Lakkautettavat varuskunnat selviämässä

[Iso-Mursu]

Alueellinen puolustus ja koko maan puolustaminen ei ole riippuvainen varuskuntaverkosta - kuten ilmeisen moni poliitikkokin erheellisesti tuntuu luulevan.

Merkillistä kyllä, kukaan ei kuvittele PORPR:n ja sen kouluttamien sotilaiden olevan tarkoitettu taistelemaan Ruotsalaisia vastaan länsirajalla - mutta samaan aikaan samat ihmiset kuvittelevat ettei mikään muu joukko kuin PKARPR ja sen kouluttamat sotilaat pysty taistelemaan Pohjoiskarjalassa tai että JPR on ainoa joukko joka pystyy tuottamaan joukkoja Pohjoissuomessa käytäviin taisteluihin..

Sen verran veikkaan kuitenkin tähän että Sodankylän lusineet isännät ehkä on kuitenkin suhteellisen valveutuneempia sotimaan Lapin olosuhteissa, kuin pahamaineiset Dragsviikin käyneet. Periaatteessa kuitenkin molemmat kyllä käy kumpaankin hommaan.

Tietyt mielikuvat on kyllä uskostettu kansaan ja syvälle. Kun lukee sanomalehtien keskustelupalstoja, niin moni varusmiespalveluksensa joskus 70-luvulla suorittaneista uskovat että silloinkin olisi valmistauduttu Talvisota 2. -Kollaa kestää vieläkin- lämmittelyyn.

Itse mietin kun joissain viime kevään lausunnoissa lupailtiin sivulauseissa, että maakuntiin perustettaisiin reserviläisten kertausharjoituskeskuksia. Eivät tainneet toteutua.

Vaikka voisin veikata että sellaiset keskukset voisivat olla aika vinkeitä, joku 20-30 kantahenkilökuntaan kuuluvaa kouluttajaa, sama määrä uskottuja reserviläisiä ja vähän koulutus infraa.

Ja Ruotsin uhkaa varten oli aikoinaan Vaasassa rannikkotykistön yksikkö. Ihan siltä varalta että Ruotsi tekisi maihinnousun Pohjanmaalle.

 

[Mosuri]

Pakko sanoa että ymmärrän hyvin että Riihimäen pohjoispuolta ei kiinnosta puolustaa, mutta silti jotenkin tuo 120 000 taistelijan vähennys tuntuisi olevan poissa Riihimäen pohjoispuolen puolustuksesta

Välillä tuntuu, että aika harva mieltää oikein sen mitä tarkoittaa "koko maan puolustaminen" (en viittaa Iso-Mursuun, vaan ihan yleisesti)
Vaikutelmani on se, että yllättävän moni ajattelee sen tarkoittavan sitä, että sodan sattuessa meillä pitäisi olla joukkoja asemissa odottamassa vihollista kaikkialla maassa - riippumatta siitä, missä vihollinen on ja missä taisteluita käydään.
Jos vihollinen tunkee vaikka Keskisuomeen, niin kyllä meillä siellä silloin joukkoja on - mutta jos vihollinen työntää joukkojaan eteläistä rantamaata pitkin kohti pääkaupunkiseutua, niin meillä tuskin on silloin taistelujoukkoja Keskisuomessa..

Jos mahdollisen sodan tilannetta ja sodankuvaa miettii ja mielessään maalailee, niin häviävän epätodennäköiseltä se vaikuttaa, että vastustaja hyökkäisi koko rajan leveydeltä - kyllä se painopiste hyökkääjällä johonkin on muodostettava..ja suunnilleen siellä puolustajankin on oltava.. Ei se niinkään voi mennä, että eteläisellä rantamaalla puolustaja on täydellisessä kusessa - ja samaan aikaan taistelujoukkoja makaa Kainuussa odottamassa jos se vihollinen sinne joskus tulisi..

Ei meillä riitä edes se taannoinen 550 000 miestä "puolustamaan koko maata" siinä mielessä kuin moni sen ilmeisesti ymmärtää.

