Laivue 2020
- Viestiketjun aloittaja Mikael-IGI
- Aloitus PVM
Mikä Ospreyn tai Frankenthalin varustuksessa olisi ollut vikana? Lisäksi, Merivoimien parhaiden perinteiden mukaisesti, mahdollinen uusi hankittu varustus olisi siirtynyt / siirtyy sitten Laivue 2040 -luokkaan jolla korvataan Haminoiden, miinantorjunta-alusten ja Pansio-luokan suorituskyvyt....
Katso, kuinka iloinen sitä paitsi Ospreyn AN/SLQ-48 ROV on!
Viimeksi muokattu:
Tuskin olivat sillä tasolla kuin Katanpäällä vaan 15 vuotta vanhoja. Lähtökohta oli siis ettei mikä tahansa ruuhi millä tahansa varustuksella käy vaan suorituskyvystä ei tingitä. Virokin laittoi Sandowninsa jollain tasolla uusiksi hankinnan yhteydessä.
Ospreyllähän oli jo pätevä ROV ja hinattava sekä kiinteä sonar. Kongsbergin osuus Katanpää-luokassa missä tuli alukselle kiinteä sonar, HIPAP ja HUGIN oli 14,375mE vuoden 2007 kurssilla. Seafoxit ja Remukset ovat noiden rinnalla kulutustavaran hinnoissa.
https://www.km.kongsberg.com/ks/web...5716810106A97E58C12572F700322ECF?OpenDocument
Toki olettaen, etteikö vanhoilla olisi pärjätty. Joka tapauksessa, alusluokka olisi ollut jo 10 vuotta käytössä...
Toki tämä on jälkiviisastelua, ilman muuta. Olennaista olisi kuitenkin ottaa selville, oliko käytettyjen alusten hankinta vaihtoehtona - voihan olla että jälleeen kerran foorumiviisas on väärässä ja ammattilainen oikeassa. Ainakaan julkisessa tiedotuksessa tästä ei ollut puhetta.
Viimeksi muokattu:
Huhta
Greatest Leader
Mikä Ospreyn tai Frankenthalin varustuksessa olisi ollut vikana? Lisäksi, Merivoimien parhaiden perinteiden mukaisesti, mahdollinen uusi hankittu varustus olisi siirtynyt / siirtyy sitten Laivue 2040 -luokkaan jolla korvataan Haminoiden, miinantorjunta-alusten ja Pansio-luokan suorituskyvyt....
Katso, kuinka iloinen sitä paitsi Ospreyn AN/SLQ-48 ROV on!
Omaan silmääni pistää, että noissa jenkkialuksissa on suurempi miehitys Katanpäihin nähden (5+4+42 vs 34-38).
Suomen oloissa tuo on katastrofaalinen murhe jos vaativat nimenomaan henkilökuntaa eikä varusmiehiä.
Huhta
Greatest Leader
Ei siellä tehty kuin vähän päivitystä 2093-sonariin ja normaali ylläpitosopimus. Nyttemmin tehdään sitten jotain vähän laajempaa uusimista.
http://www.spacewar.com/reports/Thales_continues_Estonian_navy_support_999.html
https://navaltoday.com/2016/02/24/thales-to-upgrade-estonian-navys-sandown-class-minehunters/
Luin, että Viro maksoi 51 miljoonaa euroa Sandowneista. Suomi maksoi 244,8 miljoonaa euroa Katanpäistä, jos Wikipediaan on luottamista, ja sai kai myöhästymissakkoina jotakin takaisin. Että onhan tuossa vähän eroa...
Voisiko joku selventää miinanraivausta yleisemmin? Miten Kuhat ja Kiisket suhtautuvat Katanpäihin? Wikipedia väittää, että Katanpäät korvaisivat ne, mutta toisaalta Kuhia ja Kiiskiä näkyy ihan tuoreissa harjoitusuutisissakin... Eli miten on?
Huhta
Greatest Leader
Mietin kyllä, että kun on sama perusratkaisu kyseessä, niin ehkäpä nuo ovat jotakin sukellusmiehistöjä tms.?
Jotakin miehistöstä:
https://www.rul.fi/gw-storage/v3/container/116/node/3089/original/Parivartio_2013-1.pdf
Kiiskistä ja muista, vastatakseni omaan aiempaan kysymykseeni:
http://merivoimat.fi/documents/1951...mat+2016/8302214b-4247-4406-88be-a3c6e24b8e1d
Ja ROV:t vaihdettiin johonkin sakemannien malliin. Eli miinanetsintään liittyvä varustus joko päivitettiin tai uusittiin. Ja nyt on tekeillä uusi parannuskierros.
