Eiköhän ilman miinakantta ja hekoplattaa+hangaaria mittoja saataisi puristettua sinne parin tuhannen tonnin kieppeille. Pieni kustannusäästö teräksessä ja koneistossa, marginaalisesti pienempi syväys, iso menetys päivitettyvyydessä ja merenkulkuominaisuuksissa. Saataisiin hankittua pätevä laiva nykyvarustukselle, mutta pitkälti menetettäisiin joustavuus.
Laivue 2020
- Viestiketjun aloittaja Mikael-IGI
- Aloitus PVM
Eiköhän ilman miinakantta ja hekoplattaa+hangaaria mittoja saataisi puristettua sinne parin tuhannen tonnin kieppeille. Pieni kustannusäästö teräksessä ja koneistossa, marginaalisesti pienempi syväys, iso menetys päivitettyvyydessä ja merenkulkuominaisuuksissa. Saataisiin hankittua pätevä laiva nykyvarustukselle, mutta pitkälti menetettäisiin joustavuus.
Mahdatko puhua Sachen luokan laivoista, joiden Nato-luokitus on hävittäjä?
Mikä..? Sachsen -luokka on kyllä aika rötkäle (5690 t).
Sachsen-luokka (fregatti) – Wikipedia
fi.wikipedia.org
Puhuin siitä Pesosen linkatusta blogista, mikä kyllä selvisi sekä omasta postauksestani että siitä johon vastasin. Sen mukaan painavn alus oli:" venäjän 956-projektiperheen vuonna 1992 valmistunut Nastojtšivyi-alus, jonka uppouma on 6 500 tonnia, kuormattuna 7 900 tonnia. "
Uppoumaltaan toiseksi suurin: https://en.wikipedia.org/wiki/Iver_Huitfeldt-class_frigate
Mitään puolustamistarvetta laivue2020 aluksien koossa ei ole, se kun on juuri tarkoitukseensa sopiva, ja kaukana valtavasta. Toivottavasti koko ei ole myöskään ainoa onnistuneesti valittu fakta, vaan myös suunnittelu ja toteutus kuuluu joukkoon.
Itämeren rannikkomaiden ulkopuolelta löytyy toki suurempiakin Fregatteja, joita saattaa useastikin olla jatkossa itämerelläkin liikkumassa, kuten https://en.wikipedia.org/wiki/Type_26_frigate
| Displacement: | 8,000+ t full load |
| Length: | 149.9 m |
| Beam: | 20.8 m |
Jos nopeus haluttaisiin säilyttää laivue2020 alusten 26 solmussa, ei koneistossa säästetä mitään jos aluksen pituus lyhenisi samassa suhteessa kuin leveys ja syväyskin. Päinvastoin konetehoa tarvitaan silloin lyhyempään ja kevyempään runkoon jopa enemmän. Haminaluokan vauhtiin pääsemiseksi konetehoa tarvittaisiin taas jo huomattavsti enemmän kuin 2020:ssa, eli käytännössä useampi tai isompi kaasuturbiini.
Laivoissa pitää tehdä valinta, joko uppoumarunkoinen runkonopeudella, tai puoliplaanari/plaanari korkeintaan Haminan kokoluokassa. Välimuoto tinkimättä vauhdista on täysin järjetöntä ilman omia öljylähteitä. Eikä jäissäkulkukyä saavuteta käytännössä liukuvarunkoisilla.
Saattaa olla kova paikka ruotsalaisille tunnustaa, että entisellä alusmaalla suuremmat taistelualukset. Olen pitkään odotellut koska Svea mamma herää ja rakentaa arvolleensa sopivat sotalaivat. Ruotsille tuollainen 1,3 miljardia olisi aika pieni raha.
Vaikea nähdä mitä tarpeita varten Ruotsi tarvitsisi Pohjanmaa -kokoluokan aluksia? Meriliikennettä ei tarvitse suojata Suomen malliin Göteborgin ja Tanskan siltojen ansiosta, ja Gotlannin voi varustaa jo rauhan aikana. Sukellusveneet ja pienet pinta-alukset sopivat Ruotsille ihan riittävän hyvin. Parempi laittaa paukut ilma- ja maavoimiin.
