Laivue 2020

Lähdin hakemalla hakemaan, niin keksin toisen edun strike-siilolle. Siilojen painavat alaosat (ja ohjukset) asettuvat matalammalle runkoon kuin lyhyemmissä siiloissa. Se on tunnetusti parempi aluksen vakavuudelle, joskin tässä puhutaan aika pienestä osasta aluksen kokonaismassaa. Siksipä sitä kai pitikin hakemalla hakea.

Toisaalta itse siiloputket tuskin ovat kovin kallis osa, joten lyhyemmän siilon säästö voi olla hyvin marginaalinen. Jopa kalliimpi, jos pitkät siilot saadaan ympättyä mukaan USN:lle menevään isompaan tuotantoerään.

Korvetit ovat niin isoja että niihin voisi ehkä ajatella tuollaista pelivaraa tulevaan päivitykseen vaikka se olisi epätodennäköinenkin. Oletin ettei siilojen hintaan tule pituuden kasvaessa massiivista muutosta.
 
Miten montaa maalia voidaan puoliaktiivisella ohjusjärjestelmällä samaan aikaisesti tulittaa? Mietin että onko järjestelmä herkempi saturoinnille kuin aktiivisella haku päällä varustettu ohjus.

Riippuu maalinosoitustutkasta. Mutta yleisesti sanoen, on.

Ei poijjaat makeaa mahan täydeltä. Nyt sentään saatiin parempaa Umhkontojen tilalle. Lähi suojasta uskoakseni turhaa edes haaveilla. Vai kehtaavatko pultata sinne olemassa olevaa karvalakki nelikymppistä mitä taitaa löytyä luolista runsaastikin.

Juuri näin, hattu kouraan ja uusia pettymyksiä kohti. Kyllä ne Sergeit vielä sinne kannelle saadaan.
 
ESSM:ssä on datalinkki, joten valaisua tarvitaan vasta torjunnan lopussa.

Jep, mutta tuohon tarkentava kysymys. Tuohan ilmeisesti ainakin aikaisemmin vaati esim. Aegis-järjestelmän?

Onko tietoa, onko tuo ominaisuus teknologian kehityksen myötä saatavilla myös kevyempinä ratkaisuina nykyään? Ja olisiko tuota kykyä tulossa Pohjanmaalle?
 
Eikö ESSM käytä Aegis-aluksissa samaa SPG-62:sta maalinosoitukseen kuin Standarditkin? Tanskalaisten aluksissa ESSM:t ja Sea Sparrowit käyttävät maalinosoitukseen CEROS 200:aa kuin mikä meilläkin on käytössä.
 
Jep, mutta tuohon tarkentava kysymys. Tuohan ilmeisesti ainakin aikaisemmin vaati esim. Aegis-järjestelmän?

Onko tietoa, onko tuo ominaisuus teknologian kehityksen myötä saatavilla myös kevyempinä ratkaisuina nykyään? Ja olisiko tuota kykyä tulossa Pohjanmaalle?
Osalla eurooppalaisten NATO-maiden aluksista tuo kyky ymmärtääkseni on. Tosin osalla niistä on myös Aegis, joten siinä voi olla korrelaatio. SPY-1K on korvettiluokan aluksille tarkoitettu kevyin versio Aegiksen tutkasta, mutta sitä ei ole myyty vielä mihinkään. Välikoko SPY-1F on käytössä Nanseneilla.
 
Ei kai? Aegis-aluksille on kai oma ESSM-variantti jonka maalinosoitus toimii SPY-1:n taajuusalueella, mutta tietääkseni tavallinenkin ESSM tulee ICWI-maalinosoitusta. Tarvitsee tietty sitä tukevan tutkan, esim. Thalesin APAR.

Joo, Apar on näemmä juuri tuollainen "tuoreempi ja kevyempi Aegis".

Osalla eurooppalaisten NATO-maiden aluksista tuo kyky ymmärtääkseni on. Tosin osalla niistä on myös Aegis, joten siinä voi olla korrelaatio. SPY-1K on korvettiluokan aluksille tarkoitettu kevyin versio Aegiksen tutkasta, mutta sitä ei ole myyty vielä mihinkään. Välikoko SPY-1F on käytössä Nanseneilla.

Aivan.

Osaatteko sanoa, mikä oli se varsinainen kysymykseni, että onko siis Pohjanmaalle saatavilla/tulossa järjestelmä, joka tuohon kykenee? Sinänsä voisi ajatella että kaikki AESA:t sinänsä ovat varsin vikkeliä, eikä sinänsä pitäisi olla ongelma, mutta vaatiiko se kuitenkin vastaavasti paljon hetkellistä tehoa tutkalta, jotta saadaan maali kunnolla valaistua nopealla pyyhkäisyllä?