Kuten todettua olisi mielenkiintoista tietää miten Katanpää-luokan kustannukset jakautuvat? Muuten kokonaisuutta on hankala arvioida. Pitäisi myös tietää mitä joku Osprey/Sandown/Hunt tms. olisi Suomelle maksanut.
Viimeksi muokattu:
Kuha ja Kiiski vetävät tosiaan perinteiseen malliin perässä kosketus- ja herätemiinojen raivaukseen käytettäviä kalustoja. Ajavat siis miinoitteiden yli raivatakseen ne eivätkä myöskään tiedä sen tarkemmin missä ne miinat lojuvat.
Katanpää ja muut vastaavat taas pysyttelevät kauempana ja paikantavat sekä tuhoavat miinoja yksittäin sukeltajien ja Rovien avulla.
Palikkatason esitys löytyy vaikka Merisotilaan käsikirjasta sivulta 112 alkaen
Kuha-luokka on kai kokenut jo osittaista käytöstä poistamista. Joskus taisi olla hankintailmoitus kahden aluksen romuttamisesta, eli 6 aluksesta max 4 olisi käytössä.
http://www.maakuntajoukot.fi/kalusto/
Tuolta löytyy yksikkö joka saattaa olla ainoa aktiivinen käyttäjä
http://www.maakuntajoukot.fi/kalusto/
Tuolta löytyy yksikkö joka saattaa olla ainoa aktiivinen käyttäjä
Jostain jutusta jäi käsitys että vain tuo yksi Kuha olisi enää rivissä. Tämä on toki ihan omaa tulkintaa ja saatoin hyvinkin ymmärtää väärin tai olettaa liikaa.
Olen ennenkin mainostanut mutta laitetaan varmuudeksi uudestaan. Tässä kirjassa on varsin tyhjentävästi esitetty Merivoimien kilut ja kalut itsenäisyyden alusta 2000-luvulle saakka. Jos on kiinnostusta niin täältä löytyvät ohjukset ja torpedot sekä miinat ja raivaimet ym ym ym. Ehdottomasti maanpuolustusaiheisten tietokirjojen terävää kärkeä.
http://www.fnri.fi/kirjaesittely_Word_versio 12_9_2012.pdf
http://www.fnri.fi/kirjaesittely_Word_versio 12_9_2012.pdf
Katso, kuinka iloinen sitä paitsi Ospreyn AN/SLQ-48 ROV on!
Noin komia vehje ei voi olla huono
Ts kuulemma tänään iso juttu laivue 2020
Kapteenin hytti jo paikoillaan – Merivoimien uudet laivat suunnitellaan salaisessa paikassa Turun seudulla
http://www.ts.fi/uutiset/paikallise...nnitellaan+salaisessa+paikassa+Turun+seudulla
(maksumuuri, ei näy mitään kuvan ja otsikon lisäksi)
Kuvatekstissä on maininta "Keskellä näkyvät maston sisälle sijoitetaan neljään suuntaan tähyävät tutkat.".
https://news.usni.org/2016/07/18/pe...uns-change-paradigm-missile-defense-navy-army
“Capabilities in development would enable larger caliber guns to launch HVPs at air and missile threats over medium ranges (10–30 nautical miles),” read a May report on air and missiles from the Center for Strategic and Budgetary Assessment (CSBA)."
https://www.popularmechanics.com/military/weapons/a15927141/army-howitzer-hvp-navy-missiles/
"Faced with a growing number of missile threats, the Pentagon is looking to the U.S. Army’s field artillery to shoot down those incoming threats. An innovative system called the Hyper Velocity Projectile would allow the Army’s heavy howitzers and the Navy’s deck guns to fire projectiles that can down incoming ballistic missiles."
Voisikohan Pohjanmaalle laittaa MLU:ssa 5" tykin jos tämä teknologia realisoituu?
“Capabilities in development would enable larger caliber guns to launch HVPs at air and missile threats over medium ranges (10–30 nautical miles),” read a May report on air and missiles from the Center for Strategic and Budgetary Assessment (CSBA)."
https://www.popularmechanics.com/military/weapons/a15927141/army-howitzer-hvp-navy-missiles/
"Faced with a growing number of missile threats, the Pentagon is looking to the U.S. Army’s field artillery to shoot down those incoming threats. An innovative system called the Hyper Velocity Projectile would allow the Army’s heavy howitzers and the Navy’s deck guns to fire projectiles that can down incoming ballistic missiles."