Ihan järkevältä kuulostaa. Mut ruotsin doktriini on yhä edelleen käsittääkseni kansainvälistä. Kotimaata uhkaavat kriisit voidaan ennaltaehkäistä lämpimillä vesillä.
Ja ongelma on nimenomaan tässä lauseessa. "Käyttötarkoitus" on osallustuminen islannin puolustamiseen EU:n rinnalla, koko on jopa pieni. Jos käyttötarkoitus saaristosota, miinoitus hangon tienoilla ja affenan ilmapuolustus laivan koko on ihan järkyttävä.
Asejärjestelmä on valtamerikäyttöön sopiva monitoimisotakone, eikä se siitä ainakaan puhumalla kutistu. Voisitte jo lopettaa selittämästä miten näillä "pieniä" nämä ovat, koska ne tosiaankaan eivät ole.
Suomi ostaa valtameritaistelulaivan, jostain syystä. Toivottavasti syy on parempi mitä julkisesti on meille kerrottu.
Matalan riskin kv-operaatioihin a la Somalia voi osallistua riittävän hyvin vaikkapa konvertoidulla pienehköllä ro-ro aluksella, rajavartioaluksilla, monitoimimurtajilla ym. Minimikustannukset verrattuna oikeisiin sotalaivoihin, tuo jopa kapasiteettia jolle voi olla kysyntää.
Photo Of The Pentagon's Shadowy Special Operations Mothership Emerges
The highly-modified ship hasn't been seen for three years, but we have uncovered a new photo of it and some details as to where it's been.
www.thedrive.com
Käyttötarkoitus ei ole saaristosota, eikä Islannin puolustaminen. Se on mm. Suomen alueen sotilaalinen turvaaminen ja meriliikenteen suojaaminen ympärivuotisesti, tarkemmin voit ihan itse lukea hankkeen omilta sivuilta. Alusten pituus on lähes pienin mahdollinen, mikäli halutaan pysyä rahtialusten kyydissä, eikä tehdä liukuvarunkoista venettä, jollainen ei jäissä pärjää. Sellaisen kun joutuisi jäävahvistamaan koko pohjaltaan, jolloin siitä tulisi aivan liian painava liukuvarunkoiseksi ja todella kallis käyttää. Runkonopeus on noussut hankkeen aikana 25 solmusta 26 solmuun pitenemisen seurauksena, tuottaen samalla paremman taistelun kestävyyden, mikäli toteutettu se silmälläpitäen ja alentaen polttoaineen kulutusta samalla 25 solmun vauhdilla.
Väitteesi valtameritaistelulaivasta on tyystin perustelematta, eikä muutu todeksi sitä toistamalla. Siihen käyttöön alus on liian leveä taikka liian pieni syväksinen ja painoinen kyseiseen leveyteen verrattuna.
Nämä paatit nostattavat lähivuosina vielä sellaisen paskamyrskyn, että oksat pois. Suomen talous kun alkaa tosissaan yskimään Saksan vanavedessä otetaan suurennuslasin alle kaikki rahareijät. Erityisesti nämä fregattien kokoiset korvetit. Jos ei aluksien koko, niin viimeistään määrä. Merivoimien mukaan tarve on minimissään neljä. No mikäs se optimaalinen tarve sitten olisi ollut? Kuusi?Mutta onneksi ovat kuitenkin Turvaa suurempia, koska sehän on tärkeintä.
Kuudesta kahdeksaan.
Komentaja Lindberg Suomen uusista korveteista: ”Alusten maalittaminen on hankalaa jopa supervallan asevoimille”
Puolustusvoimien komentaja Jarmo Lindberg on kuvannut tänään Suomen merivoimille tulevien monitoimikorvettien ominaisuuksia.
www.iltalehti.fi
- Ratkaisu ottaa huomioon niin hankintaresurssit, elinjaksokustannukset kuin henkilöstön määrän ja käytettävyydenkin, Lindberg sanoi. ''
Tosin en tiedä, miten tuo lausunto pitäisi ottaa. Sillä olisi se, että korvataan kolme miinalaivaa ja neljä ohjusvenettä ja tarve olisi sitten yllättäen kahdeksan näitä aluksia suorituskykyisempää fregattia. Itse ajattelisin, että tarve on kuusi, ja tuo kahdeksan sitten viittaa tilanteeseen, jossa Haminat korvattaisiin myös Pohjanmailla.
