Laivue 2020

Lottovoitto olisi se, että eduskunnassa tultaisiin sellaiseen tulokseen, että puolustusbudjettia pitää selkeästi korottaa. Sillä Haminoiden+Pansioiden korvaaminen ja maavoimien päivitys ei kohtuullisesti onnistu nykybudjetilla.

Pansion kaltaiset hitaat, teräsrunkoiset yhteysalukset eivät maksa paljoa. Sadalla miljoonalla eurolla saa hyvinkin kolme.

Haminat olisivat kai nykyrahassa 100 miljoonan euron tietämillä per paatti. Silloin aikanaan kierrätettiin meritorjuntaohjukset, tulevalla kierroksella voidaan kierrättää Gabriel, Torped 47, Bofors 40 Mk 4 ja Trackfire. Aseista vain ilmatorjuntaohjukset jäävät hankittavaksi, jos niitä katsotaan tarvittavan. Sensoripuolella on ehkä isoin uusimistarve tai sitten jatketaan TRS-3D:n ja ST2400:n kanssa, jos ne ovat ylläpidettävissä eikä parempaan ole varaa.

Jos ajatellaan konservatiivisesti eikä hankita useilla sadoilla miljoonilla euroilla miehittämättömiä pinta-aluksia, ilma-aluksia ja pinnanalaisia aluksia, niin on muitakin vaihtoehtoja kuin Pohjanmaa-luokan jatkokehitelmän tilaaminen. Yksi mahdollisuus voisi olla kolme-neljä Itämerelle suunniteltua mini-Pohjanmaata 1000-1500 tonnin suuruusluokassa. Runko teräksestä, kansirakenteet kenties komposiitista herätteen pienentämiseksi. Varustus osin modulaariseksi, esimerkiksi SUTO-varustus ja miinoitusvarustus voivat olla toistensa vaihtoehtoja.
 
Olisiko tuollaiseen 1000-1500 tonnin monitoimialukseen mahdollista ympätä Pansion suorituskyky?
 
Silloin ilmeisesti hitaampi mutta halvempi ratkaisu olisi kuskata tavaraa junilla Haaparannan kautta.
Ai nykyisellä rataverkolla?:LOL:. Montako raidetta menee rinnan Haaparannasta yli? Sitten kun vielä alat selvittämään että minkä määrän tonneissa pitää rautateille siirtää rahtilaivoilta niin alkaapi asia selviämään. 5,5 miljoonan ihmisen kansakunta ei tule elämään kovin pitkään yhden raiteen varassa, se on varma! Jopa vain puolet rauhanajan tarpeistakin olisi liian suuri määrä siirrettäväksi raiteille.

Sitten vielä turpo-pointtina että kuinka vaarallista olisi laittaa kaikki munat yhdelle raiteelle, joka on staattinen ja hyvin tiedossa oleva yhteys?
 
Onneksi ohjusvene Tornio varmaankin saadaan uudessa asussaan lähikuukausina julkisuuteen ja pääsemme korvettikeskustelun hiljaksiin hiipuessa pureskelemaan sitä miten päin p***settä Hamina-luokan peruskorjaus on toteutettu. Eiköhän omasuojastakin löydetä ammottava aukko :D
 
Onneksi ohjusvene Tornio varmaankin saadaan uudessa asussaan lähikuukausina julkisuuteen ja pääsemme korvettikeskustelun hiljaksiin hiipuessa pureskelemaan sitä miten päin p***settä Hamina-luokan peruskorjaus on toteutettu. Eiköhän omasuojastakin löydetä ammottava aukko :D
Ainakin 40mm vähä mopo vrt alkuperäiseen viisseiskaan. Ja ne Umhkontot edelleen paskoja. Mutta tietty parempi kuin ei mitään.
 
Ainakin 40mm vähä mopo vrt alkuperäiseen viisseiskaan. Ja ne Umhkontot edelleen paskoja. Mutta tietty parempi kuin ei mitään.

Viime päivien keskustelu avasi silmäni erityiselle huolelle: ohjusveellä(kään) takasektorissa ei ole kuin Trackfire. Ja nyt tiedämme mitä siitä seuraa....

