Laivue 2020

Haminoiden ilmatorjuntakyvyn parantaminen sai jo aikaan perinteiset "ei voida tehdä", "Sergei takakannelle HAH HAH HAA" ja "Ei ole rahaa" -kommentit. Samalla voi tietenkin miettiä, mitä voisi olla tulossa. Tässä on puhtaasti omia arvauksiani siitä, mitä ilmatorjuntakyvyn parantaminen voisi olla (jotain tai joitain asioita tältä listalta tai sitten jotain ihan muuta...):
  • tutkien ohjelmistopäivitys, pelkästään softan kehittämisellä saavutetaan parempi kyky.
  • muiden sensoreiden ohjelmistopäivitykset tai hardispäivitykset tai lisääminen
  • 40 mm tykin 3P -ammukset. Onko näitä muuten Suomen merivoimilla käytössä?
  • RWS-aseet täydentämään nykyvarustusta
  • Umkhonton päivittäminen, vähintään ajomoottorit, mutta voi olla myös esim. hakupäät
  • Kokonaan uusi versio Umkhontosta
  • Kokonaan uusi IT-ohjus, esimerkiksi ESSM
ESSM on näistä kaikkein epätodennäköisin kustannusten takia, mutta jo muillakin listan asioilla suorituskykyä saa parannettua.

Se tiedetään että ESSM ei ole Haminalle tulossa vaan Umkhontot säilytetään. Joku pienehkö versiopäivitys voi varmasti tulla kyseeseen samalla kun ohjuslaukausten elinkaarta jatketaan 30 vuoteen. ER-muunnos tms. on sitten jo aika paljon epätodennäköisempi.

57mm tykin vaihtaminen 40-milliseen tuskin lisää ilmatorjunta-aseistuksen suorituskykyä kun 3P-ammukset olivat jo isommassa tykissä käytössä. RWS:kin on jo asennettu käsipelikonemiväärien rinnalle. Jälkimmäiset kuitenkin säilytettiin vaikka ennalta annettiin ymmärtää että ne korvataan Trackfirella.

Ja sitten on se elektroniikka josta ymmärrän vielä vähemmän kuin aseista. Ceros on joka tapauksessa vaihdettu uuteen ja kaikki käkättimet vähintään päivitetty. Eiköhän siinä sivussa tosiaan saada kykyäkin lisää.
 
Selvennä miten konkreettisesti tämä toteutuu? Estetäänkö miinoitteilla esimerkiksi vihollisen risteilyohjusten tuli kaukana rannikoltamme? Mitä konkreettisesti torjuimme näillä? Sitä maihinnousuarmadaa joka lähestyy uppoumaväylää pitkin kohti Hankoa?
Kysy isilta, se varmaan tietää.
 
Selvennä miten konkreettisesti tämä toteutuu? Estetäänkö miinoitteilla esimerkiksi vihollisen risteilyohjusten tuli kaukana rannikoltamme? Mitä konkreettisesti torjuimme näillä? Sitä maihinnousuarmadaa joka lähestyy uppoumaväylää pitkin kohti Hankoa?
Sinun kannattaisi lainata vaikka Merisotilaan käsikirja alkeisiin perehtymiseksi, jos alat puhumaan samassa lauseessa merimiinoista ja risteilyohjusten torjumisesta. Merimiinojen käyttöperiaate ja mitä niillä on tarkoitus torjua selvinnee tiedonhaluiselle ihan julkisistakin lähteistä.

Usein ihmettelen sinuakin, ja muita samanlaisia, miksi yleensä kommentoida, jos jo itsekin pienellä lukemisella voisi tajuta kommentoivansa jotain ihan älyttömyyksiä.

Merimiinoilla estetään tai vaikeutetaan pinta-alusten ja/tai sukellusveneiden liikkumista halutulla merialueella. Jopa estetään se kokonaan. On tilanteesta ja poliittisista päätöksistä kiinni, miten Suomi kohdistaa tuon uhan ja puolustusresurssin kussakin tilanteessa. Mutta selvää on, että sitten kun se hetki koittaa, se on huomattava este ja ongelma vastustajalle.

Merimiina on myös ase, jolla on eniten upotettu tonnistoa Itämerellä koskaan. Olen melko varma, että seuraavassakin nahinassa käy samoin.
 
