Oletin että postaaja tarkoittaa niitä miinalaivoista luultavasti ylijääviä kappaleita. Tuskin niitä niin paljon on varastoon ostettu että myydä pitäisi.
Laivue 2020
- Viestiketjun aloittaja Mikael-IGI
- Aloitus PVM
Oletin että postaaja tarkoittaa niitä miinalaivoista luultavasti ylijääviä kappaleita. Tuskin niitä niin paljon on varastoon ostettu että myydä pitäisi.
Maailman kirjat kyllä sekaisin jos Svenskit alkavat ostamaan Suomesta käytettyä.
Gyllis1
Respected Leader
Käytettyjä ilmatorjuntaohjuksia?
Käytettyjä ilmatorjuntaohjuksia?
Kuka nyt moiseen alentuisi? Stingeritkin oli lähes uusia.
Gyllis1
Respected Leader
Ajattelin kertaalleen ammuttuja...
Miinalaivoista saattaa aikanaan tulla muutama varalaukaus ohjusveneiden käyttöön mutta pääsääntöisesti tosiaan jatketaan vanhaan malliin. Mitään ei ole vapautumassa muiden merivaltojen käyttöön.
Jos kertaalleen ammuttuja pystyisi jostain ostamaan, suomi olisi niitä jo hommannut.
Huhta
Greatest Leader
Jos kertaalleen ammuttuja pystyisi jostain ostamaan, suomi olisi niitä jo hommannut.
Luulen, että meille on jo hankittu mm. kertaalleen ammuttuja rynkkyjä.
Tai en tiedä, mutta kai niillä Norincoilla ja itä-saksalaisillakin oli jotkin testilaukaukset ammuttu.
Huhta
Greatest Leader
Ruotsalaisalusten pitää kyetä KV-tehtäviin. Eli lisätilaa tarvitaan, miinakansi ei siis mene sikäli hukkaan. Samaten KV-tehtävät Itämerellä ja Arktiksella voivat edellyttää jäissäkulkukykyä. Mm. saksalaisten uusi alusluokka MKS 180 saa keskinkertaisen jäissäkulkukyvyn (pohjoismainen 1C-luokka).
Häiveestä väitellään, mutta Ruotsin ilmavoimatkin luulee pärjäävänsä Gripeneillä, joten ehkä merivoimatkin pärjäävät vastaavalla ratkaisulla. Ei olla missään valtamerellä kuitenkaan, ja sensorit, verkottuminen ym. kehittyy jatkuvasti. Suomessakin päädyttiin/päädytään (toivottavasti...) panostamaan alusten it-kykyyn maksimaalisen häiveen sijaan (toki maksimaalinen häive ja teräsrunko ovat haastava yhdistelmä...).
Kyllähän Ruotsissa on pohdittu erilaisia pinta-aluskonsepteja jopa LPH-tyyliin kv-tehtäviä ajatellen, mutta epäilenpä että viime aikojen kehitys vie kohti visbymäisempää ratkaisua.
Suomalaisittain, Ruotsi tarvitsee pikemminkin Haminoita kuin Pohjanmaa-luokan aluksia. Visby-kokoluokan alukseenkin mahtuu sangen kattava asearsenaali ja vaikkapa ESSM ilmatorjuntaratkaisuksi. Toki läsnäolokyky merellä on pienempi kuin MTA2020:lla, mutta jos olosuhteet ovat hankalat ei vihollinenkaan yritä merellistä hyökkäystä. Sen sijaan meriliikenteen suojaus vaatii läsnäolokykyä kaikissa oloissa, sillä sukellusvene- ja ilmauhka ovat olemassa joka säällä eikä sää käytännössä rajoita kauppamerenkulkua.
Kuten mainitsin, vaikka Gripen valittaisiinkin Ruotsille joka tapauksessa, on Ruotsin tilanne eri kuin Suomella kun maa ei ole samaan tapaan vihollisen ilmapuolustuksen kantaman piirissä.
