Laivue 2020

Rannari kirjoitti:
Jos miettii suhdelukuja niin eipä nuo korvetit absoluuttisesti kovin isoja ole. Tuplasti ohjusveneen pituinen toki mutta vain hiukan yli puolet tyypillisestä Ruotsiin ajavasta autolautasta. Vaikea yhdistää määritelmää ”valtava” Pohjanmaa-luokan alukseen. Arvaan että moni hämmästyy aluksen sittenkin vaatimatonta kokoa kun se aikanaan pöllähtää Eteläsatamaan näytille.
Klikkaa laajentaaksesi...
Juu, ei ne ohjushävittäjätkään kovin isolta vaikuta möllöttäessään satamassa Haminan rinnalla. Tollainen hävittäjä on 40 metriä Pohjanmaata pitempi.

full


Kuva @vlad :in albumista.
 
Vääpeli kirjoitti:
Jonkun pitäisi näyttää tämä Merivoimille... :D :D
Klikkaa laajentaaksesi...
Phalanx vaikuttaa kyllä siltä että se alkaa vanhentua. Britit ovat lyöneet niitä uusiinkin aluksiin, mutta lähinnä siksi että niitä on ollut vanhastaan varastossa. Jenkit taas luottavat yhä enemmän RAM:iin ja saksalaiset jopa niin paljon että Sachseneissa(ja F125 myös mutta siitä ei puhuta) on pelkästään 2 x RAM -laukaisimet CIWS-roolissa.
 
Propulsiojärjestelmästä ei ilmeisesti ole vielä tarkempaa tietoa? Ilmeisesti ei mitään eksoottisempaa vaan keskinopeaa dieseliä potkurilla ja peräsimellä. Wärtsilän koneet sopisivat hyvin Pohjanmaa-luokkaan jo ihan perinteiden puolesta.

Laittavatkohan ne noihin perinteiset ruorit?
 
Tässähän on nyt ihan pelkkää paskaa aika rajusti. Otetaan nyt vaikka nämä tonnit ja metrit ensialkuun. Kysytään nyt sitten näin päin tätä: olettaako joku, että uudet Pohjanmaa-luokan laivat ovat olennaisesti vaikeampia tai helpompia maaleja löytää tai havaita kuin nykyiset Hämeenmaa-luokan laivat? No eivät tietenknään ole! Siis olennaisesti, sehän tässä on nyt pointti, ei absoluuttisesti. Kuitenkin, tässä ei oikeasti ole ollenkaan olennaista se, kuinka monta metriä laiva on pitkä tai mikä sen uppouma on. Ei ole. Sehän on rcs jota me emme tiedä, paitsi että laiva on terästä, melko suorakylkinen eli loistanee kauas. Ihan kuten nykyinenkin kalusto. Eikä se ihan lineaarisesti mene sekään, metallilevyjen kulmat, geometria ja silkka korkeus vaikuttaa mutta pakkohan siitä on tietyn korkuinen tulla, että omat sensorit ovat ylhäällä.
KymJP2K kirjoitti:
Ja ongelma on nimenomaan tässä lauseessa. "Käyttötarkoitus" on osallustuminen islannin puolustamiseen EU:n rinnalla, koko on jopa pieni. Jos käyttötarkoitus saaristosota, miinoitus hangon tienoilla ja affenan ilmapuolustus laivan koko on ihan järkyttävä.

Asejärjestelmä on valtamerikäyttöön sopiva monitoimisotakone, eikä se siitä ainakaan puhumalla kutistu. Voisitte jo lopettaa selittämästä miten näillä "pieniä" nämä ovat, koska ne tosiaankaan eivät ole.

Suomi ostaa valtameritaistelulaivan, jostain syystä. Toivottavasti syy on parempi mitä julkisesti on meille kerrottu.
Klikkaa laajentaaksesi...
Valtameritaistelulaivan? Ootko ala-asteella?
 
Onkos tullut eteen tietoa mitä tämä ”kyky kulkea jäissä” käytännössä tarkoittaa?

Esim ensimmäinen 1A Super -jääluokan LNG-säiliöalus voi murtaa metristä jäätä. Sama luokitus on Louhella.
 
Viimeksi muokattu:
Raveni kirjoitti:
Klikkaa laajentaaksesi...

En nyt tuosta löytänyt mikä on lopputulos pohjanmaa-luokan jäissäkulkuun tai jääluokkaan (näillehän ei jääluokkia määritetä). Merkittäviä tekijöitä kuitenkin pohjan muotoon, painoon, moottoreihin... tämä on sanellut jo jonkin verran koko aluksen suunnittelua.

