Laivue 2020

Dronejen aikakaudella en näe mitään pikkukippoja enään mitenkään selviytymiskykyisinä. Aluksilta täytyy löytyä riittävästä ilmatorjuntavoimaa. Piiloutuminen ei enää ole mikään toimiva suojautumiskyky.

Arleigh Burke luokan ohjushävittäjä USS Carney ampui viime yönä 11 kpl SM-2 ohjusta yhdessä yhteenotossa Houthi-kapinallisten ohjuksia ja droneja vastaan.

Pohjanmaa-luokan 16 VLS-siiloa ei oikeastaan riitä mihinkään nykyisessä uhkaympäristössä. Sanoisin, että 32 VLS-siiloa alkaa olemaan tulevaisuudessa minimivaatimus uskottavalla sotalaivalle, käyettiin sitten "quad-packingia" tai ei.
Tuollainen 32 siiloa VLS Mk-41:stä alkaa olemaan n. 6000+ tn alus. Ei ollut Suomen tavoiteltavissa n. 10 v sitten...
Toivottavasti valtiovalta tilaa kuitenkin sen toisen modulin saman tein ja ostaa lisää ohjuksia sitten vuosikymmenen lopulla. Jos "Pohjanmaat" joskus kantaa esim 48 ESSM B2 + 6 SM2 (vast) ohjuskuormaa + 57 tykki, niin alue huomioon ottaen se on todella voimakas tekijä.

Se on sillä tavalla, että vain uskottava, todellinen sotilaallinen voima voi Suomea suojella (Nato-sopimus edustaa sitä mitä suuremmissa määrin, tietty).
 
32 solua ei riitä pitkälle, joten saa olla harkitseva ja monilla muilla aktiivisilla ja passiivisilla keinoilla torjua.
Tosin tyhjillä soluilla, joita ei ole vara täyttää ei kovin paljoa tee.
Pitää muistaa, ettei meidän alukset lähtökohtaisesti taistele yksin. Tulevaisuudessa se tapahtunee aina Naton taisteluosaston osana. Siellä on "Pohjanmaat" muiden mukana ja tulitehtävät jaetaan tarkoituksenmukaisesti. On muistettava, että ESSM on USA:ssa lyhyen kantaman ase. Sitä ennen on koitettu muilla puikoilla. Meille se on päätorjuntajärjestelmä.
 
Dronejen aikakaudella en näe mitään pikkukippoja enään mitenkään selviytymiskykyisinä. Aluksilta täytyy löytyä riittävästä ilmatorjuntavoimaa. Piiloutuminen ei enää ole mikään toimiva suojautumiskyky.

Arleigh Burke luokan ohjushävittäjä USS Carney ampui viime yönä 11 kpl SM-2 ohjusta yhdessä yhteenotossa Houthi-kapinallisten ohjuksia ja droneja vastaan.

Pohjanmaa-luokan 16 VLS-siiloa ei oikeastaan riitä mihinkään nykyisessä uhkaympäristössä. Sanoisin, että 32 VLS-siiloa alkaa olemaan tulevaisuudessa minimivaatimus uskottavalla sotalaivalle, käyettiin sitten "quad-packingia" tai ei.

Joo alusten koot vain kasvavat. Ohjussiiloja täytyy olla noin 32 ja mukaan täytyy mahtua isomman tutkan lisäksi myös laser tai raidetykki. Se rakentaako Suomi tuon kokoluokan alukset itse vai pyydetäänkö liittolaisilta on tässä se kysymys.
 
Joo alusten koot vain kasvavat. Ohjussiiloja täytyy olla noin 32 ja mukaan täytyy mahtua isomman tutkan lisäksi myös laser tai raidetykki. Se rakentaako Suomi tuon kokoluokan alukset itse vai pyydetäänkö liittolaisilta on tässä se kysymys.
Suomea ei otettu liittoon pyytelemään.
Vaan antamaan.

Tosin, se juttu on hiukan monimutkaisempi. Nato siis taistelee kokonaisuutena, johon jokaisella on oltava annettavaa. Pelkkiä vapaamatkustajia ei enää tämä maailman kestä. Islannin ja Luxemburgin asemaa ei enää jaeta kellekään.
 
