat olleet aika pienellä aluksella piraatteja jahtaamassa Afrikan sarvessa.
Mutta katsotaan sitä jääkykyä alempana.

Kyllähän Ruotsissa on pohdittu erilaisia pinta-aluskonsepteja jopa LPH-tyyliin kv-tehtäviä ajatellen, mutta epäilenpä että viime aikojen kehitys vie kohti visbymäisempää ratkaisua.
Suomalaisittain, Ruotsi tarvitsee pikemminkin Haminoita kuin Pohjanmaa-luokan aluksia. Visby-kokoluokan alukseenkin mahtuu sangen kattava asearsenaali ja vaikkapa ESSM ilmatorjuntaratkaisuksi. Toki läsnäolokyky merellä on pienempi kuin MTA2020:lla, mutta jos olosuhteet ovat hankalat ei vihollinenkaan yritä merellistä hyökkäystä. Sen sijaan meriliikenteen suojaus vaatii läsnäolokykyä kaikissa oloissa, sillä sukellusvene- ja ilmauhka ovat olemassa joka säällä eikä sää käytännössä rajoita kauppamerenkulkua.

Kuten mainitsin, vaikka Gripen valittaisiinkin Ruotsille joka tapauksessa, on Ruotsin tilanne eri kuin Suomella kun maa ei ole samaan tapaan vihollisen ilmapuolustuksen kantaman piirissä.

No Saab tarjoaa Visby 2.0:lla johon mahtuisi hieman enemmän.

Tässä on Ruotsin merivoimien komentajan oma toive

Ja tässä alkuperäisen Visbyn ja Saabin ehdottaman modauksen kuva


Nyt kuitenkin aselajit ovat Ruotsissa jostain syystä perinteisesti ajatelleet omaa aselajiaan, ja varsinkin merivoimat tekee näin. Tuo merivoimien komentaja ei ole ainoa joka haluaa noita Visby 2.0 aluksia, vaan myös blogaaja ja twitterissä toimiva Skipper, joka ainakin noin vuosi sitten oli Visbytä edeltävän alusluokan aluksen kippari kertoi ettei hän halua "jäänsärkijöitä" vaan lisää aluksia.

Jos kuitenkin nostetaan katse merivoimista, kuten kenraali evp. Nerekniets, joka oli aikanaan vastuussa Gotlannin puolustuksesta kun siellä oli sekä miestä että rautaa, teki eräässä tuoreessa artikkelissaan, niin Ruotsin intressissä ei ole että Suomen kyky taistella loppuu materiaalipulaan tai nälkään, jolloin Pohjanlahden liikenne nousee eri tärkeysluokkaan. Eli jos Ruotsi auttaa Suomea siinä liikenteessä, Ruotsi auttaa itseään. Pohjanlahti taas tuppaa jäätymään ja Visby:n teknologialla mennään läpi jostain sentistä tai kahdesta jäätä. Noilla Suomen rakentamilla "jäänsärkijöillä" sitten tekee jotain muutenkin kuin vain pursiseuran kesäpurjehduskauden.

Mutta tämä on tietenkin sekä poliittinen että strateginen kysymys. Annetaanko uutta huippulelua merivoimien toiveiden mukaan vai osaako Bydén ja staabinsa sekä Ruotsin valtionjohto syyskuun vaalien jälkeen nähdä isompaa kuvaa?
 
Rauma tahmoo! Härreguud! :eek:

Muistatteko kun silloin kerroin valintojen aikataulusta. Nyt selvisi miksi ne paukkui ja meikäläinen sai lällätykset palstalta. Telakka kusi muidenkin aikataulut. "Nyt myös taistelujärjestelmän kilpailutus on myöhässä, koska rakennuttamissopimusta Rauman telakan kanssa ei ole saatu solmittua." MTO olisi varmasti myös jo selvillä ilman tätä.

No, pääasia tosiaan että löytyy varmuus. Pitää saada tehtyä kohtuullisessa ajassa ja ei kovaan ylihintaan.

Lieneekö syynä tosiaan liian heikko taloudellinen liikkumavara (aka konkurssiuhka) kuten kommentit vihjaa?
 
Viimeksi muokattu:
Öh, miten se AMV Ruotsiin myytiin, ja vielä 2 kertaa erillisellä kilpailutuksella.

@ctg varmaan viittaa viimeaikaiseen KRH-hankintaan. Sehän meni ruotsalaiselle teollisuudelle, joka myi FMV:lle käytännössä museoteknologiaa, vaikka huomattavasti parempaakin olisi ollut tarjolla...

Laivahankinnoissa houkutus on varmaan vielä suurempi, kun summat ovat suurempia. Tosin anti kattoa, onhan tässä HX-hanke ja eri maat voivat lupailla kaikenlaista kulisseissa...
 
Jaa, pahoitteluni magitsu, se olikin jo ketjussa...
 
@ctg varmaan viittaa viimeaikaiseen KRH-hankintaan. Sehän meni ruotsalaiselle teollisuudelle, joka myi FMV:lle käytännössä museoteknologiaa, vaikka huomattavasti parempaakin olisi ollut tarjolla...

Laivahankinnoissa houkutus on varmaan vielä suurempi, kun summat ovat suurempia. Tosin anti kattoa, onhan tässä HX-hanke ja eri maat voivat lupailla kaikenlaista kulisseissa...
Joo, tuo KRH-hankinta on kyllä tutuu, mutta siinähän oli tuplaeste. Ensinnäkin kilpailija tiesi AMOS-hinnan ja oletan että FMV:ssä oli sopivat miehet kirjoittamassa raporttia, kun esittivät että jos hankitaan NEMOt, pitää hankkia uudet 80 kpl AMV-alustat, jollon siitä olisi tullut kallein vaihtoehto jos halutaan 80 putkea, kun oli 40 CV-alustaa hallissa odottamassa.

Tuossa nyt vain oli raha se rajoittava tekijä. Ruotsissa ei ole karsittu ylenmääräistä varuskuntaverkkoa eikä siivottu organisaatiota mapinkantajista, jonka vuoksi tehon saaminen on pirun kallista. Tosin seuraavan 4 -5 v aikana 30 % mapinkantajista lähtee eläkkeelle. Saa nähdä mitä tekevät. Siivoavatko organisaation vai pika-kouluttavat vuoden kurssilla upseereita kuten nyt tekevät noin sadan jo akateemisen tutkinnon omaavaa.
 
Back
Top