Sinun kannattaisi lainata vaikka Merisotilaan käsikirja alkeisiin perehtymiseksi, jos alat puhumaan samassa lauseessa merimiinoista ja risteilyohjusten torjumisesta. Merimiinojen käyttöperiaate ja mitä niillä on tarkoitus torjua selvinnee tiedonhaluiselle ihan julkisistakin lähteistä.

Usein ihmettelen sinuakin, ja muita samanlaisia, miksi yleensä kommentoida, jos jo itsekin pienellä lukemisella voisi tajuta kommentoivansa jotain ihan älyttömyyksiä.

Merimiinoilla estetään tai vaikeutetaan pinta-alusten ja/tai sukellusveneiden liikkumista halutulla merialueella. Jopa estetään se kokonaan. On tilanteesta ja poliittisista päätöksistä kiinni, miten Suomi kohdistaa tuon uhan ja puolustusresurssin kussakin tilanteessa. Mutta selvää on, että sitten kun se hetki koittaa, se on huomattava este ja ongelma vastustajalle.

Merimiina on myös ase, jolla on eniten upotettu tonnistoa Itämerellä koskaan. Olen melko varma, että seuraavassakin nahinassa käy samoin.
Olen nuo opukset lukenut ihan 90 luvulta lähtien. Teksti samaa luokkaa kuin vaikkapa se, että T-72 paras vaunu suomalaiseen maastoon. Kyllä minä hemmetti tiedän, että miinotteilla estetään tai vaikeutetaan vihollisen toiminta määrätyllä merialueella. Olen yrittänyt kertoa, että vihollinen kykenee suorittamaan operaatioita kaukaa alueilta joita meidän ei ole tarkoitus edes miinoittaa. Kun ei mene jakeluun.
 
Olen nuo opukset lukenut ihan 90 luvulta lähtien. Teksti samaa luokkaa kuin vaikkapa se, että T-72 paras vaunu suomalaiseen maastoon. Kyllä minä hemmetti tiedän, että miinotteilla estetään tai vaikeutetaan vihollisen toiminta määrätyllä merialueella. Olen yrittänyt kertoa, että vihollinen kykenee suorittamaan operaatioita kaukaa alueilta joita meidän ei ole tarkoitus edes miinoittaa. Kun ei mene jakeluun.
Meneehän se kyllä. Siihen tilanteeseen on sitten ihan muut eväät. Sitten ei suurin vastuu olekaan enää Merivoimilla, vaikkakin osuutensa kylläkin. Varsinkin kun Pohjanmaat ovat aikanaan rivissä.

Sitäkin kyllä kannattaisi harkita, että miinoittaisi salakavalasti tiettyihin paikkoihin (ei tietenkään taistelualuksilla).... Muistat varmaan, mitä sukellusveneemme kävivät tekemässä v. 1941? Inter arma silent leges.
 
Meneehän se kyllä. Siihen tilanteeseen on sitten ihan muut eväät. Sitten ei suurin vastuu olekaan enää Merivoimilla, vaikkakin osuutensa kylläkin. Varsinkin kun Pohjanmaat ovat aikanaan rivissä.

Sitäkin kyllä kannattaisi harkita, että miinoittaisi salakavalasti tiettyihin paikkoihin (ei tietenkään taistelualuksilla).... Muistat varmaan, mitä sukellusveneemme kävivät tekemässä v. 1941? Inter arma silent leges.
Olet ilmeisen perehtynyt. Osaatko sanoa miten Ruotsissa miinojen kanssa on käynyt? Vieläkö yhtä merkittävässä roolissa?
 
Täytyy sanoa, että minä myös Merivoimissa ja miinalaivalla palvelleena olen hieman @Merten sheriffi linjoilla tässä merimiina-asiassa.

Tämä on pitkälti niitä asioita PV:ssä missä taas välttämättömyydestä on tehty hyve. Miina-asehan on lähtökohtaisesti aina enemmän altavastaajan ase, jonka tarkoituksena on kiistää viholliselta tietyn merialueen käyttövapaus vaikka tiedänkin, että myös hyökkäyksellisiä miinoitusoperaatioita voidaan suorittaa. Ne kuitenkin käytännössä suurvaltavihollista vastaan vaatisivat yllätyksellistä miinoituskykyä joko ilmasta tai sukellusveneistä käsin eikä meillä ole kumpaakaan kykyä.

