Laivue 2020

Tuolla 70-luvun Gabrielilla ei kyllä ole paljoa tekemistä meille nyt hankitun ohjuksen kanssa.

Vähän sama kuin automaailmassa. Skoda Octavia vuodelta 1959 ei paljoa muistuta samannimistä välinettä vuodelta 2019.

Uusimmasta mallista varmasti vähemmän kokemusta, mutta silti mieluummin ottaisin sen uudemman mallin vaikka vanhan tiedetäänkin toimineen hyvin.
Israelilla on aika hyvä syy testata nuo aseensa kunnolla kun itsekin käyttävät niitä ja koskaan eivät tiedä milloin joutuvat käyttämään niitä tositilanteessa kun naapurimaat on mitä on.
 
Uusimmasta mallista varmasti vähemmän kokemusta, mutta silti mieluummin ottaisin sen uudemman mallin vaikka vanhan tiedetäänkin toimineen hyvin.
Israelilla on aika hyvä syy testata nuo aseensa kunnolla kun itsekin käyttävät niitä ja koskaan eivät tiedä milloin joutuvat käyttämään niitä tositilanteessa kun naapurimaat on mitä on.

Riski on varmasti punnittu ja kohtuulliseksi todettu. Voi olla että hintakin on ollut houkutteleva. Joskus uusiinkiin tuotteisiin kannattaa sekaantua. En ainakaan itse ole tästä asiasta huolissani.
 
No, ei sen puoleen taida sillä uudella harppuunalla saati sitten sillä svedujenkaan ohjuksella olla vielä vientiasiakkaita referensseiksi. Joten ei oikein silläkään perusteella tuo sheriffin argumentti osu.
Uskon kyseessä olevan soiva peli. Saattaa olla jopa Israelin näpäytys Venäjälle. Ken tietää.
 
Ehkä Israel pisti Gabrielille sellaisen hinnan, että kauppa varmasti syntyy. Ohjusta (aiempia versioita) on muuten myyty lähinnä enemmän tai vähemmän kehitysmaille / banaanivaltioille. Nyt on referenssinä teknisesti kehittynyt, kovien luonnon- ja vaativien saaristo-olosuhteiden maa, joka uhkaavan naapurinsa varjossa pyrkii valitsemaan laatukampetta vähien rahojensa vastineeksi. Jotain muuta kuin Sri Lanka tai Eritrea. Lisäksi pelissä voi olla Umkhonton tyyliin esim hakupään softan viilausta asiakaspalautteen avulla, kun päästään ampumaan talvitestiä metsäisten saarten ja kallioluotojen lomassa.
 
Riski on varmasti punnittu ja kohtuulliseksi todettu. Voi olla että hintakin on ollut houkutteleva. Joskus uusiinkiin tuotteisiin kannattaa sekaantua. En ainakaan itse ole tästä asiasta huolissani.

Joskus riskinotto osoittautuu suureksi menestykseksi ja joskus sitten kärvistellään käsiin happanevan vanhan kaluston kanssa (tai on jo ehditty stenata se), kun uusi kalusto myöhästyy vuosikausia ja/tai kärsii lastentaudeista. Näitä synnytystuskaisia aseprojekteja on melkoisesti viime vuosikymmeniltä. NH90, JASSM, Archer, Marksman, Crotale NG...

Toisaalta joskus riskinotto voi kannattaa, jos sillä saadaan suorituskyvyn ja/tai kustannusten osalta jotakin eksoottista verrattuna vaihtoehtoihin. Umkhontoa voi ehkä pitää tällaisena, kun vaihtoehtoina olivat suorituskyvyltään paljon vaatimattomampi Mistral ja oletettavasti huomattavasti kalliimpi RAM, jonka ulottuvuus ei siltikään olisi ollut Umkhonton veroinen.
 
Joskus riskinotto osoittautuu suureksi menestykseksi ja joskus sitten kärvistellään käsiin happanevan vanhan kaluston kanssa (tai on jo ehditty stenata se), kun uusi kalusto myöhästyy vuosikausia ja/tai kärsii lastentaudeista. Näitä synnytystuskaisia aseprojekteja on melkoisesti viime vuosikymmeniltä. NH90, JASSM, Archer, Marksman, Crotale NG...