Kuudesta kahdeksaan.
''- Tehtävien toteuttaminen neljällä samanlaisella monitoimikorvetilla on kompromissi tavoiteltavan suorituskyvyn ja investointiin varattujen resurssien kesken. Tutkimusten mukaan meripuolustuksen tarve olisi kuudesta kahdeksalle alukselle. Neljän aluksen ratkaisu täyttää kuitenkin asetetut tehtävät, ja se on toteuttamiskelpoinen.Komentaja Lindberg Suomen uusista korveteista: ”Alusten maalittaminen on hankalaa jopa supervallan asevoimille”
Puolustusvoimien komentaja Jarmo Lindberg on kuvannut tänään Suomen merivoimille tulevien monitoimikorvettien ominaisuuksia.
- Ratkaisu ottaa huomioon niin hankintaresurssit, elinjaksokustannukset kuin henkilöstön määrän ja käytettävyydenkin, Lindberg sanoi. ''
Tosin en tiedä, miten tuo lausunto pitäisi ottaa. Sillä olisi se, että korvataan kolme miinalaivaa ja neljä ohjusvenettä ja tarve olisi sitten yllättäen kahdeksan näitä aluksia suorituskykyisempää fregattia. Itse ajattelisin, että tarve on kuusi, ja tuo kahdeksan sitten viittaa tilanteeseen, jossa Haminat korvattaisiin myös Pohjanmailla.
Myös korvattavia aluksia hankittaessa on arvatenkin tingitty optimitasosta? Lindberg ei siis puhunut seitsemän aluksen suorituskyvyn korvaamisesta vaan maanpuolustuksen kannalta optimaalisesta suorituskyvystä.
Tuossa saattaa olla taustalla Venäjän epävakaa tilanne. Varaudutaan siihen, että Putinin seuraaja on jokin kansallismielinen hullu joka haluaa pakkoliittääKuudesta kahdeksaan.
''- Tehtävien toteuttaminen neljällä samanlaisella monitoimikorvetilla on kompromissi tavoiteltavan suorituskyvyn ja investointiin varattujen resurssien kesken. Tutkimusten mukaan meripuolustuksen tarve olisi kuudesta kahdeksalle alukselle. Neljän aluksen ratkaisu täyttää kuitenkin asetetut tehtävät, ja se on toteuttamiskelpoinen.Komentaja Lindberg Suomen uusista korveteista: ”Alusten maalittaminen on hankalaa jopa supervallan asevoimille”
Puolustusvoimien komentaja Jarmo Lindberg on kuvannut tänään Suomen merivoimille tulevien monitoimikorvettien ominaisuuksia.
- Ratkaisu ottaa huomioon niin hankintaresurssit, elinjaksokustannukset kuin henkilöstön määrän ja käytettävyydenkin, Lindberg sanoi. ''
Tosin en tiedä, miten tuo lausunto pitäisi ottaa. Sillä olisi se, että korvataan kolme miinalaivaa ja neljä ohjusvenettä ja tarve olisi sitten yllättäen kahdeksan näitä aluksia suorituskykyisempää fregattia. Itse ajattelisin, että tarve on kuusi, ja tuo kahdeksan sitten viittaa tilanteeseen, jossa Haminat korvattaisiin myös Pohjanmailla.
Findlanjian takaisin äiti Venäjän osaksi. Onhan tuo kahdeksan aivan läppää. Voisi verrata siihen, että ilmavoimille haikailtaisiin 63 F35 koneen päälle vielä tutkakoneet sekä Global Hawk kokoiset dronet. Maavoimille taas varustettaisiin kaksi panssariyhtymää viimeisimmillä Leipardeilla.