En sinänsä epäile yhtään merimiinojen teknistä toimivuutta ja sotataktista tehokkuutta. Suomi ei kuitenkaan ole mikään "Pohjolan Iran", joka voi täysin kansainvälispoliittisista seuraamuksista piittaamatta alkaa kylvämään miinoja keskelle Suomenlahtea siviilimeriliikenteen sekaan.

Lisäksi tehokkaat merimiinoitusoperaatiot käytännössä vaativat miinoittamisen aloittamista jo ennen varsinaisten vihollisuuksien puhkeamista ja avoimeen sotatilaan siirtymistä. Vaikka Merivoimilla sinänsä valmiudellinen kyky onkin aloittaa miinoittamisen hyvin varhaisessa vaiheessa mahdollista aseellista konfliktia niin epäilen suuresti tähän liittyvän poliittisen päätöksentekoprosessin riittävää ketteryyttä. Kaikki mereen kylvetyt miinat kun on lähtökohtaisesti myös raivattava sieltä pois, joten poliittisesti kynnys miinoitusoperaation aloittamiseen on varsin korkea ellei avoimien sotatoimien puhkeaminen ole täysin ilmeistä.

Sitä paitsi minun on vaikeaa nykyisenä satelliittitiedustelun yms. aikakautena nähdä Venäjän vain katsovan sormi suusta vierestä kun Suomi alkaa katkaisemaan Venäjälle elintärkeitä kauppamerenkulkuyhteyksiä ja motittamaan osaa Itämeren laivastosta Suomenlahden pohjukkaan. Varsinkin Suomenlahdella Venäjä kyllä pystyy halutessaan ihan kineettisin vaikuttamiskeinoin upottamaan Suomen vähät miinoituskykyiset alukset.

Joku Märketin kapeikko tms. voidaan kyllä pistää sukellusveneiltä tukkoon merimiinoilla, mutta hyödyt tästä jäävät kyllä nykytilanteessa varsin rajalliseksi kun tietojeni mukaan Venäjän Itämeren laivastolla yksi (1) kpl sukellusveneitä operatiivisessa käytössä...
 
Viimeksi muokattu:
Selvennä miten konkreettisesti tämä toteutuu? Estetäänkö miinoitteilla esimerkiksi vihollisen risteilyohjusten tuli kaukana rannikoltamme? Mitä konkreettisesti torjuimme näillä? Sitä maihinnousuarmadaa joka lähestyy uppoumaväylää pitkin kohti Hankoa?
Esimerkiksi vihollisen sukellusveneitä ja tietysti pakotamme vihollisen joko raivaamaan reittinsä, tai ohjaamme sen kulkua. Miinoittaminen on jotain johka vihollisen on reagoitava.
Se ettei jokaisella asejärjestelmällä voida torjua tai estää kaikkea vihollisen tulta ei tee siitä huonoa.
 
- Umkhonto voidaan päivittää mk 3 versioon (nyt mk 2),halutessa. En tiedä onko tarpeellista,koska päivitys tuo vain 8 km kantamaa ja 2 km korkeutta lisää. Ohjus on jo nyt pätevä.

Sen verran pakko ottaa tähän kiinni, että kantama itsessään ei ole tässä se juttu vaan ohjuksen lisääntynyt kineettinen suorituskyky ja torjunta-aika.

Jos ajatellaan tyypillisen meritorjuntaohjuksen kulkevan Mach 0.8 nopeudella eli noin 270 metriä sekunnissa niin 8 kilometriä lisää kantamaa ilmatorjunta ohjuksella tarkoittaa käytännössä, että torjunta voidaan aloittaa noin 30 sekuntia aikaisemmin millä voi olla ratkaiseva ero torjunnan onnistumisen kannalta kun useampi ohjus ehditään laukaista samaa maalia tai samoja maaleja vastaan ennen niiden iskeytymistä omaan alukseen.

Myöskin suurempi korkeusulottuvuus tarkoittaa, että käytännössä ohjuksen kineettinen suorituskyky on kasvanut mikä todennäköisesti kaikissa maalitilanteissa kasvattaa ohjuksen osumatodennäköisyyttä. Eikä ainakaan ole niin helppoa esim. laserohjatuilla pommeilla tuhota alusta lentämällä vapaasti Umkhonton korkeusulottuvuuden yläpuolella.
 