Toisaalta joskus riskinotto voi kannattaa, jos sillä saadaan suorituskyvyn ja/tai kustannusten osalta jotakin eksoottista verrattuna vaihtoehtoihin. Umkhontoa voi ehkä pitää tällaisena, kun vaihtoehtoina olivat suorituskyvyltään paljon vaatimattomampi Mistral ja oletettavasti huomattavasti kalliimpi RAM, jonka ulottuvuus ei siltikään olisi ollut Umkhonton veroinen.

Eikä niiden menestyksiksi oletettujen ja maailmalla laajalti käytettyjen välineidenkään todellisesta suorituskyvystä mahdollisessa Suomi-Venäjä -ottelussa ole mitään varmaa tietoa. Ikäviäkin ylläreitä on varmasti tekniikan puolella luvassa jos homma joskus kuumenee.
 
Eiköhän koko uuden olemassaolonsa ajan hyökkäyksen alla ollut teknologisesti erittäin kehittynyt maa tiedä miten rakentaa ohjus joka toimii sodassa. Ja jos joku voittaa Venäjän elektronisesti niin Israel.

Koska esimerkiksi ruotsalaiset on viimeksi joutuneet testaamaan aseitaan sodassa, luottamaan olemassaolonsa omiin aseisiinsa? Eikä puhuta mistään Afghanistanista vaan oikeasta sodasta oikeiden armeijoiden välillä.
 
Lassi ilmottautui juuri vapaaehtoiseksi miinanpolkijaksi.

Millaiseen sotaan laivojen hankinnalla varaudutaan?
Ei kai kukaan voi vakavissaan uskoa, että nykyisenä kybersodan, lennokkien ja ohjusten aikakaudella Helsinkiä uhkaisi jokin massiivinen laivastoarmada.

Julkaistu: 22.9. 2:00 , Päivitetty: 22.9. 8:34


HALLITUS on päättänyt myöntää Puolustusvoimille noin 1,3 miljardia euroa neljän uuden sotalaivan hankintaan. Sitä, kuinka suuri lopullinen hinta on, voimme vielä vain arvailla.

Merivoimien komentaja on julkisuudessa kehunut hankittavia aluksia lähes maailman hienoimmiksi: ne ovat isompia kuin ruotsalaisilla, ja erityisesti niillä on miinoituskyky.

Herää kysymys, mihin näitä laivoja oikeasti tarvitaan. Ei kai kukaan voi vakavissaan uskoa, että nykyisenä kybersodan, lennokkien ja ohjusten aikakaudella Helsinkiä uhkaisi jokin massiivinen laivastoarmada.

Ja jos nyt joku Suomeen hyökkääkin, niin nämä alukset eivät montaa minuuttia pinnalla pysy – ohjukset hoitavat homman.

Suomen puolustusvoimia on monesti syytetty väärään sotaan varustautumisesta. Yleensä viittauksena on ollut talvisota ja uhkakuvien jämähtäminen sinne.

Nyt tämän laivakaupan yhteydessä talvisota on huono vertaus. Pikemminkin pitäisi puhua Oolannin sodasta.

On myös puhuttu Suomen huoltovarmuudesta. Jos tilanne Itämerellä kriisiytyy, kauppamerenkulku Suomesta ja erityisesti Suomeen voi vaikeutua tai jopa estyä kokonaan. Tämä on jo huomattavasti realistisempi uhkakuva. Kysyä kuitenkin voi, miten tämä kauppamerenkulku edistyy, jos nämä neljä miinoituskykyistä sotalaivaa miinoittavat Suomeen johtavat laivaväylät.

Toivottavasti hankkeen voi vielä perua. Siihen olisi montakin syytä, joista tärkein on ilman muuta se, että koko kuvion mielekkyys ja hinta ovat täydellisessä epäsuhteessa.

Lassi Kurittu

Jyväskylä
 
Lassi ilmottautui juuri vapaaehtoiseksi miinanpolkijaksi.

Millaiseen sotaan laivojen hankinnalla varaudutaan?
Ei kai kukaan voi vakavissaan uskoa, että nykyisenä kybersodan, lennokkien ja ohjusten aikakaudella Helsinkiä uhkaisi jokin massiivinen laivastoarmada.

Julkaistu: 22.9. 2:00 , Päivitetty: 22.9. 8:34


HALLITUS on päättänyt myöntää Puolustusvoimille noin 1,3 miljardia euroa neljän uuden sotalaivan hankintaan. Sitä, kuinka suuri lopullinen hinta on, voimme vielä vain arvailla.

Merivoimien komentaja on julkisuudessa kehunut hankittavia aluksia lähes maailman hienoimmiksi: ne ovat isompia kuin ruotsalaisilla, ja erityisesti niillä on miinoituskyky.

