Tuo tyypillinen omakehu. Jokainen vähääkään perillä oleva tietää, ettei asiat ole noin. Toinen siilosto edelleen optio. Perän lähitorjunnasta säästettiin.Kertoisitko, mikä asia artikkelissa on paskaa?
Follow along with the video below to see how to install our site as a web app on your home screen.
Note: This feature may not be available in some browsers.
Tuo tyypillinen omakehu. Jokainen vähääkään perillä oleva tietää, ettei asiat ole noin. Toinen siilosto edelleen optio. Perän lähitorjunnasta säästettiin.Kertoisitko, mikä asia artikkelissa on paskaa?
Ihan Tp47 oli mielessä, eikä 80-luvun tekniikka. Ei kai tuo nykytekniikalla kovin vaikeaa ole nopeuden, suunnan ja ajan perusteella seurata missä torpedo suunnilleen menee. Senhän voisi ajattaa sinne väylälle taloudellisella nopeudella hieman ennen kuin maalilaivat saavuttavat kohdan. Torpedolle annetaan yli 20km kantama ja 1h toiminta-aika. Lankaohjauksen lanka lienee lyhyempi, mutta jos se olisi vaikka 10 km, niin kyllä silläkin jo saaren takaa tulisi kurkkaamaan.Kovin epävarmalta kuulostaa, varsinkin 80-luvun teknologialla. Miten torpedon ohjaus saaristossa, ettei mene ulos väylältä? Aktiivinen loppuhakeutuminen vaiko kaikki sen varassa, että lankaohjattu torpedo saadaan ohjattua maaliin tilanteessa, jossa se on jo mutkitellut, tähystäjät on ties missä ja maali on ties missä? Lisäksi voi epäillä vaikutusta esim. ilmatyynyalukseen.
Sinänsä rannikolta ammuttava torpedo ei välttämättä olisi hassumpi peli Suomenlahdelle sopiviin paikkoihin. Torpedo veteen ja sitten kohti maalia. Raskaan torpedon vaikutusta maalissa ei myöskään voi vähätellä. Saksassahan sellaista on jo kaavailtu ainakin taiteilijoiden tasolla.
Kun katsoo millä mallilla korvetteihin on mätetty rahaa niin väittämä siitä että perästä olisi juuri säästösyistä jätetty tykki pois ei ole kovin uskottava.Tuo tyypillinen omakehu. Jokainen vähääkään perillä oleva tietää, ettei asiat ole noin. Toinen siilosto edelleen optio. Perän lähitorjunnasta säästettiin.
Kyse olikin siitä ovatko ne erityinen kyky ja ovathan ne. Amiraalin virkatehtäviin kuuluu omien kykyjen kehuminen. Nytkin oli hyvin mietitty miten tuo kehu muotoillaan. Keskustelu on tässä ketjussakin jostain syystä mennyt tunteisiin ikään kuin korvettien olisi väitetty olevan ylivertaisia kaikessa. Asiallinen setti pääosin koeteltua tekniikkaa.Tuo jäissäkulkukyky ja miinoitusmahdollisuus ovat ihan kivoja lisäominaisuuksia, mutta pääasiassa nykyaikaisen taistelualuksen taistelukykyä mitataan VLS-siilojen määrällä ja sensorien laadulla ja kummallakaan osa-alueella Pohjanmaa-luokassa ei ole mitään erikoista verrattuna muihin maailmalla rakennettaviin taistelualuksiin. Sama koskee myös Laivue 2020 -luokan suto-varustusta.
Suorituskykyloikka Merivoimille kyllä aikaisempiin aneemisiin kyvyykkyyksiin verrattuna, mutta ei mitään ihmeellistä maailman mittakaavassa tai syytä sen erityisempään henkselien paukutteluun varsinkaan kun yhtään alusta ei vielä ole saatu rakennettua valmiiksikaan. Zumwalt-luokankin piti olla aivan erinomainen paperilla, mutta kuinkas sitten kävikään jne...