Luojan kiitos näyttää täällä vielä olevan joku järjissään! Fredrik II loihe lausumaan aikoineen "Hän joka puolustaa kaikkea - ei puolusta mitään."

Koko maan puolustaminen ei todellakaan tarkoita sitä, että jokaisesta maitolaiturista, kylätiestä tai edes kaupungista taisteltaisiin apinanraivolla. Tuollaista taistelutapaahan mm. Länsi-Saksa halusi noudattaa kylmän sodan aikana. Eikä meillä ole edes resursseja tuollaisen kulutussodankäynnin käymiseen.

Toki monilla mielikuva on jämähtänyt siihen että joku alue joko pidetään tai siitä luovutaan taistelutta. Historiasta tosin löytyy esimerkkejä liikuntasodankäynnistä puolustuksessa. Vaikkapa Harkovan kolmas taistelu.'

http://en.wikipedia.org/wiki/Third_Battle_of_Kharkov

 

[Hande]

Koko maan puolustaminen ei todellakaan tarkoita sitä, että jokaisesta maitolaiturista, kylätiestä tai edes kaupungista taisteltaisiin apinanraivolla. Tuollaista taistelutapaahan mm. Länsi-Saksa halusi noudattaa kylmän sodan aikana. Eikä meillä ole edes resursseja tuollaisen kulutussodankäynnin käymiseen.

Tuo poliitikkojen jutustelu on sikäli outoa, että hyvinkin moni pöljiä puhuvista on RUK:n käyneitä. Ainakin omaan mieleeni ovat lähtemättömästi syöpyneet em. laitoksessa jo 80-luvulla opetetut perusasiat, eli "kaikella toiminnalla on oltava painopiste" ja "tasajako ei ole taktiikkaa". Oletan samaisten perustotuuksien olevan edelleen voimissaan ja silti kapteenin-majurin arvoiset ressut päästävät suustaan rupisia sammakoita jatkuvalla syötöllä.

 

[Kapiainen]

Tietyt mielikuvat on kyllä uskostettu kansaan ja syvälle. Kun lukee sanomalehtien keskustelupalstoja, niin moni varusmiespalveluksensa joskus 70-luvulla suorittaneista uskovat että silloinkin olisi valmistauduttu Talvisota 2. -Kollaa kestää vieläkin- lämmittelyyn.

Itseasiassa olin taitamaton, kun toin Talvisodan vertaukseksi tähän kohtaan tätä keskustelua..
Tarkoitan sitä, että jos on monilla väärät mielikuvat "koko maan puolustamisesta", niin väärät ovat monella mielikuvat Talvisodasta ja varsinkin sen aikaisesta Suomalaisesta taktiikasta. Talvisodanajan meikäläinen taktiikka oli hyvinkin liikkuvaan (hyökkäys)sodankäyntiin perustuvaa..ja tiettyjen syiden takia itse sodassa armeija vain oli pakotettu aika-ajoin staattisempaan puolustustaisteluun.
Se kuitenkin unohtuu myös hyvin usein, että eihän Talvisotakaan mitään staattista asemasotaa ollut, vaan meikäläisten voitot perustuivat toistuvasti nimenomaan liikkuvaan sodankäyntiin..

Mitä sitten tulee "Kollaa kestää" - ajatteluun, niin kyllähän se on myös niin että nykypäivän sodassakin meille tulisi 100% varmuudella eteen tilanteita, joissa jonkun paikan on vain kestettävä ja siinä olevan joukon taisteltava Kollaan ja Summan tapaan kyseinen maastonkohta pitäen viimeiseen saakka..koska se mahdollistaa ylemmälle johtoportaalle ratkaisun hakemisen jollakin liikkuvalla sotaliikkeellä.

Jos siis Talvisotaa ajatellaan taktisesta näkökulmasta, on täysin virheellistä käyttää sitä nykypäivänä malliesimerkkinä "vanhentuneesta taktiikasta".
Se toki johtuu tietämättömyydestä sekin..mutta kuitenkin..