Herää kysymys, mihin näitä laivoja oikeasti tarvitaan. Ei kai kukaan voi vakavissaan uskoa, että nykyisenä kybersodan, lennokkien ja ohjusten aikakaudella Helsinkiä uhkaisi jokin massiivinen laivastoarmada.

Ja jos nyt joku Suomeen hyökkääkin, niin nämä alukset eivät montaa minuuttia pinnalla pysy – ohjukset hoitavat homman.

Suomen puolustusvoimia on monesti syytetty väärään sotaan varustautumisesta. Yleensä viittauksena on ollut talvisota ja uhkakuvien jämähtäminen sinne.

Nyt tämän laivakaupan yhteydessä talvisota on huono vertaus. Pikemminkin pitäisi puhua Oolannin sodasta.

On myös puhuttu Suomen huoltovarmuudesta. Jos tilanne Itämerellä kriisiytyy, kauppamerenkulku Suomesta ja erityisesti Suomeen voi vaikeutua tai jopa estyä kokonaan. Tämä on jo huomattavasti realistisempi uhkakuva. Kysyä kuitenkin voi, miten tämä kauppamerenkulku edistyy, jos nämä neljä miinoituskykyistä sotalaivaa miinoittavat Suomeen johtavat laivaväylät.

Toivottavasti hankkeen voi vielä perua. Siihen olisi montakin syytä, joista tärkein on ilman muuta se, että koko kuvion mielekkyys ja hinta ovat täydellisessä epäsuhteessa.

Lassi Kurittu

Jyväskylä
Sielläkin yksi tollo joka olettaa aluksien olevan juurikin miinalaivoja. Taitaa muuten olla aika yleistä yleisön keskuudessa. Puhutaan Pohjanmaasta jne..
 
Sielläkin yksi tollo joka olettaa aluksien olevan juurikin miinalaivoja. Taitaa muuten olla aika yleistä yleisön keskuudessa. Puhutaan Pohjanmaasta jne..

Nimi kuulosti tutulta. Kannattaa kuuklettaa Lassi Kurittu. Mies on ollut varsin aktiivinen maanpuolustusasioissa jo pitkään. On totaalikieltäytyjän nälkälakkoa ja muuta. Todellinen laivastotaktiikan tuntija kyseessä.
 
Venäjän intressissä ei ole sotia samaan aikaan Suomea ja Ruotsia vastaan. Voimasuhteet tasoittuvat hurjasti, jos ruotsalaiset sukellusveneet alkavat jahdata venäläisiä aluksia Itämerellä, Gripenit yhtyvät ilmasotaan Hornetien/HX:n rinnalla ja Lapin puolustuksen nyrkiksi saadaan ruotsalainen mekanisoitu pataljoona tai jopa prikaati.
Venäjää ei varmaan suuremmin huoleta ruotsin 4 sukellusvenettä, joista osa on kuitenkin pois toiminnasta ja huollettavina jatkuvasti.
Niissä ei ole taktisia risteilyohjuksia tai edes METOja, joilla olisi pidemmän kantaman vaikutusta, joten niiden suurin hyöty ruotsille on tiedustelu- ja valvontakyky. Oikeassa paikassa ja oikeaan aikaan niillä kyllä upottaa pari laivaa, mutta sen jälkeen ne joutuvat pakoilemaan tovin. Kaukana omasta ilma- ja merituesta, niillä on heikommat mahdollisuudet selvitä yksin jos rupeavat sotimaan itsekseen. Itse sijoittaisin ensisijaisesti s-veneen antamaan ennakkovaroitusta lähelle vihollisen satamia ja tarkkailemaan liikennettä.

Eiköhän se ole NATO, jonka resursseja Venäjä oikeasti pelkää. Toki kumarran sitä jos Ruotsalainen mekanisoitu pataljoona tänne saataisiin ja Gripenit myös, mutta siitähän ei ole sovittu vielä, vain ehdotus tällaisesta on esitetty Ruotsissa. Loppupeleissä yhteistyön edellä ei ole kuitenkaan kuin poliittinen tahto ja rajoja ei periaatteessa ole jos niin halutaan.

Osallistuminen sotaan on aina poliittinen päätös ja vaatii kunkin maan lain mukaisen menettelyn. Enempiä papereita tällaiseen ei kuitenkaan tarvita tai ne rustataan vaikka vartissa hätätilanteessa.
 