Onko Suomesta löytynyt jokin öljylähde josta en ole tietoinen?
Ei siinä puhuttu korvaamisesta vaan puolustuksen tarpeesta. Edit - asia tulikin jo edellä.
Huhta
Greatest Leader
On, jo kauan sitten.
Suomenlahdella öljyä? - - Suomi24 Keskustelut
Erään persun blogista:-------------------------
Suomenlahdella öljyä?
Öljys-Heikki
05.05.2008 14:06
Erään persun blogista:
-------------------------
"Itämeren öljyvarojen paljastuminen paha takaisku Pohjolan turvallisuudelle
http://www.mtv3.fi/uutiset/ulkomaat.shtml/arkistot/ulkomaat/2008/04/640507
Nyt kun ruotsalaiset menivät paljastamaan tämän kylmän sodan ajoista peitellyn salaisuuden, että Itämeren pohjassa on öljyä, on ihan sama kertoa kaikille, että siellä on TODELLA PALJON öljyä. Varsinkin Pohjanlahdella, ja maamme länsirannikolla myös maalla (siis maan alla). Taho, joka asiasta minulle kertoi, väitti että maamme länsirannikon alla on iso öljyjärvi. Asiasta kertoi minulle henkilö, joka tiesi asiasta työnsä puolesta. Hän työskenteli vuosikymmeniä puolustusvoimissa. Asiasta löytyy vanhastaan tietoa myös siviilipuolelta, sillä olen netissä törmännyt erään saksalaisen geologin 70-luvun alussa tekemään selvitykseen asiasta. Hänkin oli sitä mieltä, että Itämeren altaassa, erityisesti vanhan mannerjään alaisilla alueilla, on paljon öljyä.
Asia tiedettiin Suomen valtiojohdossa jo viimeistään 60-luvun alussa, sillä rannikoita tutkittiin jo sotien jälkeen. Kylmän sodan realiteettien vuoksi Kekkonen teki sopimuksen itänaapurin kanssa, että Neuvostoliitto myy Suomelle halpaa öljyä vastineeksi siitä, ettei Suomi poraa omaa öljyään (Venäjä myy edelleenkin Suomelle öljyä 10% alle maailmanmarkkinahinnan. Suomi ostaa noin kolmanneksen öljystä itänaapurista). Kylmän sodan aikana haluttiin vähentää jännitystä Itämerellä ja Pohjolassa. Tämä oli myös Neuvostoliiton intressi. Ruotsalaiset olivat ilmeisesti myös mukana asian salaamisessa, sillä hekään eivät halunneet Itämerestä uutta Persianlahtea kriiseineen.
Kun NL hajosi, Venäjällä ja NATO:lla oli epävirallinen herrasmiessopimus, että NATO ei laajene entisen NL:n alueelle. 90-luvun lopulla USA laukaisi radalle maankuoren geologisen tutkakartoitussatelliitin, joka näkee yli 60 kilometrin syvyyteen maanpinnan alle paljastaen eri kerrokset ja mineraalit. Maan pintakerroksen kartoitus saatiin päätökseen vuosituhannen taitteeseen mennessä. Tällä hetkellä USA on se taho, joka parhaiten tuntee Maapallon vielä hyödyntämättömät mineraali- ja raaka-ainevarat, ja mistä ne löytyvät.
Itämeren öljyn paljastuminen amerikkalaisille johti käännökseen Euroopan turvallisuuspolitiikassa. NATO, joka oli koko 90-luvun ajan toppuutellut Baltian maiden intoa liittyä puolustusliittoon, olikin yllättäen halukas ottamaan ne mukaan. Syy on Itämeren öljyvarat, jotka haluttiin saada NATO-rajojen sisälle. Samaan aikaan USA:n ja "maailman" mielenkiinto kääntyivät myös Sudaniin ja Darfuriin, vaikka näistä kriiseistä ei aiemmin oltu juuri välitetty. Tämänkin syynä oli öljy, nimittäin Sudanin ja Tshadin alueella on arviolta yhtä paljon öljyä kuin Irakissa.