Nyt kun koosta on ollut puhetta tai uppoamasta ja moottoreista niin tämä yksi ohjaava tekijä ei ole ollut mukana keskusteluissa.
 
Viimeksi muokattu:
tiedotusosasto kirjoitti:
En nyt tuosta löytänyt mikä on lopputulos pohjanmaa-luokan jäissäkulkuun tai jääluokkaan (näillehän ei jääluokkia määritetä). Merkittäviä tekijöitä kuitenkin pohjan muotoon, painoon, moottoreihin... tämä on sanellut jo jonkin verran koko aluksen suunnittelua.

Nyt kun koosta on ollut puhetta tai uppoamasta ja moottoreista niin tämä yksi ohjaava tekijä ei ole ollut mukana keskusteluissa.
Klikkaa laajentaaksesi...
Ei taida tuosta mitään selkeää tietoa olla julkisesti saatavilla. Rajan joidenkin alusten kohdalla on mainittu muistaakseni kuinka paksussa jäässä pystyvät kulkemaan mutta ei esimerkiksi tämän uudehkon 4000t Turvan kohdalla. Oletettavasti se on jo keulan muotonsa vuoksi paremmin jäihin soveltuva mitä pohjanmaaluokasta tulee.

Ominaisuuksien yhteen sovittaminen on vaikeaa. "jäänmurtaja" on harvoin nopea ja toisaalta nopea alus on harvoin jäänmurtaja. Keulanmuoto on eri. Mutulla voisi sanoa, että jäissä kulkukyky tarkoittaa sitä, että alus kykenee operoimaan avatuilla väylillä tai ohuissa väylissä. Toisinsanoen pakkautuvat jäät eivät vahingoita alusta. Jäänmurtaminen on sitten jäissäkulkua vaativampi toimenpide koska se jää on rikottava ja pilkottava. Joka tapauksessa on todella vaikea nähdä taktisessa mielessä järkeväksi sitä, että taistelualus alkaisi murtamaan jäitä ja avaamaan väyliä. Siinä nopeus on matala ja alus on valkealla jäällä aika suojaton. Tulevaisuudessakin jos ajatellaan saattotoimintaa tapahtunee väylien avaamiset jäänmurtajalla itse rahti alusten suojaaminen sitten näillä jääkulkukyvyn omaavilla aluksilla. Toki tämä on allekirjoittaneen ajatus asiasta ja mutua koska en ole merimies tai jäänmurtajalla työskentelevä.
 
1350t Uisko kykenee liikkumaan 50cm kiintojäässä. Turva oletettavasti ainakin samassa ja todennäköisesti paksummassa. rannikkovene 15 kykenee murtamaan 15-20cm jäätä mutta nopeus on vain 10 solmua ko. alusluokalla.
 
Mitenkähän sukellusvenetorjunta onnistuu jäissä kulkevalta sotalaivalta ? ymmärtääkseni nämä Torped 47:t laukaistaan pinnan yläpuolelta, varmaan jo melko ohut jääpeite estää laukaisun.
 
Raveni kirjoitti:
Ei taida tuosta mitään selkeää tietoa olla julkisesti saatavilla. Rajan joidenkin alusten kohdalla on mainittu muistaakseni kuinka paksussa jäässä pystyvät kulkemaan mutta ei esimerkiksi tämän uudehkon 4000t Turvan kohdalla. Oletettavasti se on jo keulan muotonsa vuoksi paremmin jäihin soveltuva mitä pohjanmaaluokasta tulee.

Ominaisuuksien yhteen sovittaminen on vaikeaa. "jäänmurtaja" on harvoin nopea ja toisaalta nopea alus on harvoin jäänmurtaja. Keulanmuoto on eri. Mutulla voisi sanoa, että jäissä kulkukyky tarkoittaa sitä, että alus kykenee operoimaan avatuilla väylillä tai ohuissa väylissä. Toisinsanoen pakkautuvat jäät eivät vahingoita alusta. Jäänmurtaminen on sitten jäissäkulkua vaativampi toimenpide koska se jää on rikottava ja pilkottava. Joka tapauksessa on todella vaikea nähdä taktisessa mielessä järkeväksi sitä, että taistelualus alkaisi murtamaan jäitä ja avaamaan väyliä. Siinä nopeus on matala ja alus on valkealla jäällä aika suojaton. Tulevaisuudessakin jos ajatellaan saattotoimintaa tapahtunee väylien avaamiset jäänmurtajalla itse rahti alusten suojaaminen sitten näillä jääkulkukyvyn omaavilla aluksilla. Toki tämä on allekirjoittaneen ajatus asiasta ja mutua koska en ole merimies tai jäänmurtajalla työskentelevä.
Klikkaa laajentaaksesi...