Gabriel on kuitenkin ainakin minun tietääkseni aika tuntematon ohjus. Onko luotto Israelin tuotteisiin yksinkertaisesti niin vahva, että uskallettiin ostaa niin sanotusti sika säkissä?
Voisiko tuon tulkita sitten niin että luotto IAI:n ohjuksiin on hieman suurempi kuin Saabin lentokoneisiin;)?

No, vakavasti: kyllähän aika moni suomessa ja sen ulkopuolella yllättyi valinnasta osittain Gabrielin tuntemattomuuden vuoksi, se oli musta hevonen. Tässä voi nähdä hyviä ja huonoja puolia, kuten negatiivisesti ajateltuna kehitysriskin, mutta on huomattava että Israel aseistaa noilla myös omat tulivoimaiset korvettinsa. Siellä ei tunnetusti haluta tyytyä "riittävän hyvään", kun vihollisia ei tarvitse kuvitella.

Hyvänä asiana on tietysti hinta-laatusuhteen lisäksi se että ohjus on tuntematon myös vastapuolelle ja aiheuttaa varmasti siellä hieman pään raapimista. Eri asia olisi ollut paremmin tunnettujen Harpoonin, NSM:n tai RBS:n kanssa. ANAM/Gabrielista ei löydy kuin pari hassua kuvaa somesta ja epämääräisiä hahmotelmia, puhumattakaan suoritusarvoista: niitä ei yksinkertaisesti löydy mistään! . Ohjusta ei ole esitelty missään julkisesti, eikä siitä ole esittelyvideoitakaan ja se on jotakin todella outoa ja erikoista nykyaikana kun kyse on kauppatavarasta.

Puikko on periaatteessa ihan standardia eli subsooninen meritaisteluohjus, jolla on varmaan INS/GPS mid-course ohjaus ja aktiivitutkahakupää, mutta piru piileekin pienissä asioissa, kuten lentoradassa, tehtäväsuunnittelussa, tarkkuudessa, maalinhaussa sekä elektroniikassa ja ohjelmistoissa. Nykyään elektroniikan ja ohjelmistojen paremmuus on se jolla tuota lisäkykyä tuodaan taistelukentälle ja kineettiset ominaisuudet sekä tst-kärjet ovat samantyylisiä.

Israel on harvoin jos koskaan tuottanut paskaa materiaalia, joten luulen että voimme olla melko huolettomia. Minua on yhä enemmän itse kutkutellut ajatus että mitä suomenlahden pohjukassa asiasta ajatellaan, kun uusi kynnysaseemme on sielläkin kysymysmerkki ja sellaisena sen pitääkin pysyä mahdollisimman pitkään.
 
Hyvänä asiana on tietysti hinta-laatusuhteen lisäksi se että ohjus on tuntematon myös vastapuolelle ja aiheuttaa varmasti siellä hieman pään raapimista. Eri asia olisi ollut paremmin tunnettujen Harpoonin, NSM:n tai RBS:n kanssa. ANAM/Gabrielista ei löydy kuin pari hassua kuvaa somesta ja epämääräisiä hahmotelmia, puhumattakaan suoritusarvoista: niitä ei yksinkertaisesti löydy mistään! . Ohjusta ei ole esitelty missään julkisesti, eikä siitä ole esittelyvideoitakaan ja se on jotakin todella outoa ja erikoista nykyaikana kun kyse on kauppatavarasta.
IAI:n verkkosivuiltakaan (joiden ulkoasua on muuten taidettu päivittää aika vastikään) ei näköjään löydy Gabrielista enää kuin muutama hatara maininta, kun siellä aikaisemmin oli joitain perustietoja. Muille aseille, kuten BARAK-ohjuksille, löytyy kyllä omat osionsa.

 
Puikko on periaatteessa ihan standardia.
Tuosta on aika vaikea antaa varmaa todistusta näin köykäisillä eväillä.
Ei ole edes tietoa monta nykyaikaista versiota niillä on itsellä käytössä (ja onko esim. erittäin hyst sukellusveneissä*). Toisaalta vielä jumppaavat myös sen Harpoonin kanssa, joskaan päivityksiä ei ole tehty eikä uutta ostettu hetkeen.

Katsotaan sitten uudestaan kun tulee eka rannikko-ohjuslavetti tai Sa'ar 6 (riviin 2022) kiinnostavan näköisellä laukaisimella näkyviin. Pohjanmaan varustelua saa odotella vielä viisi vuotta.

