Huitfeldtissa tuskin on viimeistä myöten aseistuksen hinta mukana. Sielläkin varmaan samanlaista piilottelua, mutta tehtävämoduulien kautta.Huitfeldtit ovat jo jotain muuta SM2-ohjuksineen...
Laivue 2020
- Viestiketjun aloittaja Mikael-IGI
- Aloitus PVM
Muistan myös. Kehui luokkaa mutta totesi olevan Suomen ulottumattomissa.
Benelli
Respected Leader
K-130 hinta koptereilla ja kaikilla aseilla on kylläkin se 580 miljoonaa.
crane
Ylipäällikkö
Visbystä puuttuu myös ito
MLU jälkeen ei. Tästä ollut juttua täällä. Lännen Median lehdissä oli Visbyn päällikön haastattelu.
crane
Ylipäällikkö
Joo mutta hinta ei tosiaankaan ole tuo listassa ollut enää aseiden jälkeen.
Leaderwolf
Respected Leader
Eikös se ollut niin että tämän batch 2 hinta on tuo. Koska monenlaista hintaa on liikkunut, ja nimenomaan Saksan merivoimat housuunsa paskomaan sai toisen sarjan hinta, joka olisi 3mrd€, kun he luulivat sen maksavan 1,5mrd€ (5kpl).
Benelli
Respected Leader
Ilmeisesti. Pitänee koittaa selvittää mistä noin huomattava ero johtuu.
Kumpa Katanpäät olisi jäänyt tekemättä tai edes leikattu määrästä. Tilalle oltaisiin tehty Kuha 2 luokka. Säästyneet resurssit oltaisiin voitu laittaa tuleviin korvetteihin.
USA kaupitteli 1990-luvun puolivälissä valmistettuja Osprey-luokan miinantorjunta-aluksia 2000-luvun alussa, Tanska Flyvefiskeneitä MCM-modulilla, Saksalla oli myös tarjokkaita. Merivoimille ei mikään koinsyömä second hand kama kelpaa! Nyt Pohjanmaan tapauksessa tarve kotimaiseen alukseen on monella tapaa legit. Miinantorjuntahankkeessa näin ei ollut vaan haluttiin uutta ja komiaa.
fulcrum
Greatest Leader
Flyvefiskenit ei nyt olisi ominaisuuksiensa puolesta niihin tarpeisiin sopineet. Ospreyt laitettiin myyntiin 2005, vähän sen jälkeen kun Suomi oli laittanut tarjouspyynnöt valmistajille. Alus on tarkoitettu satamien ja väylien miinanraivaukseen ja on ominaisuuksiltaan hyvin lähellä Katanpäitä. Minulle ei ole oikein selvinnyt miksi ne poistettiin ns. hyvässä iässä, muuta kuin että LCS:n piti olla niin hieno ja halpa ettei tuollaisia erikoisaluksia enää tarvittu. Ongelmakohta olisi varmaan ollut että ne on suunniteltu enemmän lämpimiin maihin ja tropiikkiin kuin puoliarktikseen. Lisäksi miehistöntarve on noin 10-15 henkeä enemmän per alus.
Flyvefiskenillä on riittävän hyvät ominaisuudet miinantorjuntaan, miinantorjuntahan tehdään Kataisillakin nojautuen ensisijaisesti ROV:n ja AUV:n kapasiteettiin, alus itsessään ei ole se tärkeä juttu. Liikkuvuus vaan Flyvefiskenillä on huikean paljon parempi.
https://www.marinelink.com/news/capability-denmark349814
Ospreyn myyntiä oli arvuuteltu vuosituhannen alusta lähtien, ehkä Kataisten tarjouspyyntö lähti riittävän ajoissa juurikin ettei niistä saataisi vaihtoehtoa. Ospreyt on suunniteltu USN:n kylmän sodan globaaleihin tarpeisiin artkikselta tropiikkiin. Ne edustavat samaa perusluokkaa eli Lerici-luokkaa kuin Katanpäät, on vaikea nähdä mikä niiden käytössä Itämerellä olisi hankalaa. GRP-runkoiset alukset kun eivät oikein talvella liiku mihinkään.
