Laivue 2020

Jos siihen tulee teleskooppi hangaari? ;)
 
Jos siihen tulee teleskooppi hangaari? ;)

Siihen nähden varsinainen hangaari on sitten suurehko, ja mikä lie teleskooppien vaikutus häiveominaisuuksiin sekä ankarien sääolosuhteiden sieto. Ei luulisi olevan mahdotonta mahduttaa kokonaista helikopteria ihan oikeaan hangaariin, kun tämän mittaluokan paatteja rakennetaan.
 
Siihen nähden varsinainen hangaari on sitten suurehko, ja mikä lie teleskooppien vaikutus häiveominaisuuksiin sekä ankarien sääolosuhteiden sieto. Ei luulisi olevan mahdotonta mahduttaa kokonaista helikopteria ihan oikeaan hangaariin, kun tämän mittaluokan paatteja rakennetaan.

Eikö jossain vaiheessa puhuttu juuri teleskooppihangaarista. Silloin kyllä saatettiin myös puhua 90-metrisestä korvetista :D

Tilan puolesta noihin pitäisi tosiaan mahtua ihan kunnollinen hangaari.
 
Niissä vanhemmissa havainnekuvissa oli selvästi teleskooppihangaari mutta ne kuvasivat lyhyempää alusta. 114 metriseen alukseen saa riittävän kokoisen kiinteän hangaarin keskiraskasta meritoimintahelikopteria varten.
 
NFH kai pakkautuu pienempään tilaan kuin TTH, mutta kun meillä ei sitä ole.

:giggle:

Tutkikaapa tarkkaan kuvia suomalaisista NH:sta. Heti ensimmäisestä Maavoimien NH-sivulta löytyvästä kuvasta paistavat puomin taittonivelet selvästi esillä. Mielestäni myös roottoreissa nivelet ovat nähtävillä. Tuskin niissä kuitenkaan on NFH:n automaattisia taittomekanismeja, joten käsityöksi kiipeillessä menee - mikä lienee hieman hankalampaa aaltoilevalla merellä kuin kiinteällä plattalla. Sanoisin silti että hangaari vaikuttaa mitoitetun juuri ja juuri NH:n sisään ottavaksi - tyhmää tietysti olisikin tehdä siitä vain vaaksan verran liian pieni.

Rahalla tietysti saisi muutamaan kopteriin ne hydrauliset taittolaitteetkin, mutta se tullee kyseeseen vain siinä tilanteessa jos niihin tilataan myös torpedoiden ripustustelineet ja jonkinlainen suto-sensorivarustus. Konversioon täyteen NFH-tasoon en jaksa uskoa... MD500-perheen meriversiot tietysti menisivät heittämällä kyytiin, ehkä kaksikin kerralla. Niitä ei vaan ole uustuotannossa, maksaisivat myös rahaa ja silti se olisi vain erittäin kevyt kopteri.

Kaiken kaikkiaan vaikuttaa siltä, että kopterialusta ja hangaari on mitoitettu luomaan mahdollisuuksia. Niitä mahdollisuuksia ei ole varaa nyt hyödyntää, mutta kukaan ei tiedä mitä tulevaisuudessa tapahtuu. Vaikka niitä mahdollisuuksia ei lopulta koskaan hyödynnettäisikaan, niin tyhjä tila ei paljon maksa. Eikä sotalaivalla ole koskaan liikaa varastotilavuutta.
 
Kaiken kaikkiaan vaikuttaa siltä, että kopterialusta ja hangaari on mitoitettu luomaan mahdollisuuksia. Niitä mahdollisuuksia ei ole varaa nyt hyödyntää, mutta kukaan ei tiedä mitä tulevaisuudessa tapahtuu. Vaikka niitä mahdollisuuksia ei lopulta koskaan hyödynnettäisikaan, niin tyhjä tila ei paljon maksa. Eikä sotalaivalla ole koskaan liikaa varastotilavuutta.

Pohjanmaan MLU:n aikoihin hangaarin tienoille sijoitetaan Mk 41 Strike Length kennosto, miinakannen loppuosalle kondensaattorit raidetykkiä varten :)
 
Viimeksi muokattu:
Tässä plisi hyvä lisä:


Tuossapa näkyy hyvin, miksi tulevaisuuden monitoimialus (Suomessa Pansioiden, Haminoiden ja ehkä Kataistenkin korvaaja) voi näyttää enemmänkin offshore-tukialukselta kuin perinteiseltä kipolta. Autonominen erillinen alus on lähtökohtaisesti parempi sonaralusta kuin itse emoalus useista eri syistä.
 
Viimeksi muokattu:
  • Tykkää
Reactions: xzu
Niin paitsi että tuon SeaDRixinkin osalta presentaatiossa tuli hyvin esille USV heikkous. Pieni koko jonka takia hydrofonikela oli tukialuksella eikä USV kyydissä.

Tuosta voidaan toki jatkokehittää konseptia, mutta ollaan vielä kaukana ratkaisusta jossa tuollaisesta tulisi kokonaisuutena järkevä ja suorituskykyä lisäävä vaihtoehto
 
Videolla toki oli perinteisempi ratkaisu eli veteen laskettava poiju kapeikkojen yms tärkeiden kohteiden valvontaan ja tällainen meillä onkin jo käytössä
 
Videolla toki oli perinteisempi ratkaisu eli veteen laskettava poiju kapeikkojen yms tärkeiden kohteiden valvontaan ja tällainen meillä onkin jo käytössä
Merkittävä osa valvonnasta on myös vedenalaiset kuuntelulaitteet joita meillä on ainakin ollut hyvin kattavasti.
 