Olet ilmeisen perehtynyt. Osaatko sanoa miten Ruotsissa miinojen kanssa on käynyt? Vieläkö yhtä merkittävässä roolissa?
Ruotsin miina-ase on aika vähäinen käsittääkseni nykyään, mutta olemassa. Ja heillä on sukellusveneitä, ja vieläpä hyvin hiljaisia semmoisia, joten heillä saattaa olla suunnitelmissa tehdä jotain hyvin häijyäkin. Kuka tietää... Saa nähdä, alkaako Ruotsi nostamaan ko järjestelmän merkitystä. Moni eurooppalainen Nato-maa on alkanut. Saksa on palauttanut miinoituskyvyn, eräät toiset maat ovat tekemässä suhteellisen suuressa mittakaavassa saman. Japani ja Etelä-Korea ovat ylläpitäneet merkittävän merimiinoituskyvyn. USA:kin käyttää niitä, vaikkakin hiukan toisin kuin me.

Sitten tuohon "... kansainvälisillä vesillä..." Sotatilanteessa tai sen uhan edessä jokainen valtio tekee sen mikä on välttämätöntä. Niin on Suomikin tehnyt. Joillakin vaikuttaa olevan kuva Suomesta jonkinlaisena lampaana, joka menee vain määkien teuraalle. Tämä on virheellinen kuva, Suomi tulee tiukassa paikassa tekemään mitä vain selvitäkseen. Siksi on hankittu kokonaan uudenlaisia, kauas iskeviä asejärjestelmiä pelotteemme nostamiseksi. Mikään sopimus tai laki ei itse asiassa kiellä miinoittamasta kansainvälisille vesille. Tai vaikka naapurin vesille (tämä saattaa olla joillakin mailla jopa suunnitelmissa. Mikään sopimus ei kiellä tai estä julistamasta merisaartoa, jota voidaan toimeenpanna ja valvoa mitä erilaisin menetelmin. Miinoitus on siitä kätevää, että kun se on tehty, sen vaikutuksen estäminen tai vähentäminen on todella vaikeaa, kallista ja hidasta. Esim ohjustulenkäytöllä uhkaamisen painoarvo on meidän mittasuhteissa sangen vähäinen. Samoin tuo ikuinen mantra tuosta "kaikki miinat ovat...raivattava". Ei ole. Toisen maailmansodan aikana laskettiin Itämereen yli 60 000 miinaa. Vain joitakin tuhansia on itse asiassa raivattu. Kosketusmiinoista osa tuhoutui jäissä. Mutta tuhansia miinoja makaa vielä meren pohjassa ja niitä harjoituksen vuoksi vieläkin etsitään. Mitään suurta vaaraa ne eivät enää 1950-luvun jälkeen ole muodostaneet. Näin nytkin, esim herätemiinoista kun koneiston virtalähde loppuu, miina on käytännössä vaaraton. Ei sitä mikään pakko ole käydä sieltä etsimässä, ellei erikseen haluta.

Mikä tahansa voi olla poliittisesti korkean kynnyksen takana. Mutta jos poliitikot ohjaavat Merivoimia hankkimaan ja ylläpitämään miinoitusjärjestelmää, lienevät he valmiit myös sen käyttämiseen.
 
, siis ase, jolla on maailmanmittakaavassa merkitystä, jos päätämme sitä niin käyttää. Ja Suomella on aina mahdollisuus siihen. Voinette itse päätellä, mitä ja millaista käyttöä tarkoitan.
No kerro ihmeessä. Minä olen näitä virkatyökseni jonkin verran pähkinyt ja kaikki apu on aina tervetullut.

Tilannetta jossa Suomi lähtee katkomaan merenpohjassa kulkevaa kaasuputkea ei tule. Tai se on saman laukaisutasan toimenpiteitä kuin pommikuormalla lastatun Hornetin kamikazelento vihollisen ydinvoimalaan.
 
Täytyy sanoa, että minä myös Merivoimissa ja miinalaivalla palvelleena olen hieman @Merten sheriffi linjoilla tässä merimiina-asiassa.

Tämä on pitkälti niitä asioita PV:ssä missä taas välttämättömyydestä on tehty hyve. Miina-asehan on lähtökohtaisesti aina enemmän altavastaajan ase, jonka tarkoituksena on kiistää viholliselta tietyn merialueen käyttövapaus vaikka tiedänkin, että myös hyökkäyksellisiä miinoitusoperaatioita voidaan suorittaa. Ne kuitenkin käytännössä suurvaltavihollista vastaan vaatisivat yllätyksellistä miinoituskykyä joko ilmasta tai sukellusveneistä käsin eikä meillä ole kumpaakaan kykyä.