Ei ole. Pari tuollaista tutkakonetta ei käännä vaakaa. Suomellakin on SIGINT-kone, mutta sitten on paljon muuta, mitä ei suuri yleisö tiedä, eikä tule koskaan tietämäänkään. Suomi on jo nyt valtavasti tehokkaamman AWACS-palvelun piirissä. Ehkä Ruotsikin kohta....Mielestäni svedut ovat tutka ja SIGINT koneineen myös kaukana meitä edellä
Nimenomaan. Pohjanmaa-luokan avulla Suomen Merivoimat tulee samalla viivalle vastaavia fregatteja omaavien laivastojen tasolle. Osin menee hiukan ohi, kun saa uusinta tekniikkaa. Maista mainittakoon Norja, Tanska, Puola, Portugali, Marokko jne... Itä-Euroopan pienistä rannikkovaltiosta ollaan jo nyt ohi, mm. Ruotsi, Baltian maat, Kroatia jne jne...Tuo jäissäkulkukyky ja miinoitusmahdollisuus ovat ihan kivoja lisäominaisuuksia, mutta pääasiassa nykyaikaisen taistelualuksen taistelukykyä mitataan VLS-siilojen määrällä ja sensorien laadulla ja kummallakaan osa-alueella Pohjanmaa-luokassa ei ole mitään erikoista verrattuna muihin maailmalla rakennettaviin taistelualuksiin. Sama koskee myös Laivue 2020 -luokan suto-varustusta.
Suorituskykyloikka Merivoimille kyllä aikaisempiin aneemisiin kyvyykkyyksiin verrattuna, mutta ei mitään ihmeellistä maailman mittakaavassa tai syytä sen erityisempään henkselien paukutteluun varsinkaan kun yhtään alusta ei vielä ole saatu rakennettua valmiiksikaan. Zumwalt-luokankin piti olla aivan erinomainen paperilla, mutta kuinkas sitten kävikään jne...
Tuon vedenalaisen toiminnan välineistön osalta korveteissa on varustus jota harvoilta laivoilta löytyy. Runko- ja sukeltajasonarien lisäksi Patrian Sonac DTS jossa on samassa paketissa sekä VDS että hydrofonikaapeli. Kaksi noista löytyy monelta mutta kaikki kolme hyvin harvalta verrokkialukselta. Kun käyttöön saadaan myös sutotorpedot on tuloillaan todella merkittävä suorituskykyloikka.Tuo jäissäkulkukyky ja miinoitusmahdollisuus ovat ihan kivoja lisäominaisuuksia, mutta pääasiassa nykyaikaisen taistelualuksen taistelukykyä mitataan VLS-siilojen määrällä ja sensorien laadulla ja kummallakaan osa-alueella Pohjanmaa-luokassa ei ole mitään erikoista verrattuna muihin maailmalla rakennettaviin taistelualuksiin. Sama koskee myös Laivue 2020 -luokan suto-varustusta.
Suorituskykyloikka Merivoimille kyllä aikaisempiin aneemisiin kyvyykkyyksiin verrattuna, mutta ei mitään ihmeellistä maailman mittakaavassa tai syytä sen erityisempään henkselien paukutteluun varsinkaan kun yhtään alusta ei vielä ole saatu rakennettua valmiiksikaan. Zumwalt-luokankin piti olla aivan erinomainen paperilla, mutta kuinkas sitten kävikään jne...
Ihan Tp47 oli mielessä, eikä 80-luvun tekniikka. Ei kai tuo nykytekniikalla kovin vaikeaa ole nopeuden, suunnan ja ajan perusteella seurata missä torpedo suunnilleen menee. Senhän voisi ajattaa sinne väylälle taloudellisella nopeudella hieman ennen kuin maalilaivat saavuttavat kohdan. Torpedolle annetaan yli 20km kantama ja 1h toiminta-aika. Lankaohjauksen lanka lienee lyhyempi, mutta jos se olisi vaikka 10 km, niin kyllä silläkin jo saaren takaa tulisi kurkkaamaan.
En tiedä kuinka hyviä torpedojen passiivinen sonar on? Voiko sillä kuunnella, että nyt meni kaksi ensimmäistä ohi, isketään tähystäjien mukaan kolmantena tulevaa Ropuchaa? Muuten sitten aktiivina ensimmäistä päin. Kun tiedetään suunnilleen missä torpedo on ja tähystäjät kertovat kun maali ylittää sovitun kohdan kapeikossa, niin siitä saadaan hyökkäysaika ja -suunta.