Pitää muistaa, ettei meidän alukset lähtökohtaisesti taistele yksin. Tulevaisuudessa se tapahtunee aina Naton taisteluosaston osana. Siellä on "Pohjanmaat" muiden mukana ja tulitehtävät jaetaan tarkoituksenmukaisesti. On muistettava, että ESSM on USA:ssa lyhyen kantaman ase. Sitä ennen on koitettu muilla puikoilla. Meille se on päätorjuntajärjestelmä.

Tuollainen 32 siiloa VLS Mk-41:stä alkaa olemaan n. 6000+ tn alus. Ei ollut Suomen tavoiteltavissa n. 10 v sitten...
Toivottavasti valtiovalta tilaa kuitenkin sen toisen modulin saman tein ja ostaa lisää ohjuksia sitten vuosikymmenen lopulla. Jos "Pohjanmaat" joskus kantaa esim 48 ESSM B2 + 6 SM2 (vast) ohjuskuormaa + 57 tykki, niin alue huomioon ottaen se on todella voimakas tekijä.

Se on sillä tavalla, että vain uskottava, todellinen sotilaallinen voima voi Suomea suojella (Nato-sopimus edustaa sitä mitä suuremmissa määrin, tietty).

Twitterissä oli vasta tanskalaisten harjoittelua SM6 konttilaiteiston kanssa Bornholmissa. Kantamaa 240-300km vähintään ja kuuluu mid range pakettiin USAssa. 1 patteri per Bornholm, Gotlanti, ahvenanmaa ja Ämäri kattavat käytännössä pietarista tanskan salmiin, eikä kaikkea tarvitse roudata laivassa. Nato tuo myös valtavasti mahdollisuuksia.

Kiinalaisten Type 054A (3900t) guided missile frigatessa on 32 siiloa, mutta tyyppi/mitta on epäselvä. Ilmeisesti HQ-16 ilmantorjuntaohjukselle.

1697882634267.png
 
Twitterissä oli vasta tanskalaisten harjoittelua SM6 konttilaiteiston kanssa Bornholmissa. Kantamaa 240-300km vähintään ja kuuluu mid range pakettiin USAssa. 1 patteri per Bornholm, Gotlanti, ahvenanmaa ja Ämäri kattavat käytännössä pietarista tanskan salmiin, eikä kaikkea tarvitse roudata laivassa. Nato tuo myös valtavasti mahdollisuuksia.

Kiinalaisten Type 054A (3900t) guided missile frigatessa on 32 siiloa, mutta tyyppi/mitta on epäselvä. Ilmeisesti HQ-16 ilmantorjuntaohjukselle.

Katso liite: 85627
Ei ole olemassa mitään teräskupolia tuolla tavalla.

Mistä tulee havainto maalista? Kuka seuraa maalia (maapallon kaarevuus)? Kuinka maalitietoa välitetään ampuvalle yksikölle? Mitkä on tiedonsiirron viiveet ja vrheet? Häirittävyys/laajakaistaisuus? Kuinka ohjus osaa lentää oikeaan ennakkopisteeseen ja käynnistää oman hakupään, jos lentoaika on useita minuutteja (aerodynaamisella maalilla ennakkopiste vaihtelee koko ajan)? CEC?

Käytännössä vain terminaalivaiheessa oleviin ballistisiin osutaan tuolta maasijoitteiselta järjestelmältä käsin.

Normaalissa ilmatorjuntatehtävässä kantama on oman patterin voimin max se n. 100 km. Matalalla lentäviin maaleihin paljon vähemmän.
 
Ei ole olemassa mitään teräskupolia tuolla tavalla.

Mistä tulee havainto maalista? Kuka seuraa maalia (maapallon kaarevuus)? Kuinka maalitietoa välitetään ampuvalle yksikölle? Mitkä on tiedonsiirron viiveet ja vrheet? Häirittävyys/laajakaistaisuus? Kuinka ohjus osaa lentää oikeaan ennakkopisteeseen ja käynnistää oman hakupään, jos lentoaika on useita minuutteja (aerodynaamisella maalilla ennakkopiste vaihtelee koko ajan)? CEC?

Käytännössä vain terminaalivaiheessa oleviin ballistisiin osutaan tuolta maasijoitteiselta järjestelmältä käsin.

Normaalissa ilmatorjuntatehtävässä kantama on oman patterin voimin max se n. 100 km. Matalalla lentäviin maaleihin paljon vähemmän.