*hauska foliohattu https://nationalinterest.org/blog/buzz/could-end-world-be-brought-byisraeli-submarines-77056

Brittien I-SSGW kisa viiden Type 31e:n varustamisesta Harpoonin korvaajalla voi kertoa lisää mikäli musta hevosemme näyttäytyy maalisuoralla.
Nyt siinä on menossa karsintavaihe kun keksivät pyytää maastonseurauskykyä, jonka alemman linkin kirjoittaja arvioi pudottavan C-Starin, Exocetin ja Harpoonin.


 
Viimeksi muokattu:
Ari Pesosen uusi puheenvuoro.

Ihmettelyä siitä, miksi Suomen ratkaisut poikkeaa kaikista muista Itämeren alueella?
Muut pienentää aluskokoa,mutta Suomi vetää vastakarvaan? Erityisolosuhteet?

Laivue 2020 ja Venäjän alustuhoamiskyky
https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/aripesonen1/laivue-2020-ja-venajan-alustuhoamiskyky/


"Suomen Laivue 2020 -hankkeen alukset poikkeavat siis Itämeren muiden maiden ratkaisuista. Se myös poikkeaa siitä uhkakuvasta, jonka Venäjä meille asettaa jo nyt ja tulee edelleen asettamaan. En ole oikein vakuuttunut, että tuollainen suuri ”monitoimialus” on oikea ratkaisu Itämerelle. Suomen puolustushallinnolle on pakko esittää kysymys: onko Laivue 2020 -hankkeen aluskoko kulloiseen tehtävään ja monitoimivarustus todella oikea ratkaisu meitä kohtaaviin uhkakuviin?
Onko Yhdysvallat höynäyttänyt Suomen rakentamaan Itämerelle lähes 4 000 tonnin monitoimifregatteja?"
 
Viimeksi muokattu:
Suomella on niin pienet, paikoin jopa veneet ettei voinut supistaa kuin määrästä.
Ruotsilla, Israelilla ja Saksalla on koko kasvamassa. Kyllä se Venäjäkin jos vaan osaisi kunnolla rakentaa isompia.

Melko turhia mantroja. "Se, joka yrittää olla kaikessa hyvä, ei ole missään hyvä." Kyllähän esim. hävittäjäpuolella tuo on nimenomaan toteutunut.

Ongelmista nyökyttelen päätä. Prenikat tammenlehvin kaikille päävastuullisillle jos ei törmätä vastaaviin sekoiluihin mihin suuri osa nykyprojekteista näyttää päätyvän.
 
Viimeksi muokattu:
Suomella on niin pienet, paikoin jopa veneet ettei voinut supistaa kuin määrästä.
Ruotsilla, Israelilla ja Saksalla on koko kasvamassa. Kyllä se Venäjäkin jos vaan osaisi kunnolla rakentaa isompia.

Melko turhia mantroja. "Se, joka yrittää olla kaikessa hyvä, ei ole missään hyvä." Kyllähän esim. hävittäjäpuolella tuo on nimenomaan toteutunut.

Ongelmista nyökyttelen päätä. Prenikat tammenlehvin kaikille päävastuullisillle jos ei törmätä vastaaviin sekoiluihin mihin suuri osa nykyprojekteista näyttää päätyvän.
Kyllähän venäjä "isoja" Pohjanmaan kokoisia tekee, mutta ei Itämerelle. Uusin vissiin Gorshkov 4500 tonninen.

Itämerestähän (suljettu meri) tuo Pesonen tuossa kirjoittaa eikä valtameristä.Välimeri on myös hieman eri kuin kotoinen lammikko ja nuo Israelin uuden on pieniä verrattuna pohjanmaahan.
Saksan alukset tuossa kirjoituksessa mainittiinkin.
"LCS syndrome"
 
Niin, mutta vaikea sanoa rakentaisiko pelkästään Gorshkovia jos resurssit olisi vain neljään sellaiseen tai johonkin muuhun.
Veneet ei meille riitä ja Visbykin on liian maho. Meillä ei ole myöskään vedenalaisia kuten muilla.
 