Kustaanmiekka
Kenraali
Tämmöinen tieto löytyi netistä. Mikäs merivoimilla oikein on meikäläistä vastaan? Luulin, että meillä on ihan hyvät välit keskenämme.
Sarek1
Ylipäällikkö
Mahtoiko jo olla täällä?
Suomi päättää meripuolustuksensa tärkeimmästä aseesta lähipäivinä – neuvottelut uudesta sota-alusluokasta Rauman telakan kanssa ovat yllättäen tahmautuneet
Uusi pintatorjuntaohjus julkistetaan todennäköisesti ensi viikolla.
https://www.hs.fi/kotimaa/art-20000...-other&share=e3c4920bf21933df9eaeaa388423b73a
Suomi päättää meripuolustuksensa tärkeimmästä aseesta lähipäivinä – neuvottelut uudesta sota-alusluokasta Rauman telakan kanssa ovat yllättäen tahmautuneet
Uusi pintatorjuntaohjus julkistetaan todennäköisesti ensi viikolla.
https://www.hs.fi/kotimaa/art-20000...-other&share=e3c4920bf21933df9eaeaa388423b73a
No kyllä aluksiakin pakko-otetaan eikä erilaisiin yhteysaluksiin ja losseihin kauaa kestä kiskoja hitsata. Tiputuksen katroittaminen pitäisi jollakin läppärisalkulla onnistua niin kauan kun GPS skulaa. Eli nopeimman miinat firman aluksilla ja sikamiinoitukset ottoaluksilla.
Ennen itsenäisyyttä väyliä kartoitettiin hieman eri tekniikalla.
Tuollainen laivaston ei julkinen väylä menee erään kaverin mökin läheltä, eikä ne käsittääkseni kovin usein siitä ohi mene. Pitääpä kysyä kuinka usein noin suuruusluokaltaan ja millaisilla säillä.
Öh, miten se AMV Ruotsiin myytiin, ja vielä 2 kertaa erillisellä kilpailutuksella.
Jos vain merivoimien tarpeita katsoo, niin noinhan se on, ja ainakin merivoimissa on haluna kasvattaa alusten lukumäärää, jotta pystyvät sekä Itämerellä että länsimerellään toimimaan, mutta nyt merivoimat eivät käy sotaa yksin eikä Ruotsikaan oletuksen mukaan joudu sotaan yksin. Palaan alempana tähän.
No ei tuolla isolla merellä tarvitse jääkykyä jollei aio jonnekin Norjasta aika pitkälle pohjoiseen mennä. Eikä Ruotsi välttämättä lähde rähinää Svalbardille ratkaisemaan. Ovat olleet aika pienellä aluksella piraatteja jahtaamassa Afrikan sarvessa.
Mutta katsotaan sitä jääkykyä alempana.
No Saab tarjoaa Visby 2.0:lla johon mahtuisi hieman enemmän.
Tässä on Ruotsin merivoimien komentajan oma toive
Ja tässä alkuperäisen Visbyn ja Saabin ehdottaman modauksen kuva
Nyt kuitenkin aselajit ovat Ruotsissa jostain syystä perinteisesti ajatelleet omaa aselajiaan, ja varsinkin merivoimat tekee näin. Tuo merivoimien komentaja ei ole ainoa joka haluaa noita Visby 2.0 aluksia, vaan myös blogaaja ja twitterissä toimiva Skipper, joka ainakin noin vuosi sitten oli Visbytä edeltävän alusluokan aluksen kippari kertoi ettei hän halua "jäänsärkijöitä" vaan lisää aluksia.
