Laivue 2020

Diesel-sähkö sukellusveneiden toimintaan ei kuulu jäitten alla ajo. Siitä ei seuraa mitään muuta kuin yksi hylky lisää merenpohjaan, toki jossain poikkeustilanteessa joku saattaa tällaista yrittää.
 
peelo kirjoitti:
Diesel-sähkö sukellusveneiden toimintaan ei kuulu jäitten alla ajo. Siitä ei seuraa mitään muuta kuin yksi hylky lisää merenpohjaan, toki jossain poikkeustilanteessa joku saattaa tällaista yrittää.
Klikkaa laajentaaksesi...

Tulevaisuuden vedenalainen uhka ei välttämättä ole dieselsähköinen. Myös ydinsukellusveneet sekä tulevaisuudessa etenkin AIP-veneet - miehitettyinä tai miehittämättöminä - tulee ottaa huomioon.

Miten sitten torjua jään alla kulkevaa kohdetta, on asia erikseen. Ehkäpä hydrokopteri olisi sopiva vaikutusalusta, mukaan sopiva routapanos aukon avaamiseksi torpedolle.

Lisäksi tulee ottaa huomioon, että jääpeite ei välttämättä ole kattava, vaan vaikkapa keskellä Pohjanlahtea voi käyttää snorkkelia. Esim. Kilo-luokan teoreettinen akkukapasiteetti riittää 400mpk:n 3kts nopeudella. Voisin kuvitella, että vaikkapa väylää murtava jäänmurtaja on puolestaan kohtalaisen helppo havaita akustisesti sukellusveneestä käsin...
 
Viimeksi muokattu:
Madruusi NN, kairaadde salamavauhdilla dorbedoavandeen. Doimigaa!

Niillä Suomen Merivoimien operointialueilla, joilla sukellusveneuhka on realistinen ja joilla korvettien kuuluu ja kannataa liikkua on harvoin kiintojäätä mikä estää torpedon ampumisen. Kiintojää, siis sellainen neitseellinen, ehjä ja tasainen jääpeite, on lähinnä Merenkurkun pohjoispuolella, saaristossa ja merenlahdissa ym. Kiintojää on saariston ulkpuolella lyhytaikainen tilanne. Kyllä merellä jäätä on, en minä sitä väitä. Se jää ei ole kiintojäätä kuin hetken. Merellä jää on jatkuvasti ajelehtivia jäälauttoja ja -kappaleita mikä sitten keskittyvät miloin minnekin kapeikkoon tai matalikkoon. Ei se ole sellaista kuin ihmiset näyttävät luulevan? Väylät ovat ajossa, joten niissä on jääränni ja muualla tilanne elää. Kiintojäässä voidaan käydä kyllä monestakin syystä. Voi liittyä satamakäyntiin, tuulen reitille tuomaan kiintojäälautan läpäisemiseen, tukeutumispaikkaan ajoon ja harvoin liikennöidyn väylän käyttöön. Sellainen talvi, että Itämeren pohjoisosissa on yhtenäistä kiintojäätä on harvinainen tilanne. Ja se, että juuri tuolloin pitäisi ampua torpedolla vihollista on vielä tätäkin harvinaisempi tilanne. Kyllä tuostakin tietty vakava teoreettinen ongelma saadaan kun oikein halutaan. Vähän samaan tapaan voisi perustella, että matkustajalaivaliikenne talveksi seis koska "pelastusvenettä ei voi laskea kun missä vaan voi olla kiinteätä jäätä".
 
yrjö kirjoitti:
Kyllä tuostakin tietty vakava teoreettinen ongelma saadaan kun oikein halutaan. Vähän samaan tapaan voisi perustella, että matkustajalaivaliikenne talveksi seis koska "pelastusvenettä ei voi laskea kun missä vaan voi olla kiinteätä jäätä".
Klikkaa laajentaaksesi...

Sukellusveneuhka Pohjanlahdella on mahdollinen, erilaisten miehittämättömien vedenalaisten vehkeiden tullessa käyttöön todennäköinen.

ilmatieteenlaitos.fi

Jäätalvi 2002/2003 - Ilmatieteen laitos

Millaiset jääolot Itämerellä oli talvella 2002-2003.
ilmatieteenlaitos.fi ilmatieteenlaitos.fi

"Kiintojään suurin paksuus Perämerellä oli 70-90 cm, Selkämerellä 60-75 cm, Saaristomerellä 50-60 cm, Suomenlahden länsiosassa 50-65 cm ja Suomenlahden itäosassa 65-80 cm. Ulapan jään paksuus Perämerellä oli 40-60 cm, Selkämerellä 20-40 cm, pohjoisella Itämerellä 5-20 cm ja Suomenlahdella 40-75 cm. "
 
StmSvejk kirjoitti:
Sukellusveneuhka Pohjanlahdella on mahdollinen, erilaisten miehittämättömien vedenalaisten vehkeiden tullessa käyttöön todennäköinen.

ilmatieteenlaitos.fi

Jäätalvi 2002/2003 - Ilmatieteen laitos

Millaiset jääolot Itämerellä oli talvella 2002-2003.
ilmatieteenlaitos.fi ilmatieteenlaitos.fi

"Kiintojään suurin paksuus Perämerellä oli 70-90 cm, Selkämerellä 60-75 cm, Saaristomerellä 50-60 cm, Suomenlahden länsiosassa 50-65 cm ja Suomenlahden itäosassa 65-80 cm. Ulapan jään paksuus Perämerellä oli 40-60 cm, Selkämerellä 20-40 cm, pohjoisella Itämerellä 5-20 cm ja Suomenlahdella 40-75 cm. "
Klikkaa laajentaaksesi...
No kyllä tämä nyt kuulostaa perinteiseltä jänkkäämiseltä jänkkäämisen vuoksi... Vuodelta 2002-2003 löytyi jäätalvi, joka olisi ollut hankala sekä korveteille että sukellusveneille. Montako kertaa käytännössä korvettien suto-toiminta on estynyt jään vuoksi ja vielä niin, että jään alla olisi aidosti ollut hyökkäysmahdollisuuksiin kykenevä sukellusvene?