En sinänsä epäile yhtään merimiinojen teknistä toimivuutta ja sotataktista tehokkuutta. Suomi ei kuitenkaan ole mikään "Pohjolan Iran", joka voi täysin kansainvälispoliittisista seuraamuksista piittaamatta alkaa kylvämään miinoja keskelle Suomenlahtea siviilimeriliikenteen sekaan.

Lisäksi tehokkaat merimiinoitusoperaatiot käytännössä vaativat miinoittamisen aloittamista jo ennen varsinaisten vihollisuuksien puhkeamista ja avoimeen sotatilaan siirtymistä. Vaikka Merivoimilla sinänsä valmiudellinen kyky onkin aloittaa miinoittamisen hyvin varhaisessa vaiheessa mahdollista aseellista konfliktia niin epäilen suuresti tähän liittyvän poliittisen päätöksentekoprosessin riittävää ketteryyttä. Kaikki mereen kylvetyt miinat kun on lähtökohtaisesti myös raivattava sieltä pois, joten poliittisesti kynnys miinoitusoperaation aloittamiseen on varsin korkea ellei avoimien sotatoimien puhkeaminen ole täysin ilmeistä.

Sitä paitsi minun on vaikeaa nykyisenä satelliittitiedustelun yms. aikakautena nähdä Venäjän vain katsovan sormi suusta vierestä kun Suomi alkaa katkaisemaan Venäjälle elintärkeitä kauppamerenkulkuyhteyksiä ja motittamaan osaa Itämeren laivastosta Suomenlahden pohjukkaan. Varsinkin Suomenlahdella Venäjä kyllä pystyy halutessaan ihan kineettisin vaikuttamiskeinoin upottamaan Suomen vähät miinoituskykyiset alukset.

Joku Märketin kapeikko tms. voidaan kyllä pistää sukellusveneiltä tukkoon merimiinoilla, mutta hyödyt tästä jäävät kyllä nykytilanteessa varsin rajalliseksi kun tietojeni mukaan Venäjän Itämeren laivastolla yksi (1) kpl sukellusveneitä operatiivisessa käytössä...

Kosketusmiinat ovat tietenkin jäänne menneiltä ajoilta. Raskaammat tyypit ihan sotavuosilta saakka ja tuoreinkin 50-luvulta. Tuskin niitä nyt hankittaisiin jos lähdettäisiin tyhjästä liikkeelle. Mutta niinhän se on Pv:lla monessa muussakin asiassa. Välttämättömyydestä tehdään hyve ja vanhallekin kalustolle sovelletaan uutta käyttöä jos ei muutakaan ole saatavilla. Voihan sitä rakennella pilvilinnoja tyyliin mitä jos kaikilla kaikki olisi aina uusinta uutta ja kaikella on tietysti aikansa mutta eiköhän ne ”sarvimiinat” vielä täytä ihan järkevän roolin herätemiinojen rinnalla.

Mielenkiintoista nähdä miten pitkään 40-lukulaiset tyypit jaksavat roikkua mukana? Ehtiikö tulla vuosisata täyteen. En tunne taktiikkaa sen paremmin mutta voisi kuvitella että miinoittaminen on muuttunut siinä kuin miinatkin eikä mikään Suomenlahden sulku 2.0 ole ihan ensimmäisenä ohjelmassa.
 
Ruotsin miina-ase on aika vähäinen käsittääkseni nykyään, mutta olemassa. Ja heillä on sukellusveneitä, ja vieläpä hyvin hiljaisia semmoisia, joten heillä saattaa olla suunnitelmissa tehdä jotain hyvin häijyäkin. Kuka tietää... Saa nähdä, alkaako Ruotsi nostamaan ko järjestelmän merkitystä. Moni eurooppalainen Nato-maa on alkanut. Saksa on palauttanut miinoituskyvyn, eräät toiset maat ovat tekemässä suhteellisen suuressa mittakaavassa saman. Japani ja Etelä-Korea ovat ylläpitäneet merkittävän merimiinoituskyvyn. USA:kin käyttää niitä, vaikkakin hiukan toisin kuin me.