Samaan aikaan myös Saksa supisti miinantorjunta-aluskantaansa myyden kaksi 1990-luvun alussa rakennettua MCM-alusta Yhdistyneisiin Arabiemiirikuntiin. En epäile, etteikö sopivalla diilailuilla Suomeen olisi saatu kolmattakin...
Viro osti RN:ltä kolme Sandown-luokan miinantorjunta-alusta vuosituhannen alkupuolella.
No ei todellakaan voi ohjusvenettä verrata miinanetsintäalukseen vaikka siihen pulttais minkä MCM-moduulin!
Miinanetsintää tehdään miinavaarallisella alueella ja silloin aluksella pitää olla minimoidut herätteet jotta tehtävä voidaan suorittaa tehokkaasti. Pienimuotoisempia rajatun alueen etsintöjä voidaan sitten tehdä muulla kalustolla muilta aluksilta tai jopa maalta (esim. REMUS 100 AUVn käyttö Neulalahdessa).
Katanpää hankkeessa on ollut varmasti nähtävillä Merivoimien pitkäaikainen hinku saada miinanetsintäpuoli kuntoon ja se johti sitten mahdollisesti hiukan liialliseen rahankäyttöön, jos ajatellaan Merivoimien kokonaisresursseja. LV2020 osalta onneksi puhutaan todellisesta torjuntakyvystä eikä pelkästä tukitoiminnasta.
Miinanetsintää tehdään miinavaarallisella alueella ja silloin aluksella pitää olla minimoidut herätteet jotta tehtävä voidaan suorittaa tehokkaasti. Pienimuotoisempia rajatun alueen etsintöjä voidaan sitten tehdä muulla kalustolla muilta aluksilta tai jopa maalta (esim. REMUS 100 AUVn käyttö Neulalahdessa).
Katanpää hankkeessa on ollut varmasti nähtävillä Merivoimien pitkäaikainen hinku saada miinanetsintäpuoli kuntoon ja se johti sitten mahdollisesti hiukan liialliseen rahankäyttöön, jos ajatellaan Merivoimien kokonaisresursseja. LV2020 osalta onneksi puhutaan todellisesta torjuntakyvystä eikä pelkästä tukitoiminnasta.
Sen takia herätemiinoja vastaan miinanetsintä tehdään joka tapauksessa AUV:lla tai USV:lla, ei itse aluksella jonka heräte on joka tapauksessa liian suuri. Miinanetsintä tehdään Katanpäälläkin Hugin AUV:lla ja Remuksilla, neutralointi sitten DoubleEaglella, Seafoxilla tai tarpeen vaatiessa vaikka sukeltajilla. Tilanne olisi eri, jos menisimme vaikkapa Persianlahdelle miinanraivaukseen mikä lienee ollut yksi projektin tavoitteista.
Eronahan tietenkin on, että jos ei oltaisi hankittu älyttömän kalliita MITO-alusrunkoja noita erinäisiä ROV:ja AUV:ja ja sun muuta hilavitkutinta olisi voitu hankkia enemmän...
Pahintahan tuossa hankkeessa oli, että käytettyjen alusten hankintamahdollisuuksia ei selvitetty. Koko hankkeen ajan oli mitä erinäisintä kalustoa tarjolla, ja eittämättä aktiivisella kyselemisellä vielä enemmän.
Viimeksi muokattu:
Ei niitä AUV laiteta veteen mistään kymmenien kilometrien päästä vaan etsintäalueen reunalta. Tällöin miinanetsintäalus on jo miinavaarallisella alueella.
En usko että missään vaiheessa käytetty alus olisi tullut kyseeseen. Ei ole kustannustehokasta hankkia käytettyä alusta johon olisi heti pitänyt tehdä reilusti muutoksia jotta tarvittavat MCM-järjestelmäkomponentit olisi saatu integroitua. Eli vaikka alusrungot olisi hankittu käytettynä olisi kaikki etsintäkomponentit hankittu joka tapauksessa uusina. Nyt siis hankittiin saumattomasti integroitu kokonaisuus, jonka suorituskyky on huippuluokkaa. Siitä missä laajuudessa hanke olisi pitänyt toteuttaa voi olla montaa mieltä.