Tekisi mieli kirota amerikkalaisten ahneutta ja ruotsalaisten typeryyttä. Minä EN halua Itämerestä toista Persianlahtea kriiseineen. Lisäksi öljynporaaminen saasteineen on käytännössä Itämeren tuho. Puhumattakaan siitä, miten vaarallinen jutun paljastuminen on Suomen turvallisuudelle"
------------------------
Ja :
-------------------------------
"Kilpajuoksu Itämeren öljyvarannoista on alkanut
Uutinen puhukoon puolestaan:
”Venäläiset aloittaneet öljynporauksen Itämerellä
http://www.fimr.fi/fi/ajankohtaista/uutisia_muualta/2003/fi_FI/255/
14.7.2003
Venäläinen öljy-yhtiö Lukoil on ryhtynyt valmisteluihin, jotka tähtäävät öljyntuotannon aloittamiseen Itämerellä. Suunniteltu öljynporausalue on Kuurinlahdella, heti lahden edustalla olevan kapean maakielekkeen ulkopuolella, Liettuan ja Kaliningradin alueen rajan läheisyydessä. Öljyä arvioidaan olevan merenpohjassa noin 30 metrin syvyydessä 24 miljoonaa tonnia. Öljyn laadusta ei vielä ole saatu tietoa.
Porausalue on hyvin lähellä rannikkoa, noin parinkymmenen kilometrin päässä erikoisesta Kuurin kynnäs -nimisestä maakaistaleesta. Se kuuluu Unescon maailmanperintöluetteloon ainutlaatuisen dyynimaisemansa ansiosta.
Mahdollisen öljyonnettomuuden tai -vahingon seurauksena mereen joutunut öljy ajelehtisi mitä todennäköisimmin Liettuan ja Latvian rannikoille. Sen sijaan Suomen rannikolle porausalueelta on matkaa noin 500 km. Keskimääräisen ajelehtimisnopeuden ollessa 10 cm/sek kestäisi öljylautan ajelehtiminen porausalueelta Suomen rannikoille noin kaksi kuukautta. Tässä ajassa öljylautta rantautuu muualle tai uppoaa.”
Kaliningradin edustalla porattiin vähäisessä määrin öljyä jo 70-luvulla, mutta silloin venäläiset eivät halunneet pitää asiasta meteliä aiemmin mainitsemastani syystä johtuen. Ruotsalaiset ovat siis avanneet ilmoituksellaan öljynporaamisestaan koko Itämeren Pandoran lippaan.
Mutta tapahtuu sitä lähempänäkin:
Perämeren öljy ja Oulun edustan vedenalaiset hiekkaharjut
Nimittäin sanomalehti Kaleva on talven mittaan uutisoinut useaan otteeseen erään puoliksi ulkomaisessa omistuksessa olevan yhtiön halusta nostaa Oulun ja Haukiputaan edustan merenalaisista hiekkaharjuista soraa rakennuskäyttöön. Sora olisi yhtiön mukaan tarkoitus imeä proomuihin vahvoilla pumpuilla. Pumppaaminen kuitenkin saisi hieta-aineksen liikkeelle sumentaen ja liaten rannikon vedet. Pumppaaminen johtaisi pohjalle kerrostuneiden ravinteiden ja mudan leviämisen koko Perämeren vesiainekseen, mikä johtaisi paikalliseen ekosysteemin hajoamiseen. Otin yhteyttä erääseen kalabiologi-ystävääni, joka piti koko yhtiön pyrkimystä järjettömänä. Maarakennussoraa saa maalta paljon helpommalla ja halvemmalla.
Onkin jokseenkin selvää, että yhtiö on liikkeellä ketunhäntä kainalossa. Nimittäin Perämerellä ja Oulun ja Haukiputaankin rannikkovesillä on viime vuosina liikkunut ilman asianmukaisia lupia liikkeellä olevia yksityisiä tutkimusaluksia, jotka oletettavasti ovat olleet liikkeellä ulkomaisten öljy-yhtiöiden lukuun. Öljyä nimittäin löytyy Oulun edustaltakin.