Homing system
Page: 13
2019-05-23
Next generation Swedish developed FLS
Fully digitized
Active/passive operation
Flexible beamforming and signal processing
Optimized for littoral waters(Baltic Sea)
operations with capability to function in blue
water
• Higher frequency compared to blue water
• Resolution is prioritized over range
Tuo Patrian tuote niin ymmärsin varmaan väärin että se tuo jonkin kontin laivalle eli ei olisi kiinteä järjestelmä?Tuon vedenalaisen toiminnan välineistön osalta korveteissa on varustus jota harvoilta laivoilta löytyy. Runko- ja sukeltajasonarien lisäksi Patrian Sonac DTS jossa on samassa paketissa sekä VDS että hydrofonikaapeli. Kaksi noista löytyy monelta mutta kaikki kolme hyvin harvalta verrokkialukselta. Kun käyttöön saadaan myös sutotorpedot on tuloillaan todella merkittävä suorituskykyloikka.
KONGSBERG to supply Finnish Navy corvettes
KONGSBERG to supply Finnish Navy corvettes with Anti-Submarine Warfare and diver detection sonarswww.kongsberg.com
HS-analyysi | Suomen uudet sotalaivat saavat huipputarkat vedenalaiset korvat, ja jatkossa sukellusveneiden piileskely Suomen vesillä vaikeutuu huomattavasti
Merivoimia vaivanneesta vakavasta puutteesta ollaan vähitellen pääsemässä eroon.www.hs.fi
Patria SONAC DTS | Patria
Patria SONAC DTS is a modern high performance sonar system for Anti-Submarine Warfare (ASW) operations.www.patriagroup.com
Monitoimikansi ainakin mahdollistaisi tuollaisen konttiratkaisun käytön. Miinoituskykyhän voi myös rajoittaa kiinteitä asennuksia aluksen perällä. ( Vai ahteriksiko sitä pitäisi sanoa? )Tuo Patrian tuote niin ymmärsin varmaan väärin että se tuo jonkin kontin laivalle eli ei olisi kiinteä järjestelmä?
Suomeen ei enää kohdistu maihinnousu-uhkaa. Mitään maihinnousualuksia ei enää tarvitse torjua kiintomerkkialueen rajalla.Kai se INS:n tarvitsee, nopeus/suunta/aika kuitenkin varmaan vähän epävarmoja, kun merenkäynti vaikuttanee asiaan. Toki tämä puoli on väitetysti kunnossa, "high performance INS" ja "high maneuverability" mainitaan FMV:n dokumentissa (viestin lopussa).
Mutta miten tuo taistelukärjen vaikutus (50 kg), riittäneekö se useamman tuhannen tonnin uppouman alukseen? Maihinnousun estämisessä kun reiän tekeminen ei niin hirveästi vielä auta (paitsi meno-paluu-liikenteen estämisessä), vaan maali pitäisi mielellään upottaa nopeasti tai vähintään saada liikuntakyvyttömäksi. Ilmatyynyaluksessa oletettavasti sama ongelma, kun se vielä "kelluu" siinä pinnalla, ja ilmatyynyalusten herätettäkin on esitetty alhaiseksi.
Pienimmät alukset toki sitten asia erikseen. Toisaalta ne ovat usein liki yhtä nopeita kuin torpedokin, mikä voi vaikeuttaa puolustajan peliliikkeitä. Muutenkin piperrystä tuhota yksittäinen SUTO-torpedolla.
Kuten alkuperäisessä viestissäni yritin kysyä, kyse oli 80-luvun skenaariosta nykyisellä tropedolla. Ihan vain teknisestä mielenkiinnosta, koska lankaohjatun torpedon käytöstä saaristossa pinta-aluksesta pinta-alusta vastaan ei löydy juurikaan tietoa. Varmasti sen vuoksi, että konsepti ei ole operatiivisesti merkityksellinen, mutta onko se teknisesti mahdollista ja tehokasta?Suomeen ei enää kohdistu maihinnousu-uhkaa. Mitään maihinnousualuksia ei enää tarvitse torjua kiintomerkkialueen rajalla.
Se maihinnousuosasto, jos se Kaliningradista lähtee liikkeelle, kohtaa loppunsa parissa tunnissa.