Meinaan kun on ollut käsitys, että "Aegis-kyky" on vaatinut aika isoja ja järeitä laivoja ja järjestelmiä.
 
Eikö ESSM käytä Aegis-aluksissa samaa SPG-62:sta maalinosoitukseen kuin Standarditkin? Tanskalaisten aluksissa ESSM:t ja Sea Sparrowit käyttävät maalinosoitukseen CEROS 200:aa kuin mikä meilläkin on käytössä.

Joo, totta. Aegis-version ESSM käyttää tietty SPY-1:sta datalinkkinä.

edit: Paitsi että tietääkseni esim. Ivar Huitfeld-luokan aluksissa maalinosoitus tapahtuu APAR-tutkalla.
 
Viimeksi muokattu:
Ja osaako muuten joku sanoa, miten toimii sitten yhteispeli tuon Ceroksen kanssa? Päätutkalla olisi kyky ohjata ESSM:ää ilmaan, ja Ceros sitten enemmän merta viistävät meritorjuntaohjukset lähellä? Ja ilmeisesti Ceros ohjaa primääristi tykkiä?
 
Niin, tuo Aegis siis toimi siten, että siinä on etsintätutka (+datalinkki), jotka auttavat ohjusta karkeasti kohti maalia, ja sitten kun ohjus lähestyy maalia, niin sitten loppuvalaisu tehdään toisella maalinosoitustutkalla.

Ja nyt moderni AESA ICWI hoitaa saman yhdellä tutkalla?
 
Pahoittelut, hiton PDF. Mutta Ausseilla on ICWI CEAFAR tutkat SAABin 9lv CMSän, ja CEAMOUNT valaisimilla. Testanneet supersoonisiin maalidroneihin kaksi kertaa, kummatkin putosi.
Katso liite: 27862

Tuossakin näyttää olevan kaksi eri tutkajärjestelmää. Ja maalinosoitus käyttää sitten ICWIä.
 
Ceros 200 ei taida taipua monimaalitilanteeseen?
 
Osaatteko sanoa, mikä oli se varsinainen kysymykseni, että onko siis Pohjanmaalle saatavilla/tulossa järjestelmä, joka tuohon kykenee? Sinänsä voisi ajatella että kaikki AESA:t sinänsä ovat varsin vikkeliä, eikä sinänsä pitäisi olla ongelma, mutta vaatiiko se kuitenkin vastaavasti paljon hetkellistä tehoa tutkalta, jotta saadaan maali kunnolla valaistua nopealla pyyhkäisyllä?

Meinaan kun on ollut käsitys, että "Aegis-kyky" on vaatinut aika isoja ja järeitä laivoja ja järjestelmiä.

Eipä tuohon taida pystyä arvaamaan muuta kuin että mahdollisimman modernia ja suorituskykyistä pakettia kai pyydetään. Tarkempia tietoja sitten tippuu sitä mukaa kuin näitä valintoja julkistetaan.

Aegis on todellakin vaatinut isoja laivoja, mutta 40-50 vuotta on pienentänyt teknologiaa sielläkin puolella. Ei taida alkuperäisestä olla yhtään ruuviakaan samaa uusimpien asennusten kanssa? Myöhemmin nimen Aegis saanut projektihan polkaistiin käyntiin 1964 ja ensimmäinen Aegis-laiva USS Ticonderoga aloitti palveluksen 1983.

Niin, tuo Aegis siis toimi siten, että siinä on etsintätutka (+datalinkki), jotka auttavat ohjusta karkeasti kohti maalia, ja sitten kun ohjus lähestyy maalia, niin sitten loppuvalaisu tehdään toisella maalinosoitustutkalla.

Ja nyt moderni AESA ICWI hoitaa saman yhdellä tutkalla?

Ei aivan. Tai voi hoitaa, mutta erikoistuneemmat lähettimet per vaihe ovat tietysti paremmat. Datalinkin lähettimen ei tarvitse edes olla tutka. S-alueen SPY-1 ei edes kykene valaisuun ESSM:lle - tai SM-2:lle. X-alueen AESA voi toimia yleistutkana pienessä laivassa tai ICWI-valaisijana isommassa paketissa.
Ceros 200 ei taida taipua monimaalitilanteeseen?
Niin moneen maaliin kuin montako Cerosta on laivassa.