Voisikohan Pohjanmaalle laittaa MLU:ssa 5" tykin jos tämä teknologia realisoituu?
HotShot
Luutnantti
5" Mark 45 Mod 4 lightweight gun on NaWeaps-sivuston mukaan kevyempi kun esim. meillä vanhan Pohjanmaan ja tykkiveneiden 4,7" Bofors.
5-tuumaisen vanhempaa, painavampaa versiota, on asennettu saman kokoluokan aluksille kun meidän uudet korventit joten luulisi olevan mahdollista jos kannen alapuoliset tilat on riittävät.
Leaderwolf
Respected Leader
Kapteenin hytti jo paikoillaan – Merivoimien uudet laivat suunnitellaan salaisessa paikassa Turun seudulla
Havainnekuvasta näkyy, millaiseksi Merivoimien uudet laivat rakentuvat. Keskellä näkyvät maston sisälle sijoitetaan neljään suuntaan tähyävät tutkat.
Merivoimien uusien korvettien, eli Laivue 2020 -alusten suunnittelu on täydessä vauhdissa Turun seudulla. Vaikka virallinen rakennuttamissopimus tehdään vasta ensi syksynä, laivamallin piirrokset alkavat olla pian jo valmiina.
Valmistelutyö tapahtuu Turun seudulla puolustusvoimien logistiikkalaitoksen perustamassa suunnittelutoimistossa. Sen tarkka sijainti on salaisuus, jotta vakoilijat eivät pääsisi urkkimaan tuoreita sotasalaisuuksia.
Suunnitteluun osallistuu parhaillaan noin 50 ihmistä. Mukana on väkeä niin puolustusvoimista, Millog oy:stä, Rauman telakalta ja telakan alihankkijoilta.
– Nyt tiedetään aika hyvin, miltä alus tulee näyttämään. Suurin epävarmuus kohdistuu enää oikeastaan mastoon, jonka sisälle tutkat tulevat, kuvailee puolustusvoimien pääinsinööri, kenraali Kari Renko.
– Ollaan niin pitkällä, että sisäpuolella hienosäädetään kapteenin hytin paikkaa ja siirrellään seinien paikkoja, Renko kuvailee.
Laivoista tulee noin 105 metriä pitkiä. Leveydeksi on alustavasti ilmoitettu noin 15 metriä. Rengon mukaan suunnittelun viimeisissä vaiheissa alukset ovat saaneet reilut puoli metriä lisää leveyttä. Samalla niitä on madallettu jonkin verran.
Neljän uuden sotalaivan suunnittelu aloitettiin merivoimissa jo vuonna 2007. Renko kertoo, että nyt paperille valmistuvat suunnitelmat ovat lopullinen versio useista eri luonnoksista.
Alukset on piirretty uusiksi kolme–neljä kertaa. Yhdessä vaiheessa puolustusvoimat jopa palkkasi ulkomaisen suunnittelutoimiston, joka luonnosteli kaksi erilaista mallia.
Korvettien piirtäminen on ollut pitkä prosessi, koska samanlaisia aluksia ei ole ennen tehty. Suomessa etenkin talviolosuhteet asettavat laivoille poikkeuksellisia vaatimuksia. Rengon mukaan edes Ruotsista ei löydy sotalaivaa, joka vastaisi Suomen tulevien korvettien ominaisuuksia.
– Maailmassa ei ole valmiina jäissä kulkevaa sota-alusta, Renko toteaa.
Laivue 2020:n pitää pystyä toimimaan jäiden keskellä, koska kriisiaikana se kantaa päävastuun aluevesien miinoittamisesta.
Uusi laivue korvaa kaksi Hämeenmaa-luokan miinalaivaa ja neljä Rauma-ohjusvenettä. Logistiikkalaitoksella on käynnistetty siirtymäkauden suunnittelu. Renko myöntää, että aikataulujen sovittamisessa on haasteita. Alusten ja miehistöjen vaihtoon liittyy useita päällekkäisyyksiä.
Ensimmäisen korvetin pitäisi saapua merivoimien testiajoihin vuonna 2022. Viimeinen niistä on tarkoitus luovuttaa telakalta vuonna 2024. Miinalaivojen ja ohjusveneiden on puolestaan suunniteltu poistuvan käytöstä vuonna 2025. Uusien alusten koeajot puolestaan saadaan päätökseen vuonna 2027.
Lisähaasteena on, että osa ohjusveneiden varustuksesta siirretään uusiin laivoihin. Esimerkiksi ohjusveneiden kansitykit jatkavat elämäänsä uudessa laivueessa.