Maali voi tulla verkottuneesti vaikka f35sesta tai ruotsalaisten patriot tutkista. Amerikkalaisilla lienee ajatus tästä maalien hankinnasta, varsinkin kun pakettiin kuuluu ainoastaan laukaisulavetti ja johtokontti. Ajatuksena tässä oli että laivaan ei tarvita sisävesillä kaikkea mahdollista kun jenkkien lentotukialus tulee olemaan göteborgin pohjoispuolella parkissa.

Ovathan loput kysymykset retorisia vai oletatko oikeasti että mp foorumilla joku kertoo tarkasti kuinka maailman edistynein ilmantorjuntaohjus sm6 laskee ennakkopisteen tai estää häirintää?
 
USS Carney tositoimissa. Ei tuosta kuitenkaan saa selville lähteekö ESSM vai SM. Komeaa kuitenkin. Kallista myös, mutta jos antaisi edes yhden dronen osua sinnepäin niin jatkossa jokainen urpo yrittäisi samaa. Ekan sähläyksen/vastustajan onnistumisen pr-arvo on huima.
Onko USS Carneyssa edes ESSM-ohjuksia? Olen nähnyt väitettävän että noita olisi vain osassa Burke-luokan aluksia. Varmaankin uusimmissa?
 
Maali voi tulla verkottuneesti vaikka f35sesta tai ruotsalaisten patriot tutkista. Amerikkalaisilla lienee ajatus tästä maalien hankinnasta, varsinkin kun pakettiin kuuluu ainoastaan laukaisulavetti ja johtokontti. Ajatuksena tässä oli että laivaan ei tarvita sisävesillä kaikkea mahdollista kun jenkkien lentotukialus tulee olemaan göteborgin pohjoispuolella parkissa.

Ovathan loput kysymykset retorisia vai oletatko oikeasti että mp foorumilla joku kertoo tarkasti kuinka maailman edistynein ilmantorjuntaohjus sm6 laskee ennakkopisteen tai estää häirintää?
Ei, kun ne ovat kysymyksiä jotka nousee esiin jos aletaan ampumaan sen sektorin ulkopuolelle mikä rajaa aselavetin paikan tutkahorisontti maalin korkeudelle. No, ehkä retorisia osin.

USA on tiettyyn rajaan asti sen ratkaissut. Mutta ajatus siitä, että pitkän kantaman it-ohjus ammuttaisiin taisteluhävittäjän näkemään maaliin, on sangen erikoinen (niin voidaan satunnaisesti ehkä tehdäkin). Entä jos hävittäjä joutuu tekemään jonkun väistö- yms liikkeen ja maali liukuu pois tutkan sektorista määräämättömäksi ajaksi? Sen uudelleen löytäminen? Hävittäjän tutka on lisäksi hyvin pienitehoinen. Luulisin sen maalin seuraajan olevan pikemminkin AWACS tai joku iso maa- tai alustutka.

Tuollaiseen tulenkäyttöön liittyy niin paljon teknisiä haasteita, ettei se ole mitään valtavirtaa vielä pitkään aikaan. Sama tai CEC-verkossa oleva lavetti ampuu kuin joka näkee maalinkin ja kantama rajoittuu n. 100 km paikkeille useimmissa tapauksissa.

USA:n, muiden Nato-maiden ja Suomenkin it-kykyiset alukset ovat Itämerellä vielä pitkään tarpeen ja niitä tulee siellä olemaan.
 

Siitä tosiaan tuli Laivue 2030. No, jos hyvä tulee niin siinäpä se.
 
Vihdoinkin

Puolustusvoimien sotalaivojen rakentaminen alkoi Raumalla​

Harmillista, että rakentamisen aloittaminen viivästyi, mutta tämä on kuitenkin vielä halpaa viivästymistä, mikä tapahtuu suunnitteluaikana. Rakentamisen aloittamisen jälkeen muutokset ja viivästykset maksavat ihan eri lailla!
 

Siitä tosiaan tuli Laivue 2030. No, jos hyvä tulee niin siinäpä se.
Laivue 2000 taisi aikanaan olla valmiina noin vuonna 2009 joten aika lailla perinteisellä rytmillä edetään.
 
Back
Top