 

[koponen]

Suomella taitaa olla strategisessa ja nato-termein "theatre level" -operatiivisessa mielessä noin yksi vaihtoehto... Mutta sen sisällä vallitsevat kiistatta erityisolosuhteet, eli voidaan rakentaa koko yhteiskunnan sodankäyntikyky ja myös kansainvälinen poliittinen toiminta juuri sitä tarkoitusta varten. Toisin on noilla lukuisissa operaatiosuunnissa ja tehtävissä liikkuvilla suurvalta-armeijoilla.

Juuri tuosta yllä kuvatusta syystä noudatan itse suurta pidättyvyyttä maanpuolustuksen yksityiskohdista keskusteltaessa. Nimittäin, se oikeasti hyvä idea/toimintatapa/ratkaisu 30-luvulta voi olla edelleen paras toteutettavissa oleva vaihtoehto, ainakin joidenkin detaljien osalta. Ajatus vaikkapa 70-luvun maasodankäynnin suunnitelmien julkaisusta on tässä valossa aika korni.

 

[Kapiainen]

Juuri tuosta yllä kuvatusta syystä noudatan itse suurta pidättyvyyttä maanpuolustuksen yksityiskohdista keskusteltaessa. Nimittäin, se oikeasti hyvä idea/toimintatapa/ratkaisu 30-luvulta voi olla edelleen paras toteutettavissa oleva vaihtoehto, ainakin joidenkin detaljien osalta.

30-luvun taktinen ajattelu oli aikaansa edellä ja se olisi tuolloin todennäköisesti toiminut erinomaisesti - ellei sen edellytyksiä olisi silloisilla säästöohjelmilla hyvin tehokkaasti romutettu.
Nykypäivään siirrettynä tuolloisessa ajattelussa on ongelmansa poliittisesta näkökulmasta - tuolloinen taktinen ajattelutapa kun oli hyvin agressiivinen.

 

[KorpiSISSI]

...
Tarkoitan sitä, että jos on monilla väärät mielikuvat "koko maan puolustamisesta", niin väärät ovat monella mielikuvat Talvisodasta ja varsinkin sen aikaisesta Suomalaisesta taktiikasta. Talvisodanajan meikäläinen taktiikka oli hyvinkin liikkuvaan (hyökkäys)sodankäyntiin perustuvaa..ja tiettyjen syiden takia itse sodassa armeija vain oli pakotettu aika-ajoin staattisempaan puolustustaisteluun.
Se kuitenkin unohtuu myös hyvin usein, että eihän Talvisotakaan mitään staattista asemasotaa ollut, vaan meikäläisten voitot perustuivat toistuvasti nimenomaan liikkuvaan sodankäyntiin..
...

Jos siis Talvisotaa ajatellaan taktisesta näkökulmasta, on täysin virheellistä käyttää sitä nykypäivänä malliesimerkkinä "vanhentuneesta taktiikasta".
Se toki johtuu tietämättömyydestä sekin..mutta kuitenkin..

Tuosta saa hyvän kuvan kun perehtyy digitaaiarkistosta löytyviin sotapäiväkirjohin.
Niitä kannattaa lueskella eri tasoilta samoissa taisteluissa
Esim. Divisioona-Rykmentti-Pataljoona-Komppania ..niin saa parempaa kokonaiskäsitystä.

Itse olen perehtynyt sattuneesta syystä Pajarin joukkojen Tolvajärvi-Ängläjärvi-Ilomantsi
taisteluihin ks. LINKKI

Pajarilla ja muilla jääkärikoulun käyneillä oli sangen aktiivinen ote
Suomalaiset näyttää pärjänneen huomattavasti paremmin hyökkäilemällä, mielellään suurta ylivoimaa vastaan. "Suksisissit" operoivat vihollisen komentoportaissa ja huollon kimpussa.

"Puolustusryhmityksellä tulpataan, pienillä (ja joskus suuremmillakin) keveämmillä taisteluosastoilla hyökätään hyvinkin syvälle.

Samoin Suomussalmen ja Kuhmon taistelut ovat vakuuttavia.
Susitaipaleen touhut Suomussalmen pohjoisosissa ja Siilasvuon Raatteentieltä Kuhmoon siirtyneet osastot käyttivät samaa "iskujoukko" taktiikkaa. JR:llä sidottiin, tykistöllä ja lennostolla tuettiin ja ErP:lla katkottiin ..iskettiin syvään ja kovaa.
Kyllä nuista päiväkirjoista saa sen kuvaan ettei paljon ehditty "juoksuhautoihin kaivautumaan".