Opinnäytetyö Merivoimien alusten jääominaisuuksista. Jos tuo pitää paikkansa niin nykyiset miinalaivat pystyisivät toimimaan vähintään 40-senttisessä kiintojäässä ja miinalautat 30-senttisessä.

Merten jäätymisessä on tietysti sellainen olennainen piirre että rannat ja kapeikot jäätyvät ensin. Ulkosaariston avovedessä toimiva alus voi satamassa tai miinavarastolla käydessään joutua murtamaan jäätä siirtymän suojaisemmalla osuudella.
 
tiedotusosasto kirjoitti:
En nyt tuosta löytänyt mikä on lopputulos pohjanmaa-luokan jäissäkulkuun tai jääluokkaan (näillehän ei jääluokkia määritetä). Merkittäviä tekijöitä kuitenkin pohjan muotoon, painoon, moottoreihin... tämä on sanellut jo jonkin verran koko aluksen suunnittelua.

Nyt kun koosta on ollut puhetta tai uppoamasta ja moottoreista niin tämä yksi ohjaava tekijä ei ole ollut mukana keskusteluissa.
Klikkaa laajentaaksesi...

Sähköinen voimansiirto viittaisi jonkinlaisiin jäänmurto-ominaisuuksiin? PV ei ole vielä liittynyt ilmastonmuutos kuoroon, jossa vannotaan jäättömän, lumettoman tulevaisuuden nimiin?
 
tiedotusosasto kirjoitti:
Esim ensimmäinen 1A Super -jääluokan LNG-säiliöalus voi murtaa metristä jäätä. Sama luokitus on Louhella.
Klikkaa laajentaaksesi...

Jos viittaat Coral EnergICE -alukseen, niin sen runkorakenteen mitoitus perustuu jääpaineen kuormituskorkeuteen, jonka laskennan lähtökohtana on metrin paksuinen jää (jääsääntöjen kappale 4.2.1). Alus ei siis pysty "murtamaan metristä jäätä"; jääluokka edellyttää 5 solmun nopeutta 1 metrin paksuisessa jäärännissä, jossa on 10 cm yhteenjäätynyt kerros (jääsääntöjen kappale 3.2.5).

Louhi sen sijaan pystyy murtamana metrin paksuista jäätä pienestä konetehostaan huolimatta, koska sillä on ns. jäänmurtajakeula.

Raveni kirjoitti:
1350t Uisko kykenee liikkumaan 50cm kiintojäässä. Turva oletettavasti ainakin samassa ja todennäköisesti paksummassa.
Klikkaa laajentaaksesi...

80 cm (lähde).
 
Viimeksi muokattu:
tiedotusosasto kirjoitti:
Aluksen runko on vahvistettu murtamaan metrin paksuista jäätä...
Klikkaa laajentaaksesi...

Aluksen runko on vahvistettu operointiin alueilla, joilla voi esiintyä metrin paksuista jäätä (ja tämä on perusteena jääkuorman kuormituskorkeuden laskennassa).

edit: Coral EnergICE on siis ihan tavallinen jäävahvistettu kauppalaiva, ei jäätämurtava tai edes erityisesti jäissäkulkuun suunniteltu alus.

coral-energice-photo-skangas-81833.jpg
 
Viimeksi muokattu:
Juu, tietoni oli näiden artikkeleiden varassa. Ei mitään omaa päättelyä/osaamista.
 
Tups kirjoitti:
Aluksen runko on vahvistettu operointiin alueilla, joilla voi esiintyä metrin paksuista jäätä (ja tämä on perusteena jääkuorman kuormituskorkeuden laskennassa).

edit: Coral EnergICE on siis ihan tavallinen jäävahvistettu kauppalaiva, ei jäätämurtava tai edes erityisesti jäissäkulkuun suunniteltu alus.

coral-energice-photo-skangas-81833.jpg
Klikkaa laajentaaksesi...

Tuolla bulbilla ei kyllä jäätä murreta.. voi vähän töksähtää..
 
Viimeksi muokattu:
Sinun täytyy kirjautua vastataksesi.
Back
Top