Noin yleisesti ottaen keulatykin vaihto kuitenkin mahdollistaa sen että alus liikkuu yli viittätoista solmua :p
 
Ai nykyisellä rataverkolla?:LOL:. Montako raidetta menee rinnan Haaparannasta yli? Sitten kun vielä alat selvittämään että minkä määrän tonneissa pitää rautateille siirtää rahtilaivoilta niin alkaapi asia selviämään. 5,5 miljoonan ihmisen kansakunta ei tule elämään kovin pitkään yhden raiteen varassa, se on varma! Jopa vain puolet rauhanajan tarpeistakin olisi liian suuri määrä siirrettäväksi raiteille.

Sitten vielä turpo-pointtina että kuinka vaarallista olisi laittaa kaikki munat yhdelle raiteelle, joka on staattinen ja hyvin tiedossa oleva yhteys?
Ja raideleveyskin vaihtuu rajalla.
 
Pitäisi olla Uumaja-Vaasa tunneli. Viro on aivan liian helppo valloittaa.

Tähän kun lähdetään niin mitenkäs olisi sellainen vaihtoehto kuin Haaparanta-Tornio -tunneli? o_O

Luleån ja Kemin satamat saattavat olla korkealla naapurin prioriteettilistalla. Molemmissa käsittääkseni melko iso rahtiliikenne.
 
Viimeksi muokattu:
Tähän kun lähdetään niin mitenkäs olisi sellainen vaihtoehto kuin Haaparanta-Tornio -tunneli?

Mitä se auttaa, jos ratakiskot katkaistaan maalla?

Vaikka kyllä tämä kokonaisuus on sellainen, että jos vihollinen katkoo ratakiskoja meidän maaperällä, niin miten lie mahtaa olla turvassa se kauppamerenkulkukaan? Vaikka vain yksi sadasta suomalaiseen satamaan saapuvasta aluksesta uppoaisi, niin se nostaisi vakuutus-/rahtikustannukset järjettömiksi. Suomalaiselta teollisuudelta katoaisi hyvin nopeasti kilpailukyky. Maahan rahdattaisiin siviiliyhteiskunnalle vähän sokeria, voita ja säilykelihaa sekä öljyjalosteita ja kivihiiltä, puolustusvoimille konteittain 155 mm murkulaa ja satunnaisesti jonkun lahjoittama vaunukomppania Leopardeja. Takaisin vietäisiin noiden muutaman päivässä saapuvan laivan kyydissä lähinnä korkean teknologian tuotteita.
 
Luleån ja Kemin satamat saattavat olla korkealla naapurin prioriteettilistalla. Molemmissa käsittääkseni melko iso rahtiliikenne.

Venäjän intressissä ei ole sotia samaan aikaan Suomea ja Ruotsia vastaan. Voimasuhteet tasoittuvat hurjasti, jos ruotsalaiset sukellusveneet alkavat jahdata venäläisiä aluksia Itämerellä, Gripenit yhtyvät ilmasotaan Hornetien/HX:n rinnalla ja Lapin puolustuksen nyrkiksi saadaan ruotsalainen mekanisoitu pataljoona tai jopa prikaati.
 
Aina on puhuttu siitä ettei pienen maan kannata ostaa testaamatonta tuotetta suuna päänä. Tähän samaan ajatukseen perustuu osin se, että Gripeniä ei suositella Hornetin korvaajaksi.
Gabriel on kuitenkin ainakin minun tietääkseni aika tuntematon ohjus. Onko luotto Israelin tuotteisiin yksinkertaisesti niin vahva, että uskallettiin ostaa niin sanotusti sika säkissä?
 
Aina on puhuttu siitä ettei pienen maan kannata ostaa testaamatonta tuotetta suuna päänä. Tähän samaan ajatukseen perustuu osin se, että Gripeniä ei suositella Hornetin korvaajaksi.
Gabriel on kuitenkin ainakin minun tietääkseni aika tuntematon ohjus. Onko luotto Israelin tuotteisiin yksinkertaisesti niin vahva, että uskallettiin ostaa niin sanotusti sika säkissä?
Millä perusteella se on sen enemmän sika säkissä kuin muut kilpailijat?

Huonoimmat wikipedia sivut?
 
Aina on puhuttu siitä ettei pienen maan kannata ostaa testaamatonta tuotetta suuna päänä. Tähän samaan ajatukseen perustuu osin se, että Gripeniä ei suositella Hornetin korvaajaksi.
Gabriel on kuitenkin ainakin minun tietääkseni aika tuntematon ohjus. Onko luotto Israelin tuotteisiin yksinkertaisesti niin vahva, että uskallettiin ostaa niin sanotusti sika säkissä?