Noh..Tämä meni jo menneitten sotien osastoon, mutta väitän että sama toimii edelleen ..tosin modernimmalla kalustolla.

 

[Kapiainen]

Pajarilla ja muilla jääkärikoulun käyneillä oli sangen aktiivinen ote
Suomalaiset näyttää pärjänneen huomattavasti paremmin hyökkäilemällä, mielellään suurta ylivoimaa vastaan. "Suksisissit" operoivat vihollisen komentoportaissa ja huollon kimpussa.

"Puolustusryhmityksellä tulpataan, pienillä (ja joskus suuremmillakin) keveämmillä taisteluosastoilla hyökätään hyvinkin syvälle.

Samoin Suomussalmen ja Kuhmon taistelut ovat vakuuttavia.
Susitaipaleen touhut Suomussalmen pohjoisosissa ja Siilasvuon Raatteentieltä Kuhmoon siirtyneet osastot käyttivät samaa "iskujoukko" taktiikkaa. JR:llä sidottiin, tykistöllä ja lennostolla tuettiin ja ErP:lla katkottiin ..iskettiin syvään ja kovaa.
Kyllä nuista päiväkirjoista saa sen kuvaan ettei paljon ehditty "juoksuhautoihin kaivautumaan".

Nimenomaan! Jos Suomalaisilla vain suinkin oli pienikin mahdollisuus, ei tyydytty "torjumaan, pitämään, hidastamaan ja kuluttamaan" vaan aktiivisesti, hyökkäyksellisin keinoin tuhoamaan..

 

[Iso-Mursu]

Itseasiassa olin taitamaton, kun toin Talvisodan vertaukseksi tähän kohtaan tätä keskustelua..
Tarkoitan sitä, että jos on monilla väärät mielikuvat "koko maan puolustamisesta", niin väärät ovat monella mielikuvat Talvisodasta ja varsinkin sen aikaisesta Suomalaisesta taktiikasta. Talvisodanajan meikäläinen taktiikka oli hyvinkin liikkuvaan (hyökkäys)sodankäyntiin perustuvaa..ja tiettyjen syiden takia itse sodassa armeija vain oli pakotettu aika-ajoin staattisempaan puolustustaisteluun.
Se kuitenkin unohtuu myös hyvin usein, että eihän Talvisotakaan mitään staattista asemasotaa ollut, vaan meikäläisten voitot perustuivat toistuvasti nimenomaan liikkuvaan sodankäyntiin..

Mitä sitten tulee "Kollaa kestää" - ajatteluun, niin kyllähän se on myös niin että nykypäivän sodassakin meille tulisi 100% varmuudella eteen tilanteita, joissa jonkun paikan on vain kestettävä ja siinä olevan joukon taisteltava Kollaan ja Summan tapaan kyseinen maastonkohta pitäen viimeiseen saakka..koska se mahdollistaa ylemmälle johtoportaalle ratkaisun hakemisen jollakin liikkuvalla sotaliikkeellä.

Jos siis Talvisotaa ajatellaan taktisesta näkökulmasta, on täysin virheellistä käyttää sitä nykypäivänä malliesimerkkinä "vanhentuneesta taktiikasta".
Se toki johtuu tietämättömyydestä sekin..mutta kuitenkin..

Luulen että nämä henkilöt jokta vastustavat asevelvollisuutta, puolustusvoimien kehittämistä ja kaikkea siihen viittaavaa eivät ole kauheasti miettineet tuota hyökkäävää taktiikkaa.

He kokeilevat kettuilla ajatuksella että Suomen Puolustusvoimissa ei olisi keksitty kehittyä viimeiseen 80-vuoteen.