Niin paitsi että tuon SeaDRixinkin osalta presentaatiossa tuli hyvin esille USV heikkous. Pieni koko jonka takia hydrofonikela oli tukialuksella eikä USV kyydissä.

Tuosta voidaan toki jatkokehittää konseptia, mutta ollaan vielä kaukana ratkaisusta jossa tuollaisesta tulisi kokonaisuutena järkevä ja suorituskykyä lisäävä vaihtoehto

? Nuo pienet USV:t vetivät puolestaan itsekin hydrofonia. Usealla pienellä ja hiljaisella USV:lla voi olla pienempikin hydrofoni havaintojen saamiseksi. Toki parempi ratkaisu on olla kokonaan uppeluksissa. Useampi passiivinen sensori mahdollistaa esimerkiksi ristisuuntimisen, saattueen sivustan varmistamisen ym.


Features
  • Length - 8m
  • Endurance - 7 to 10 days
  • Launch and recovery
    • Surface ship davits
    • Mothership crane or A frame
    • Forward shore base
  • Array - Krait Mk2 KraitArray, length 150m + tow cable
  • Command and Control
    • Using IMO compliant software
 
Pienien hydrofonien rajoitus voi olla sama kuin pienien tutkien, monen pienen sensorin efektiivinen valvonta-alue jää pienemmäksi kuin yhden ison sensorin.
 
Pienien hydrofonien rajoitus voi olla sama kuin pienien tutkien, monen pienen sensorin efektiivinen valvonta-alue jää pienemmäksi kuin yhden ison sensorin.

TASS eli towed array sonar system koostuu pienistä hydrofoneista ketjussa kaapelissa...jos yksi iso hydrofoni olisi parempi passiivisessa kuuntelussa, sitä käytettäisiin, mutta ei ilmeisesti ole. Samoin merenpohjaan asennetut kuuntelulaitteet käyttävät useita hydrofoneja (cluster/array) yhden sijaan.

Sen sijaan VDS eli variable depth sonar on yksi iso "mollukka", koska sitä käytetään yleensä aktiivisonarina.
 
@Sardaukar hydrofoni kaapelit ovat pitkiä, kuten tuon ylläolevan järjestelmän esittelystäkin tuli ilmi. Tästä syystä kela oli tukialuksella. Yleensä hydrofonijärjestelmä koostuu hinauskaapelista ja itse hydrofoneista pitkänomaisena kaapelina. Eikös siellä jopa mainittu 150 m. Helsinki luokalla olleessa PTA hydrofoni oli muistaakseni 100 m ja PFA hydrofoneistakin on julkisissa lähteissä havainnekuva joka on saman tyyppinen. Kuuntelu tapahtuu laajalla taajuusalueella jolloin se aiheuttaa yksinäänkin tarpeen isommalle antennin koolle (pituus).

USVn etuna toki pienikokoisempana on että se tuottaa pienemmän oman ääniherätteen ja siten mahdollistaa hyvät kuunteluolosuhteet

Pitkän kaapelin pelkkä paino ei ole ainoa rajoite vaan myös sen ollessa vedessä syntyvä vastus
 
  • Tykkää
Reactions: PSS
@Sardaukar hydrofoni kaapelit ovat pitkiä, kuten tuon ylläolevan järjestelmän esittelystäkin tuli ilmi. Tästä syystä kela oli tukialuksella. Yleensä hydrofonijärjestelmä koostuu hinauskaapelista ja itse hydrofoneista pitkänomaisena kaapelina. Eikös siellä jopa mainittu 150 m. Helsinki luokalla olleessa PTA hydrofoni oli muistaakseni 100 m ja PFA hydrofoneistakin on julkisissa lähteissä havainnekuva joka on saman tyyppinen. Kuuntelu tapahtuu laajalla taajuusalueella jolloin se aiheuttaa yksinäänkin tarpeen isommalle antennin koolle (pituus).

USVn etuna toki pienikokoisempana on että se tuottaa pienemmän oman ääniherätteen ja siten mahdollistaa hyvät kuunteluolosuhteet

Pitkän kaapelin pelkkä paino ei ole ainoa rajoite vaan myös sen ollessa vedessä syntyvä vastus

Tuossa käytetään varsin ohutta hydrofonikaapelia. Pienen ääniherätteen lisäksi USV:eilla on etuna ristisuuntimamahdollisuus sekä ennen kaikkea se, että tälloin emäalus ei ole kiinni kuuntelussa vaan voi manööveröida vapaasti. USV:t voivat esimerkiksi tarkistaa alueen - vaikka aktiivisonarillakin koska paljastumista ei tarvitse pelätä - vartioida sivustaa ym.

Epäilisin, että tulevaisuudessa passiivisonarit liikkuvat miehittämöttömillä vedenalaisilla, aktiivisonarit puolestaan pinnan päällisillä miehittämättömillä aluksilla. Tai sitten jonkinlaisella yhdistelmällä, tuossa videossahan esitellään tuo "kuljetus"RIB jolla itse mittaava alus kuljetetaan paikalle.
 
  • Tykkää
Reactions: ctg
Back
Top