Jos kuitenkin nostetaan katse merivoimista, kuten kenraali evp. Nerekniets, joka oli aikanaan vastuussa Gotlannin puolustuksesta kun siellä oli sekä miestä että rautaa, teki eräässä tuoreessa artikkelissaan, niin Ruotsin intressissä ei ole että Suomen kyky taistella loppuu materiaalipulaan tai nälkään, jolloin Pohjanlahden liikenne nousee eri tärkeysluokkaan. Eli jos Ruotsi auttaa Suomea siinä liikenteessä, Ruotsi auttaa itseään. Pohjanlahti taas tuppaa jäätymään ja Visby:n teknologialla mennään läpi jostain sentistä tai kahdesta jäätä. Noilla Suomen rakentamilla "jäänsärkijöillä" sitten tekee jotain muutenkin kuin vain pursiseuran kesäpurjehduskauden.
Mutta tämä on tietenkin sekä poliittinen että strateginen kysymys. Annetaanko uutta huippulelua merivoimien toiveiden mukaan vai osaako Bydén ja staabinsa sekä Ruotsin valtionjohto syyskuun vaalien jälkeen nähdä isompaa kuvaa?
Rauma tahmoo! Härreguud! 
Muistatteko kun silloin kerroin valintojen aikataulusta. Nyt selvisi miksi ne paukkui ja meikäläinen sai lällätykset palstalta. Telakka kusi muidenkin aikataulut. "Nyt myös taistelujärjestelmän kilpailutus on myöhässä, koska rakennuttamissopimusta Rauman telakan kanssa ei ole saatu solmittua." MTO olisi varmasti myös jo selvillä ilman tätä.
No, pääasia tosiaan että löytyy varmuus. Pitää saada tehtyä kohtuullisessa ajassa ja ei kovaan ylihintaan.
Lieneekö syynä tosiaan liian heikko taloudellinen liikkumavara (aka konkurssiuhka) kuten kommentit vihjaa?
Muistatteko kun silloin kerroin valintojen aikataulusta. Nyt selvisi miksi ne paukkui ja meikäläinen sai lällätykset palstalta. Telakka kusi muidenkin aikataulut. "Nyt myös taistelujärjestelmän kilpailutus on myöhässä, koska rakennuttamissopimusta Rauman telakan kanssa ei ole saatu solmittua." MTO olisi varmasti myös jo selvillä ilman tätä.
No, pääasia tosiaan että löytyy varmuus. Pitää saada tehtyä kohtuullisessa ajassa ja ei kovaan ylihintaan.
Lieneekö syynä tosiaan liian heikko taloudellinen liikkumavara (aka konkurssiuhka) kuten kommentit vihjaa?
Viimeksi muokattu:
Huhta
Greatest Leader
@ctg varmaan viittaa viimeaikaiseen KRH-hankintaan. Sehän meni ruotsalaiselle teollisuudelle, joka myi FMV:lle käytännössä museoteknologiaa, vaikka huomattavasti parempaakin olisi ollut tarjolla...
Laivahankinnoissa houkutus on varmaan vielä suurempi, kun summat ovat suurempia. Tosin anti kattoa, onhan tässä HX-hanke ja eri maat voivat lupailla kaikenlaista kulisseissa...
Joo, tuo KRH-hankinta on kyllä tutuu, mutta siinähän oli tuplaeste. Ensinnäkin kilpailija tiesi AMOS-hinnan ja oletan että FMV:ssä oli sopivat miehet kirjoittamassa raporttia, kun esittivät että jos hankitaan NEMOt, pitää hankkia uudet 80 kpl AMV-alustat, jollon siitä olisi tullut kallein vaihtoehto jos halutaan 80 putkea, kun oli 40 CV-alustaa hallissa odottamassa.
Tuossa nyt vain oli raha se rajoittava tekijä. Ruotsissa ei ole karsittu ylenmääräistä varuskuntaverkkoa eikä siivottu organisaatiota mapinkantajista, jonka vuoksi tehon saaminen on pirun kallista. Tosin seuraavan 4 -5 v aikana 30 % mapinkantajista lähtee eläkkeelle. Saa nähdä mitä tekevät. Siivoavatko organisaation vai pika-kouluttavat vuoden kurssilla upseereita kuten nyt tekevät noin sadan jo akateemisen tutkinnon omaavaa.