 

[JOKO]

...
Tarkoitan sitä, että jos on monilla väärät mielikuvat "koko maan puolustamisesta", niin väärät ovat monella mielikuvat Talvisodasta ja varsinkin sen aikaisesta Suomalaisesta taktiikasta. Talvisodanajan meikäläinen taktiikka oli hyvinkin liikkuvaan (hyökkäys)sodankäyntiin perustuvaa..ja tiettyjen syiden takia itse sodassa armeija vain oli pakotettu aika-ajoin staattisempaan puolustustaisteluun.
Se kuitenkin unohtuu myös hyvin usein, että eihän Talvisotakaan mitään staattista asemasotaa ollut, vaan meikäläisten voitot perustuivat toistuvasti nimenomaan liikkuvaan sodankäyntiin..
...

Jos siis Talvisotaa ajatellaan taktisesta näkökulmasta, on täysin virheellistä käyttää sitä nykypäivänä malliesimerkkinä "vanhentuneesta taktiikasta".
Se toki johtuu tietämättömyydestä sekin..mutta kuitenkin..

Tuosta saa hyvän kuvan kun perehtyy digitaaiarkistosta löytyviin sotapäiväkirjohin.
Niitä kannattaa lueskella eri tasoilta samoissa taisteluissa
Esim. Divisioona-Rykmentti-Pataljoona-Komppania ..niin saa parempaa kokonaiskäsitystä.

Itse olen perehtynyt sattuneesta syystä Pajarin joukkojen Tolvajärvi-Ängläjärvi-Ilomantsi
taisteluihin ks. LINKKI

Pajarilla ja muilla jääkärikoulun käyneillä oli sangen aktiivinen ote
Suomalaiset näyttää pärjänneen huomattavasti paremmin hyökkäilemällä, mielellään suurta ylivoimaa vastaan. "Suksisissit" operoivat vihollisen komentoportaissa ja huollon kimpussa.

"Puolustusryhmityksellä tulpataan, pienillä (ja joskus suuremmillakin) keveämmillä taisteluosastoilla hyökätään hyvinkin syvälle.

Samoin Suomussalmen ja Kuhmon taistelut ovat vakuuttavia.
Susitaipaleen touhut Suomussalmen pohjoisosissa ja Siilasvuon Raatteentieltä Kuhmoon siirtyneet osastot käyttivät samaa "iskujoukko" taktiikkaa. JR:llä sidottiin, tykistöllä ja lennostolla tuettiin ja ErP:lla katkottiin ..iskettiin syvään ja kovaa.
Kyllä nuista päiväkirjoista saa sen kuvaan ettei paljon ehditty "juoksuhautoihin kaivautumaan".

Noh..Tämä meni jo menneitten sotien osastoon, mutta väitän että sama toimii edelleen ..tosin modernimmalla kalustolla.

Toimiihan tuo, mutta Suomessa ollaan pian luovuttu siitä vihollista hidastavasta porukasta, joka mahdollistaa terävän kärjen aktiivisen toiminnan. Siten ollaan pian samassa tilanteessa, kuin talvisodassa useimmiten. Tarjoutuvia mahdollisuuksia ei kyetä hyödyntämään, kun suurin osa joukoista on sitoutunut tulpan tekoon ja varmistamiseen. Niissä rooleissa nohevat nuorukaiset menevät hukkaan, kun saman pystyisi tekemään lauma vanhoja ukkoja.

 

[Deleted member 24]

[...]

Nimenomaan! Jos Suomalaisilla vain suinkin oli pienikin mahdollisuus, ei tyydytty "torjumaan, pitämään, hidastamaan ja kuluttamaan" vaan aktiivisesti, hyökkäyksellisin keinoin tuhoamaan..

Aina ei odoteltu edes sitä "pienintäkään" mahdollisuutta. Kyllä tuo aktiiivinen hyökkäyshenki oli hyvin sisäistetty ja harjoiteltu. Monia Yhtymiä/Komentajia jouduttiin aika tavalla toppuuttelemaankin moneen otteeseen. Resurssipulasta huolimatta ensireaktio useimmilla oli, aivan oikein, alkaa hakea sitä kulmaa josta vihollisen voi lyödä/tuhota röyhkeällä hyökkäyksellä. Jopa yleisesti typeryytenä tuomittu II AK:n vastahyökkäys 23.12.1939 saattaa näyttäytyä uudessa valossa tästä näkökulmasta.