Tieto Pohjanlahden ja Perämeren mahdollisesta öljystä on siis kiirinyt läntisten öljy-yhtiöiden tietoon. Eipä tainnut Nokian ex-toimitusjohtaja tehdä ollenkaan tyhmästi lähtiessään Shellin johtoon, mikä ei liene sattumaa. Voidaankin kysyä edellä kuvattua taustaa vasten, että oliko hänellä mahdollisesti jotain hajua Itämeren öljystä?
Itämeren öljy kiinnostaa Lähi-Idässä?
Hämeen sanomat uutisoi ruotsalaisten öljynporausaikeista, ja porauslupaa hakeneesta yhtiöstä seuraavasti:
http://www.hameensanomat.fi/Article.jsp?article=71734
"Ruotsalainen öljynetsintäfirma Oljeprospektering perustettiin jo 1970-luvulla. Se etsi aikansa öljyä, mutta tuloksetta. Firma oli useita vuosia lepäämässä.
Yritys sai uutta voimaa taakseen, kun maailman rikkaimpiin miehiin kuuluva Muhammed al Ahmoudi ostin sen 1990-luvulla. Mies omistaa Ruotsissa muun muassa öljynjalostusta ja polttoaineiden jakelua harjoittavan Preem-yhtiön."
Eli näyttää siltä, että arabitkin haluavat osille..."
-------------------
Öljyä Suomenlahdella? Jos tuo olisi totta, olis takuulla jo porattu viimeistään NL:n hajoamisen jälkeen.
Öljysheikki haluaa porata prinsessojamme Itämerellä
Öljysheikki haluaa porata Itämerellä
4.6.2009 16:10
Kuva: EPA / All Over Press
Öljymiljonääri Mohammed Al Amoudi haluaa porata öljyä Itämerestä. Hänen yhtiönsä Svenska Petroleum Exploration aikoo valittaa Ruotsin hallituksen päätöksestä olla sallimatta porausta Ruotsin vesillä, kertoo di.se.
"Meidän mielestämme päätös on epälooginen ja teollisuuden vastainen. Ruotsin on meistä kannettava vastuunsa varmistaakseen maan yritysten ja kuluttajien öljyn saannin tulevien vuosikymmenien aikana", SPE:n toimitusjohtaja Fredrik Öhrn kirjoittaa lehdistötiedotteessa.
Öhrnin mielestä SPE:llä on "moraalinen velvollisuus" tutkia raaka-aineiden saantia Itämeren alueelta.
SPE:n tytäryhtiön OPAB:n arvion mukaan lupaavimpia alueita ovat Liettuan ja Latvian talousalueisiin rajoittuvat alueet. Talousalueella tarkoitetaan merialuetta, jonka luonnonvaroihin tietyllä maalla on oikeus. SPE:n havittelemalla tutkimusalueella saattaa yhtiön mukaan olla 200 miljoonaa tynnyriä öljyä.
Puola ja Venäjä tekevät jo tutkimuksia Itämeren alueella.
Jos miettii suhdelukuja niin eipä nuo korvetit absoluuttisesti kovin isoja ole. Tuplasti ohjusveneen pituinen toki mutta vain hiukan yli puolet tyypillisestä Ruotsiin ajavasta autolautasta. Vaikea yhdistää määritelmää ”valtava” Pohjanmaa-luokan alukseen. Arvaan että moni hämmästyy aluksen sittenkin vaatimatonta kokoa kun se aikanaan pöllähtää Eteläsatamaan näytille.
Eihän Lindberg haikaile kahdeksaa korvettia vaan nimenomaan toteaa että rajallisilla resursseilla toimitaan ja neljä on ok.
Jos Ilmavoimat mitoitettaisiin suorituskykyvaateiden pohjalta niin tavoitetaso olisi varmasti huomattavasti enemmän kuin noin 60kpl. Ja tankkerit sekä tutkakoneet siihen päälle. Ja todennäköisesti vielä paljon muutakin kilkettä.