Ari Pesonen voisi perehtyä sotilastekniikan nykyvaatimuksiin eikä elää 1930-luvun panssarilaiva-ajassa:

21 August 2019
Frigates to lead naval vessel market in next ten years: GlobalData
By Harry Lye

By 2029 destroyers are set to be overtaken by frigates as the vessel with the largest market share. GlobalData forecasts that as threats develop, the market for the smaller frigates will account for 28.7% of the revenue share over the next decade.
Naval-markets-e1566314519694-450x340.png

GlobalData defence analyst Captain Nurettin Sevi of the Turkish Navy said: “Modern frigates are versatile and high endurance platforms that can perform multiple missions with their modular structure and advanced capabilities.”

Sevi added: “Next-generation frigates can take more flexible and independent roles in naval operations than traditional single role vessels in large geographical areas with their versatile capabilities, high speeds and long operation ranges.”

This need to safeguard shipping also applies to almost every major shipping route, with each having a unique threat to guard against, from piracy to nation-states. This is a driving factor in the expansion of shipbuilding to bolster maritime coalitions and ensure the continuation of global trade.

Navies increasingly face not just other countries’ vessels but rather economic battles, non-state actors and security threats that fill the ‘grey zone’ of conflict that is not quite conflict yet. This demand will lead to the increasing importance of multi-role vessels over the next ten years as countries need their ships to be more flexible. GlobalData reports that these markets will expand to service the multi-role needs of navies across the globe.

A key part of this multi-role development will largely rely on an increase of modularity. The report explores how, to cut costs and increase life-cycles, ships will need to be able to adapt to meet new missions on the fly. Modular systems will also play an increasingly important role as navies continue to integrate unmanned systems, a fleet of which planned by the US Navy. One of these modular systems identified by GlobalData is the US push for 35 Littoral Combat Ships (LCS) which will be supported by 44 mission packages geared towards different roles. This will mean the fleet of ships can be quickly adapted for new missions and whatever threats are facing the US. https://www.naval-technology.com/features/frigates-to-lead-naval-vessel-market-in-next-ten-years/

Suomi kulkee siis tässä nykykehityksen vitjassa mukana, tosin omalla twistillä miinoituskyvyn ja jääkulkuominaisuuksien osalta. Merenkulun varmistaminen tilanteessa kuin tilanteessa ei ole vain suomen halu. Lähes kaikki maat, joilla on rannikkoa ovat riippuvaisia merireiteistä, jopa nekin maat epäsuorasti joilla ei ole laivastoa. Meriyhteyksien suojaaminen vaatii jatkuvaa läsnäoloa ja pitkää toiminta-aikaa ympäri vuoden, koska liikenne ja konfliktitkin kehittyvät ympäri vuoden. Pienten taistelualusten ja hävittäjien osuus laivastoista on kutistumassa ja pääpaino on koon ja kyvyn optimaallisemmin yhdistävä fregatti. Myös korvettien osuus säilyy edelleen ja jopa nousee arvioiden mukaan hieman.

Koosta sen verran että minulle on ihan vitun sama onko laiva fregatti vai korvetti, kunhan se täyttää tehtävänsä ja on onnistunut tuote. Lyön pääni pantiksi että jos teemme tulevaisuudessa vertailua nykyisiin 77m pitkiin miinalaivoihimme, Pohjanmaa näkyy koostaan huolimatta vähemmän tutkassa ja kykenee puolustamaan itseään tehokkaasti, ilman jatkuvaa ilmavoimien läsnäoloa. Pohjanmaa-luokan tehtävänä on pitää yllä merireittejä, jahdata sukellusveneitä ja valvoa sensoreillaan aluevesiä, ilmatilaa sekä sukellusveneitä. Se toimii myös johtoaluksena ja on verkottuneempi kuin vanhat paatit.

Mikä olisi ollut vaihtoehto Pohjanmaille? Uusia ohjusveneitäkö? Ne eivät voi toimia ympäri vuoden jääpeitteessä ja yhtä pitkään merellä kuin korvetit. Alus satamassa on turhake ja pelkkä maali vastapuolelle, vaikka osa foorumilaisista haluaisi nähdä Pohjanmaan ankkurissa Maarianhaminassa osana operatiivista tehtäväänsä.

Haluaisin kuulla miten Pesonen varmistaisi suomen meriliikenteen ja toimintakyvyn muulla tavalla ympärivuotisesti.
 
Kaikenmaailman asiantuntijat tyrmäävät laivueen kun tietävät sanoa ettei 115m/4000 tonnin miinalaiva tai LCS ole hyvä ratkaisu Itämerellä.

No ei olekkaan.

Kukaan ei vaan ole tainnut kertoa heille että Pohjanmaa- luokka ei ole kumpaakaan.
 
Back
Top