Lisäksi ohjusveneiltä siirtyy miehistöä Laivue 2020:een. Heitä pitää kouluttaa uusilla aluksilla. Samaan aikaan ohjusveneiden pitäisi kuitenkin kantaa vastuuta normaaleista tehtävistään, etenkin aluevesien valvonnasta.
Rengon mukaan siirtymävaihetta auttaa se, että Rauma-luokan käyttöä voidaan jatkaa tarvittaessa yli 2020-luvun puolivälin. Muutama vuosi sitten tehdyn peruskorjauksen myötä niiden pitäisi olla riittävän hyvässä kunnossa.
Korvettien hankinta etenee parhaillaan kaksilla raiteilla. Rungon valmistamisesta valmistellaan sopimusta Rauman telakan kanssa. 1,2 miljardin euron hankintahinnasta rungon osuus on noin puolet.
Asejärjestelmästä kilvoittelee kolme yritystä. Viime vuoden lopussa puolustusvoimat sai näiltä alustavat tarjoukset. Lopulliset valinnat tehdään alkusyksyllä.
Nyt jo tiedetään, että ruotsalainen Saab toimittaa laivoihin ainakin torpedoja. Logistiikkalaitokselta vakuutetaan, että kauppojen hieronta on sujunut hyvin.
– Nyt näyttää siltä, että budjetissa pysytään, Renko arvioi.
FAKTA
Laivue 2020 korvaa nykyiset miinalaivat ja ohjusveneet
Suomi hankkii neljä uutta sotalaivaa, jotka kokonsa puolesta lasketaan korveteiksi.
Hankintaa on valmisteltu yli kymmenen vuotta.
Uusilla laivoilla korvataan poistuvat miinalaivat ja Rauma-luokan ohjusveneet. Miinalaiva Pohjanmaa poistui merivoimien vahvuudesta jo vuonna 2013.
Neljän melko kookkaan aluksen rakentaminen on herättänyt kritiikkiä. Puolustusvoimat kartoitti useita eri malleja ennen päätymistään nykyiseen kokoonpanoon.
Suunnittelupöydällä kävi myös useiden pienempien laivojen rakentaminen.
Hankkeen hinta on 1,2 miljardia euroa. Laivojen on suunniteltu seilaavan 2050-luvulle saakka.
Laivueen rakentaminen alkaa ensi syksynä.
Edit. Muokattu kuva teksteineen
Havainnekuvasta näkyy, millaiseksi Merivoimien uudet laivat rakentuvat. Keskellä näkyvät maston sisälle sijoitetaan neljään suuntaan tähyävät tutkat.
Merivoimien uusien korvettien, eli Laivue 2020 -alusten suunnittelu on täydessä vauhdissa Turun seudulla. Vaikka virallinen rakennuttamissopimus tehdään vasta ensi syksynä, laivamallin piirrokset alkavat olla pian jo valmiina.
Valmistelutyö tapahtuu Turun seudulla puolustusvoimien logistiikkalaitoksen perustamassa suunnittelutoimistossa. Sen tarkka sijainti on salaisuus, jotta vakoilijat eivät pääsisi urkkimaan tuoreita sotasalaisuuksia.
Suunnitteluun osallistuu parhaillaan noin 50 ihmistä. Mukana on väkeä niin puolustusvoimista, Millog oy:stä, Rauman telakalta ja telakan alihankkijoilta.
– Nyt tiedetään aika hyvin, miltä alus tulee näyttämään. Suurin epävarmuus kohdistuu enää oikeastaan mastoon, jonka sisälle tutkat tulevat, kuvailee puolustusvoimien pääinsinööri, kenraali Kari Renko.
– Ollaan niin pitkällä, että sisäpuolella hienosäädetään kapteenin hytin paikkaa ja siirrellään seinien paikkoja, Renko kuvailee.
Laivoista tulee noin 105 metriä pitkiä. Leveydeksi on alustavasti ilmoitettu noin 15 metriä. Rengon mukaan suunnittelun viimeisissä vaiheissa alukset ovat saaneet reilut puoli metriä lisää leveyttä. Samalla niitä on madallettu jonkin verran.
Neljän uuden sotalaivan suunnittelu aloitettiin merivoimissa jo vuonna 2007. Renko kertoo, että nyt paperille valmistuvat suunnitelmat ovat lopullinen versio useista eri luonnoksista.
Alukset on piirretty uusiksi kolme–neljä kertaa. Yhdessä vaiheessa puolustusvoimat jopa palkkasi ulkomaisen suunnittelutoimiston, joka luonnosteli kaksi erilaista mallia.