Sitten tuohon "... kansainvälisillä vesillä..." Sotatilanteessa tai sen uhan edessä jokainen valtio tekee sen mikä on välttämätöntä. Niin on Suomikin tehnyt. Joillakin vaikuttaa olevan kuva Suomesta jonkinlaisena lampaana, joka menee vain määkien teuraalle. Tämä on virheellinen kuva, Suomi tulee tiukassa paikassa tekemään mitä vain selvitäkseen. Siksi on hankittu kokonaan uudenlaisia, kauas iskeviä asejärjestelmiä pelotteemme nostamiseksi. Mikään sopimus tai laki ei itse asiassa kiellä miinoittamasta kansainvälisille vesille. Tai vaikka naapurin vesille (tämä saattaa olla joillakin mailla jopa suunnitelmissa. Mikään sopimus ei kiellä tai estä julistamasta merisaartoa, jota voidaan toimeenpanna ja valvoa mitä erilaisin menetelmin. Miinoitus on siitä kätevää, että kun se on tehty, sen vaikutuksen estäminen tai vähentäminen on todella vaikeaa, kallista ja hidasta. Esim ohjustulenkäytöllä uhkaamisen painoarvo on meidän mittasuhteissa sangen vähäinen. Samoin tuo ikuinen mantra tuosta "kaikki miinat ovat...raivattava". Ei ole. Toisen maailmansodan aikana laskettiin Itämereen yli 60 000 miinaa. Vain joitakin tuhansia on itse asiassa raivattu. Kosketusmiinoista osa tuhoutui jäissä. Mutta tuhansia miinoja makaa vielä meren pohjassa ja niitä harjoituksen vuoksi vieläkin etsitään. Mitään suurta vaaraa ne eivät enää 1950-luvun jälkeen ole muodostaneet. Näin nytkin, esim herätemiinoista kun koneiston virtalähde loppuu, miina on käytännössä vaaraton. Ei sitä mikään pakko ole käydä sieltä etsimässä, ellei erikseen haluta.

Mikä tahansa voi olla poliittisesti korkean kynnyksen takana. Mutta jos poliitikot ohjaavat Merivoimia hankkimaan ja ylläpitämään miinoitusjärjestelmää, lienevät he valmiit myös sen käyttämiseen.
Kyllä mutta miinalaivat taitavat olla historiaa? Sukellusveneillä laskettavat älykkäät miinat ovat kerrassaan mainioita. Kunpa meilläkin olisi vastaavaa kykyä.
 
Sitten tuohon "... kansainvälisillä vesillä..." Sotatilanteessa tai sen uhan edessä jokainen valtio tekee sen mikä on välttämätöntä. Niin on Suomikin tehnyt. Joillakin vaikuttaa olevan kuva Suomesta jonkinlaisena lampaana, joka menee vain määkien teuraalle. Tämä on virheellinen kuva, Suomi tulee tiukassa paikassa tekemään mitä vain selvitäkseen... ...Mikään sopimus tai laki ei itse asiassa kiellä miinoittamasta kansainvälisille vesille. Tai vaikka naapurin vesille (tämä saattaa olla joillakin mailla jopa suunnitelmissa. Mikään sopimus ei kiellä tai estä julistamasta merisaartoa, jota voidaan toimeenpanna ja valvoa mitä erilaisin menetelmin....

Mulla on vähän sellainen mielikuva, että jos Suomi joutuu uhatuksi, niin Suomi toimii silloin yhteistyössä ja -ymmärryksessä erittäin suuren läntisten valtioiden joukon kanssa. Ja että yhteistyö ja -ymmärrys kumpuavat sekä yhteisistä intresseistä että myös monella tavalla yhteisestä maailmankuvasta.

Kaikilla intressien erilaiset osa-alueet jakautuvat eri suuntiin - ihan niin kuin vaikka sisäpolitiikassa. Se aiheuttaa toki kitinää ja rutinaa siellä ja täällä. Mutta intresseillä on kuitenkin kaikkialla jokin summautuva suunta ja se on hyvin monilla mailla sama.

Näistä syistä oletan, että jos Suomi miinoittaa joskus Itämerta niin se ei silloin toimi ilman yhteistyökumppaneita.
 
Sen verran pakko ottaa tähän kiinni, että kantama itsessään ei ole tässä se juttu vaan ohjuksen lisääntynyt kineettinen suorituskyky ja torjunta-aika.