Mihin tahansa alukseen tuollainen 50 kg taistelukärjen räjähtäminen kyljessä aiheuttaa semmoiset vauriot, että toiminta loppuu siihen. Ehkä yli 6000 tn alus, jos osuma tulee esim aika keulaan, voi toiminta vielä paikkailujen jälkeen jotenkin jatkua. Mutta yleensä ei.
Ampuvan yksikön laadulla ei varmaankaan ole merkittävää vaikutusta konseptin toimivuuteen sinänsä. Jos se toimii sukellusveneestä, niin toimii se myös pinta-aluksesta tai rannalta ammuttuna. Tai meren alle ylettyvästä luolasta tai leijuvasta helikopterista, jotta katetaan kaikki teoreettisetkin vaihtoehdot. Eroa on tietysti paljonkin siinä, miten altis ampuva yksikkö on vastatoimille.Kuten alkuperäisessä viestissäni yritin kysyä, kyse oli 80-luvun skenaariosta nykyisellä tropedolla. Ihan vain teknisestä mielenkiinnosta, koska lankaohjatun torpedon käytöstä saaristossa pinta-aluksesta pinta-alusta vastaan ei löydy juurikaan tietoa. Varmasti sen vuoksi, että konsepti ei ole operatiivisesti merkityksellinen, mutta onko se teknisesti mahdollista ja tehokasta?
Taistelukärjen tehojen osalta asia ei ehkä ole ihan yksiselitteinen. Sukellusveneessä reikä on huomattavasti kriittisempi juttu kuin vaikkapa maihinnousulaivassa. Kyllä se Ropuchankin tehtävä saattaisi tuolla opilla keskeytyä. Vaihdetaan aseeksi raskas torpedo niin tuloskin muuttuu kerrasta aika paljon vaikuttavammaksi.Ampuvan yksikön laadulla ei varmaankaan ole merkittävää vaikutusta konseptin toimivuuteen sinänsä. Jos se toimii sukellusveneestä, niin toimii se myös pinta-aluksesta tai rannalta ammuttuna. Tai meren alle ylettyvästä luolasta tai leijuvasta helikopterista, jotta katetaan kaikki teoreettisetkin vaihtoehdot. Eroa on tietysti paljonkin siinä, miten altis ampuva yksikkö on vastatoimille.
Tp-4x:t taitaa olla maailman ainoat torpedot, joita voi pudottaa helikopterista lankaohjattuna? En tiedä onko tuo oikeasti käyttökelpoinen kyky, mutta jossain esitteessä sitä mainostettiin. Taisipa olla kuvakin jossa lanka oli erotettavissa kopterin ja putoavan torpedon välissä.
Jos oltaisiin vielä 80-luvun maihinnousun torjunnan skenaariossa, kuinka käyttökelpoinen lankaohjattava torpedo olisi saaristossa pinta-aluksia vastaan? Asiasta mitään ymmärtämättä kuulostaa mahdolliselle ajaa oma alus saaren taakse piiloon, lähettää pari tähystäjää veneellä saareen ja ampua torpedolla "kulman takaa".
Tavallaanhan samalla ajatuksella toimii esm jenkkien Mk60 Ceptor https://en.wikipedia.org/wiki/Mark_60_CAPTORSanokaapa toimisiko sellainen, että 20" merikonttiin sijoitetaan puolen tusinaa TP47:aa sekä akkuja & tarvittavia sensoreita ja koholla pintaan nouseva kommunikaatio poiju. Mahdollisen kuuman vaiheen alkaessa tuollaisia kontteja pudotellaan Itämeren pohjaan ja kun ryssien sukellusveneet havaitaan joko kontin omilla sensoreilla tai ulkoisilla sensoreilla, joista tieto tuodaan poijun kautta sanomana niin hyvin nopeasti olisi pudoteltu valvonta sekä tuhoamisvälineet pelipaikoille. Ryssien pinta-aluksethan eivät ole mikään ongelma, mutta suvet pitää jahdata myös.
Toki toimii muillakin matalilla merillä ja laivaväylillä. Akkujen kapasiteetti muutaman kuukauden valvontaa vastaavasti. Normaalista merikontista poiketen tuossa olisi reikiä niin, että uppoaa nopeasti ja oikeassa kulmassa.