En usko että missään vaiheessa käytetty alus olisi tullut kyseeseen. Ei ole kustannustehokasta hankkia käytettyä alusta johon olisi heti pitänyt tehdä reilusti muutoksia jotta tarvittavat MCM-järjestelmäkomponentit olisi saatu integroitua. Eli vaikka alusrungot olisi hankittu käytettynä olisi kaikki etsintäkomponentit hankittu joka tapauksessa uusina. Nyt siis hankittiin saumattomasti integroitu kokonaisuus, jonka suorituskyky on huippuluokkaa. Siitä missä laajuudessa hanke olisi pitänyt toteuttaa voi olla montaa mieltä.
Kuinka uskottavana pidät, että miinantorjunta-alus ajaa mainitsemallesi miinavaaralliselle alueelle perässävedettävän sonarinsa kanssa ja sen huomattua kohteen pysähtyy, ja alkaa pohtimaan mitä robottia käyttää seuraavaksi? Kuinkahan herkkiä Venäjän herätemiinat, torpedomiinoista puhumattakaan, ovat, kun tiedossa on että miinantorjunta-aluksiakin on vastapuolella vähän ja niidenkin tuhoaminen on eduksi?
Huginhan voidaan laittaa itse asiassa liikkeelle vaikka kymmenien merimailien päästä, sen toimintamatkahan on 24h 4kts vauhdilla eli 96nm.
Eiköhän homman kuvio mene siten, että Hugin tiedustelee. Katanpäätä tarvitaan sitten kuskaamaan kalustoa lähelle, tai lähinnä kai Double Eaglet. Sukeltajat, Remukset ja Seafoxit voinee laittaa liikkeelle vaikkapa RIB:stä jotka toki tarvitsevat tukialuksen eli Katanpään.
Toki jossain konfliktin jälkeisessä raivaustehtävässä voitaneen toimia vaikkapa mainitsemallasi tavalla. Jos kuitenkin tarkoitus on vaikkapa tiedustella x-määrä väyliä operaatiota y varten ei tarkoits ole raivata koko Suomenlahtea. Se rajoittaa etsintäaluetta aika lailla väylän suuntaiseksi ja kapeaksi.
Jos nämä käytetyt alukset ovat niin huonoja, miksi sitten Suomi hankki Osprey luokan sisaraluksia? Katanpääthän ovat samanlaisia Lerici-luokan jatkokehitelmiä? Jos ne ovat niin huonoja, miksi Saksa käyttää Frankenthaleja edelleen? Kyse on 1990-luvun aluksista, ei ikivanhoista kipoista. Merivoimat vaan teki omalta kannaltaan hyvän mutta puolustusbudjetin kannalta huonon hankinnan. Sattuuhan sitä paremmissakin piireissä.
Viimeksi muokattu:
Merivoimat on vähän kuin ilmavoimat. Ei sovi herkkään hipiään ostaa käytettyä (ironiaa on, että joutuu kierrättämään siksi omia kalujansa). Maavoimat on toista.
Tietyllä tapaa ymmärrettävää, laivojen jos on tarkoitus olla käytettävissä myös jäisissä olosuhteissa. Niitä kun ei taida ihan joka paikassa käytössä. Mitä taas tulee ilmavoimiin, niin heillähän on käytössä käytettyjä harjoitushävittäjiä!
On järkevää pitää osa porukasta pääosin uuden kaluston ringissä. Näin elinkaaret ovat hallittavissa ja toiminta mahdollista pitää näpeissä yli vuosikymmenten. Meri- ja ilmavoimilla on strategiset projektinsa. Maavoimat lipsahtavat aina toisinaan tragediseksi prosessiksi. Onneksi onnistumisiakin tulee mutta tuskaistahan maapuolen kehittäminen on keskimäärin ollut. Ei siitä mihinkään pääse.