Korvettien piirtäminen on ollut pitkä prosessi, koska samanlaisia aluksia ei ole ennen tehty. Suomessa etenkin talviolosuhteet asettavat laivoille poikkeuksellisia vaatimuksia. Rengon mukaan edes Ruotsista ei löydy sotalaivaa, joka vastaisi Suomen tulevien korvettien ominaisuuksia.
– Maailmassa ei ole valmiina jäissä kulkevaa sota-alusta, Renko toteaa.
Laivue 2020:n pitää pystyä toimimaan jäiden keskellä, koska kriisiaikana se kantaa päävastuun aluevesien miinoittamisesta.
Uusi laivue korvaa kaksi Hämeenmaa-luokan miinalaivaa ja neljä Rauma-ohjusvenettä. Logistiikkalaitoksella on käynnistetty siirtymäkauden suunnittelu. Renko myöntää, että aikataulujen sovittamisessa on haasteita. Alusten ja miehistöjen vaihtoon liittyy useita päällekkäisyyksiä.
Ensimmäisen korvetin pitäisi saapua merivoimien testiajoihin vuonna 2022. Viimeinen niistä on tarkoitus luovuttaa telakalta vuonna 2024. Miinalaivojen ja ohjusveneiden on puolestaan suunniteltu poistuvan käytöstä vuonna 2025. Uusien alusten koeajot puolestaan saadaan päätökseen vuonna 2027.
Lisähaasteena on, että osa ohjusveneiden varustuksesta siirretään uusiin laivoihin. Esimerkiksi ohjusveneiden kansitykit jatkavat elämäänsä uudessa laivueessa.
Lisäksi ohjusveneiltä siirtyy miehistöä Laivue 2020:een. Heitä pitää kouluttaa uusilla aluksilla. Samaan aikaan ohjusveneiden pitäisi kuitenkin kantaa vastuuta normaaleista tehtävistään, etenkin aluevesien valvonnasta.
Rengon mukaan siirtymävaihetta auttaa se, että Rauma-luokan käyttöä voidaan jatkaa tarvittaessa yli 2020-luvun puolivälin. Muutama vuosi sitten tehdyn peruskorjauksen myötä niiden pitäisi olla riittävän hyvässä kunnossa.
Korvettien hankinta etenee parhaillaan kaksilla raiteilla. Rungon valmistamisesta valmistellaan sopimusta Rauman telakan kanssa. 1,2 miljardin euron hankintahinnasta rungon osuus on noin puolet.
Asejärjestelmästä kilvoittelee kolme yritystä. Viime vuoden lopussa puolustusvoimat sai näiltä alustavat tarjoukset. Lopulliset valinnat tehdään alkusyksyllä.
Nyt jo tiedetään, että ruotsalainen Saab toimittaa laivoihin ainakin torpedoja. Logistiikkalaitokselta vakuutetaan, että kauppojen hieronta on sujunut hyvin.
– Nyt näyttää siltä, että budjetissa pysytään, Renko arvioi.
FAKTA
Laivue 2020 korvaa nykyiset miinalaivat ja ohjusveneet
Suomi hankkii neljä uutta sotalaivaa, jotka kokonsa puolesta lasketaan korveteiksi.
Hankintaa on valmisteltu yli kymmenen vuotta.
Uusilla laivoilla korvataan poistuvat miinalaivat ja Rauma-luokan ohjusveneet. Miinalaiva Pohjanmaa poistui merivoimien vahvuudesta jo vuonna 2013.
Neljän melko kookkaan aluksen rakentaminen on herättänyt kritiikkiä. Puolustusvoimat kartoitti useita eri malleja ennen päätymistään nykyiseen kokoonpanoon.
Suunnittelupöydällä kävi myös useiden pienempien laivojen rakentaminen.
Hankkeen hinta on 1,2 miljardia euroa. Laivojen on suunniteltu seilaavan 2050-luvulle saakka.
Laivueen rakentaminen alkaa ensi syksynä.
Edit. Muokattu kuva teksteineen
Viimeksi muokattu:
Leaderwolf
Respected Leader
Olikohan tässä mitään muuta uutta varmaa kuin ulkomitat, jotka ovat nyt sitten 105m x 15m, ja että aseiden toimittaja on enään kolmen kauppa.
Ps. Niin ja että Raumat saattaa palvella vähän pidempään
Ja ilmeisesti ei pyörivää tutkaa vaan kiinteä, eli jatkuva 360°?
Ps. Niin ja että Raumat saattaa palvella vähän pidempään
Ja ilmeisesti ei pyörivää tutkaa vaan kiinteä, eli jatkuva 360°?