Wikin mukaan Gabrielin aiempaa versiota käytettiin menestyksekkäästi jo Jom Kippurin sodassa 1970-luvulla. Kai Suomelle tuleva versio on sitä huomattavasti parempi.
 
Olisiko tuollaiseen 1000-1500 tonnin monitoimialukseen mahdollista ympätä Pansion suorituskyky?

Mikä osa Pansion suorituskyvystä? Kyky 100 tonnin kuorman kuljettamiseen? Varmasti, Pansiohan ei ole kuin 600-tonninen ja Haminan nykyvarustus on pultattu 250-tonniseen ohjusveneeseen.

Yhdistettäessä alusten ominaisuuksia tuloksena on kuitenkin aina jonkinlainen kompromissi. Miinalautat ovat kovin lyhyitä, vain reilu 40 metriä eikä syväystäkään ole kuin 2 metriä. On selvää, ettei yli 1000 tonnin taistelualusta supisteta samoihin mittoihin. Jo Hamina-luokan ohjusvene ylittää 50 metrin pituuden. Hämeenmaa-luokan miinalaiva lähentelee 80 metrin pituutta ja syväys ylittää 3 metriä. Toisaalta esimerkiksi 70 metriä pitkä ja 3 metrin syvyydellä uiva alus näyttää kompaktilta Pohjanmaa-luokan 114 metrin ja 5 metrin rinnalla ollen kuitenkin suhteellisen merikelpoinen.

Samoin Pansion kaikki ominaisuudet eivät välttämättä sovellu taistelualukseen niin hyvin. Läpiajettava miinakansi ei todennäköisesti tule kyseeseen mini-Pohjanmaahan. Hämeenmaissa sellainen tosin alkujaan oli, mutta MLU:ssa uudet järjestelmät vaativat niin paljon tilaa, että se oli pakko katkaista.

Toisaalta kaikkein pienimpiin venesatamiin ja väylille pyrittäessä voidaan käyttää muita aluksia. Jehusta voi plumpsauttaa jokusen miinan ja Kampela-luokan kaltaisella "lossilla" voi siirrellä yksittäisiä kuorma-autoja ja kontteja saaristossa.
 
Emme todellakaan ole. Edellisiä versioita ohjuksesta on ollut käytössä vähän siellä sun täällä.

Jos puhuttaisiin Gripenistä, edelliselle versiolle ei annettaisi mitään painoarvoa.
 
Wikin mukaan Gabrielin aiempaa versiota käytettiin menestyksekkäästi jo Jom Kippurin sodassa 1970-luvulla. Kai Suomelle tuleva versio on sitä huomattavasti parempi.

Tuolla 70-luvun Gabrielilla ei kyllä ole paljoa tekemistä meille nyt hankitun ohjuksen kanssa.

Vähän sama kuin automaailmassa. Skoda Octavia vuodelta 1959 ei paljoa muistuta samannimistä välinettä vuodelta 2019.
 
Ai nykyisellä rataverkolla?:LOL:. Montako raidetta menee rinnan Haaparannasta yli? Sitten kun vielä alat selvittämään että minkä määrän tonneissa pitää rautateille siirtää rahtilaivoilta niin alkaapi asia selviämään. 5,5 miljoonan ihmisen kansakunta ei tule elämään kovin pitkään yhden raiteen varassa, se on varma! Jopa vain puolet rauhanajan tarpeistakin olisi liian suuri määrä siirrettäväksi raiteille.

Sitten vielä turpo-pointtina että kuinka vaarallista olisi laittaa kaikki munat yhdelle raiteelle, joka on staattinen ja hyvin tiedossa oleva yhteys?

Epäilemättä kuljetukset Ruotsin kautta olisivat haasteellisia, mutta minusta nykyaikaisilla täsmäaseilla SEKÄ rautatie- että laivakuljetusten merkittävä häirintä pitäisi olla melko helppoa.
Junat kulkisivat harvakseltaan kun pitäisi odottaa rautateiden korjauksia ja laivoja upotettaisiin suuri määrä jos Venäjä tosissaan haluaisi huoltoyhteydet katkaista.
 
Jos puhuttaisiin Gripenistä, edelliselle versiolle ei annettaisi mitään painoarvoa.
No, ei sen puoleen taida sillä uudella harppuunalla saati sitten sillä svedujenkaan ohjuksella olla vielä vientiasiakkaita referensseiksi. Joten ei oikein silläkään perusteella tuo sheriffin argumentti osu.
 
Back
Top