Jokaisesta asiasta saa ongelman, eikä edes Laivue2020 vastaa kaikkiin uhkiin! Mitä tehdä, jos laivue kohtaa US Navyn kuvaamat alienit?
 
peelo kirjoitti:
Diesel-sähkö sukellusveneiden toimintaan ei kuulu jäitten alla ajo. Siitä ei seuraa mitään muuta kuin yksi hylky lisää merenpohjaan, toki jossain poikkeustilanteessa joku saattaa tällaista yrittää.
Klikkaa laajentaaksesi...
Aiempaan viestiin lisäyksenä, jos jäissä kulkiessa joudutaan taistelemaan ylipäänsä, on peli käytännössä menetetty. Yksittäisen helikopterin tai vast. kanssa vielä menee, mutta muuten kaikki taktiikat on suunniteltu ja harjoiteltu liikehtimiselle joka ei jäissä ajaessa onnistu.
 
Rantojen mies kirjoitti:
Aiempaan viestiin lisäyksenä, jos jäissä kulkiessa joudutaan taistelemaan ylipäänsä, on peli käytännössä menetetty. Yksittäisen helikopterin tai vast. kanssa vielä menee, mutta muuten kaikki taktiikat on suunniteltu ja harjoiteltu liikehtimiselle joka ei jäissä ajaessa onnistu.
Klikkaa laajentaaksesi...
Kyllä siinä jäiden keskellä varmaan sellainen Sitting Duck -fiilis tulisi...
 
Hanski kirjoitti:
No kyllä tämä nyt kuulostaa perinteiseltä jänkkäämiseltä jänkkäämisen vuoksi... Vuodelta 2002-2003 löytyi jäätalvi, joka olisi ollut hankala sekä korveteille että sukellusveneille. Montako kertaa käytännössä korvettien suto-toiminta on estynyt jään vuoksi ja vielä niin, että jään alla olisi aidosti ollut hyökkäysmahdollisuuksiin kykenevä sukellusvene?

Jokaisesta asiasta saa ongelman, eikä edes Laivue2020 vastaa kaikkiin uhkiin! Mitä tehdä, jos laivue kohtaa US Navyn kuvaamat alienit?
Klikkaa laajentaaksesi...

Eli talvella käytännössä paras paikka hyökätä Pohjanmaa -luokan suojaaman saattuen kimppuun ohjuksin tai torpedoin on alueella, jossa saattue kulkee jäänmurtajan avaamassa rännissä, siitä lienemme samaa mieltä? Ränni voi olla rannikon lähellä tai keskellä Pohjanlahtea.

Etenkin tulevaisuudessa mahdollisuudet vihollisen vedenalaiselle toiminnalle myös jääpeitteen alla kasvavat.
 
:facepalm:
 
StmSvejk kirjoitti:
Etenkin tulevaisuudessa mahdollisuudet vihollisen vedenalaiselle toiminnalle myös jääpeitteen alla kasvavat.
Klikkaa laajentaaksesi...
Vastaavasti jääpeitteen päältä voi toimia moottorikelkasta helikopteriin ja sammakkomiehiin hävittäjistä nyt puhumattakaan. Jään allekin varmaakin saadaan tavaraa miinoista ja ilmasimista syvyyspommeihin. Ja matalikot sekä saaret rajaavat vedenalaisten vaikutussuuntia.
 
tiedotusosasto kirjoitti:
Vastaavasti jääpeitteen päältä voi toimia moottorikelkasta helikopteriin ja sammakkomiehiin hävittäjistä nyt puhumattakaan. Jään allekin varmaakin saadaan tavaraa miinoista ja ilmasimista syvyyspommeihin. Ja matalikot sekä saaret rajaavat vedenalaisten vaikutussuuntia.
Klikkaa laajentaaksesi...

Tulevaisuus tuo onneksi uusia mahdollisuuksia myös omalle vedenalaiselle toiminnalle.
 
Jäätalvet kymmenen vuoden kuluttua voivat olla jo harvinaisuuksia. Tätä rataa veneilykausi venyy pian jo marraskuulle eikä vedet ehdi jäähtyä talveksi. Toivottavasti näin ei tule käymään mutta saattaa olla jo liian myöhäistä.
 
tiedotusosasto kirjoitti:
Jääpeitteessä kulkemisen ominaisuus olisi aika outo tavoite jos sukellusveneuhkaan ei olisi vastakeinoja. Yksi ja kotimainen huipputuote on vedenalaisia varten kehitetyt miinat.
Klikkaa laajentaaksesi...

Toki, epäilen että TMS projektin hautaamisesta huolimatta tulevaisuutta ovat erinäiset enemmän tai vähemmän autonomiset itseliikkuvat miinat. Voi olla, että tulevaisuudessa torpedoa ei suinkaan tarvitse laukoa aluksesta veteen - sulaan tai jään alle - koska torpedo on jo valmiiksi asemissa, vaikkapa kapeikkoa vartioimassa.
 
Sinun täytyy kirjautua vastataksesi.
Back
Top