Jos ajatellaan tyypillisen meritorjuntaohjuksen kulkevan Mach 0.8 nopeudella eli noin 270 metriä sekunnissa niin 8 kilometriä lisää kantamaa ilmatorjunta ohjuksella tarkoittaa käytännössä, että torjunta voidaan aloittaa noin 30 sekuntia aikaisemmin millä voi olla ratkaiseva ero torjunnan onnistumisen kannalta kun useampi ohjus ehditään laukaista samaa maalia tai samoja maaleja vastaan ennen niiden iskeytymistä omaan alukseen.

Myöskin suurempi korkeusulottuvuus tarkoittaa, että käytännössä ohjuksen kineettinen suorituskyky on kasvanut mikä todennäköisesti kaikissa maalitilanteissa kasvattaa ohjuksen osumatodennäköisyyttä. Eikä ainakaan ole niin helppoa esim. laserohjatuilla pommeilla tuhota alusta lentämällä vapaasti Umkhonton korkeusulottuvuuden yläpuolella.

Jos ajatellaan esittämääsi meritorjuntaohjuksen torjumista ilmatorjuntaohjuksella, niin Hamina-luokan tapauksessa aluksen sensorien sijoitus on luultavasti merkittävä rajoite pidemmän kantaman hyödyntämiselle. Silmämääräisesti arvioiden aluksen TRS-3D on ehkäpä noin 15 metrin korkeudessa ja jos pintaa nuoleva meritorjuntaohjus lentää vaikkapa 3 metrin korkeudessa, niin tutkahorisontti asettuu tällöin n. 23 kilometriin, josta alus voisi periaatteessa saada maalinosoitukseen riittävän seurannan lähestyvästä meritorjuntaohjuksesta. Ainakin jos ihminen on aluksen taistelujärjestelmän loopissa mukana, niin ohjus lienee jo ~20 kilometrin päässä aluksesta ennen kuin ensimmäinenkään Umkhonto on lähtenyt taivaalle ja varsinainen ilmatorjuntaohjuksen ja meritorjuntaohjuksen kohtaaminen voisi tapahtua jossakin 15 kilometrin päässä aluksesta.

Toki pidemmälle kantavalla ilmatorjuntaohjuksella on luultavasti enemmän energiaa jäljellä torjunnan loppuvaiheessa ja se saavuttanee maalin hieman aiemmin. Ja voihan sitä kantamaa hyödyntää, jos sattuu niin hyvin, että saadaan ulkopuolinen maalinosoitus. Useimmissa tilanteissa tuskin kuitenkaan saavutetaan 30 sekunnin aikaetua.
 
Kyllä mutta miinalaivat taitavat olla historiaa? Sukellusveneillä laskettavat älykkäät miinat ovat kerrassaan mainioita. Kunpa meilläkin olisi vastaavaa kykyä.
Niin, ei Ruotsilla olekaan kuin 1 varsinainen miinalaiva (Carlskrona), 11 kappaletta Tapper-luokan vartioveneitä, 16 Lätt Trossbåtia ja 146 Stridsbåt 90H:ta, jotka kykenevät miinojen laskuun. Siis sukellusveneiden lisäksi... Pienemmillä veneillä kuljetuskyky on tietysti rajallinen, mutta kyllä kapasiteettia vielä löytyy omiksi tarpeiksi!
 
Niin, ei Ruotsilla olekaan kuin 1 varsinainen miinalaiva (Carlskrona), 11 kappaletta Tapper-luokan vartioveneitä, 16 Lätt Trossbåtia ja 146 Stridsbåt 90H:ta, jotka kykenevät miinojen laskuun. Siis sukellusveneiden lisäksi... Pienemmillä veneillä kuljetuskyky on tietysti rajallinen, mutta kyllä kapasiteettia vielä löytyy omiksi tarpeiksi!

Käsittääkseni myös Stockholm-, Göteborg- ja Visby-luokista voi plumpsautella miinoja mereen. Ruotsin rannikko ei tosin ole ihan yhtä ystävällinen miinojen käytölle kuin Suomen.
 
En tiedä miten on tänä päivänä asian laita, mutta kylmän sodan aikana ruotsilla oli meressä miinakenttiä, jotka
pystyi laukomaan esim. joltain läheiseltä linnakesaarelta. Muutaman miinan laukaisivatkin, sukellusvenejahdeissa.

Kaasuputki, nalli ja tulilanka. Kannattaa muuten perehtyä vaikka siihen kosketusmiinan toimintaperiaatteeseen ja
miinan rakenteeseen, ennen noin korkealentoisia suunnitelmia. ;)
 
Back
Top