Hitto te kirjoitatte paljon ja nopeasti! :D
 
Joo, totta. Aegis-version ESSM käyttää tietty SPY-1:sta datalinkkinä.

edit: Paitsi että tietääkseni esim. Ivar Huitfeld-luokan aluksissa maalinosoitus tapahtuu APAR-tutkalla.

Eos, mutta tanskalaisten vanhemmissa aluksissa loppuvalaisu ainakin tapahtuu CEROSeilla. Oletan että näin on Iver Huitfeldteissakin koska niissäkin tutkat on, vaikka voi niitä käyttää tykeillekin. Tarvitaanko ohjuksesta eri versio jos valaisu halutaan tehdä APARin kaltaisella tutkalla?

Ceros 200 ei taida taipua monimaalitilanteeseen?

Taipuu varmaan ihan samoin rajoituksin kuin mikä tahansa muukin puoliaktiiviseen ohjaukseen perustuva järjestelmä. Tätä menetelmäähän Aegis on käyttänyt alusta asti ja se on tunnettu juuri monimaalitorjuntakyvystään. Tutkia voidaan laittaa aluksille useampi - Ticonderogalla esimerkiksi on neljä maalinvalaisututkaa. Tosin kaikki ei pysty yhtäaikaa samaan suuntaan sojottamaan.
 
Eos, mutta tanskalaisten vanhemmissa aluksissa loppuvalaisu ainakin tapahtuu CEROSeilla. Oletan että näin on Iver Huitfeldteissakin koska niissäkin tutkat on, vaikka voi niitä käyttää tykeillekin. Tarvitaanko ohjuksesta eri versio jos valaisu halutaan tehdä APARin kaltaisella tutkalla?

APAR on kehitetty juuri ESSM:n kanssa käytettäväksi, ja nyt kun tarkistin niin löytyyhän se myös Sachsen ja De Zeven Provincien-luokan aluksista. Wikipedian perusteella pystyy tekemään maalinohjausta 16 ohjukselle samanaikaisesti. https://en.wikipedia.org/wiki/Active_Phased_Array_Radar

Mitä tulee ohjukseen, niin tämä käyttää samaa menetelmää kuin muutkin maalinosoitustutkat. Cerosin normiversio, eli esim. meidän käytössä olevat, ei tietääkseni tee CWI-valaisua, vaan se on mahdollinen lisäominaisuus.
 
Jos palataan siihen mitä Thales mainosti Laivue 2020:een tarjottavasta tutkasta/tutkista ja ESSM:stä. Miten tuo niiden STIR 1.2 EO mk 2-maalinosoitustutka vertautuu Cerosiin - hoitaako saman homman about yhtä hyvin?

https://www.thalesgroup.com/en/thales-s-band-fixed-panel-radar
An inherent long time-on-target and multi-mode radar performance, the Thales fixed panel S-band radar suite will match the complicated post-2025 operational environment. Integrated with STIR 1.2 EO mk 2 dual-band (X/Ka-band) fire control radars , it supports ESSM Block 2 firepower against saturation attacks.

Surface warships fitted with the Thales fixed panel S-band radar will be truly able to adapt to the future threat environment. This radar solution counters the changed, much more complex threat environment. It enables the Finnish Navy to optimally use the latest multi-mode and multi-domain self-defense weapons and countermeasures (notably ESSM Block II).
 
APAR on kehitetty juuri ESSM:n kanssa käytettäväksi, ja nyt kun tarkistin niin löytyyhän se myös Sachsen ja De Zeven Provincien-luokan aluksista. Wikipedian perusteella pystyy tekemään maalinohjausta 16 ohjukselle samanaikaisesti. https://en.wikipedia.org/wiki/Active_Phased_Array_Radar

Kylläkyllä, en vaan tiedä tarvitaanko ohjuksesta tuohon eri versio? Wiki: "ESSM takes advantage of the latest missile guidance technology, with different versions for Aegis/AN/SPY-1, Sewaco/Active Phased Array Radar (APAR), and traditional target illumination all-the-way. "

Mitä tulee ohjukseen, niin tämä käyttää samaa menetelmää kuin muutkin maalinosoitustutkat. Cerosin normiversio, eli esim. meidän käytössä olevat, ei tietääkseni tee CWI-valaisua, vaan se on mahdollinen lisäominaisuus.

Olet oikeassa, ESSM-moduli on lisäostos ja meillä (ainakin ohjusveneissä) käytössä olevassa Lite-versiossa sitä ei ole. En tiedä voiko sitä jälkikäteen asentaa.
 
Back
Top