Se, mitä suunniteltiin ja ehdotettiin ylöspäin oli melkolailla usein jotain ihan muuta, kuin se mitä tapahtui. Näin myös Kannaksella. Usein hyvinkin yksinkertaisten perusasioiden, kuten telttojen, tykistöradioiden tai panssarintorjuntaaseiden, puute teki selvää useista sinänsä hyvistä ideoista.

Talvisota on monessa mielessä edelleen kuranttia ajatusmateriaalia pullollaan, kun ymmärtää katsoa perusmyytin ohi.

 

[Kapiainen]

Toimiihan tuo, mutta Suomessa ollaan pian luovuttu siitä vihollista hidastavasta porukasta, joka mahdollistaa terävän kärjen aktiivisen toiminnan.

Päinvastoin..aivan täysin päinvastoin! Kannattaa tässä kohtaa muistaa, että maavoimien koko taistelutapa on muuttumassa..

 

[Tvälups]

Ihalainen ohjaisi varuskuntapaikkakunnille erityistukea
yle 13.2. klo 23:00

Työministeri Lauri Ihalainen (sd.) väläyttää erityistukitoimia varuskuntansa menettäville paikkakunnille. Sotilaiden muutosturvaan hän ei luvannut parannusta maanantai-illan A-studiossa. Hallitus pohtii myös tukitoimia yksityissektorille siirtyville puolustuvoimien työntekijöille.

- Varuskunnat ovat usein paikkakuntiensa suurimpia työnantajia ja esimerkiksi Keuruu voitaisiin nimetä äkillisen rakennemuutoksen alueeksi. Tätä on mietitty työ- ja elinkeinoministeriössä ja tulen käymään Keuruulla, Jämsässä ja Kontiolahdessa, Ihalainen lupasi.

Hänen mielestään sotilaille ja siviileille on yritettävä löytää uutta työtä ensisijaisesti puolustusvoimista. Toisena vaihtoehtona on muu valtionhallinto.

Ihalainen väläyttää myös jonkinlaista tukea puolustusvoimien työntekijöille, jotta he löytäisivät työtä yksityissektorilta. Sotilaiden muutosturvaan ei ole luvassa parannusta.

- Palkansaajien muutosturvaa ja koulutusta pitäisi yleisesti vahvistaa. Julkisen sektorin täytyy olla vähintään yhtä hyvä työnantaja kuin yksityisen ja mielellään parempi.

Puolustusvoimat aikoo vähentää noin 2 200 työntekijää, joista noin 600 on sotilasta. Upseeriliitossa toivotaan, että väen vähennykset tehtäisiin eläköitymisillä ja vapaaehtoisilla irtisanoutumisilla.

 

[Ohjus-tiedustelija]

YLE Uutiset 9.2. klo 15:58

Hallitus esitteli eilen keskiviikkona puolustusvoimien leikkaussuunnitelmansa. Sen mukaan puolustusvoimista leikataan kuusi joukko-osastoa. Lisäksi tehdään neljä suurta joukko-osastojen yhdistämistä.

Tämä minua askarruttaa eniten, miten uutisoidut yhdistämiset voidaan luokitella suuriksi jos vain esikunta vaihtaa toisaalla ja varuskunta jää sellaisenaan niille sijoilleen?

Siis jos tämän hetken tiedon valossa mennään, niin tämähän ei ollut todellakaan niin kova pommi mitä odotettiin... Tietty 2200 hlö vähennys on aika mojova paukku, täytyy laskeskella paremmalla ajalla paljonko puhtaasti lakkautettavista yksiköissä on väkeä... 800hlö on sanottu poistuvan eläköitymisen kautta.

Edit:
Lakkautettavat varuskunnat
Hennala +400hlö
Kontiolahti 270hlö
Keuruu 318hlö
Halli +200hlö
Kotka 70hlö

Lakkautettavat esikunnat
Kouvola 112hlö
Hämeenlinna
Oulu
Helsinki

2005 vuodelta peräisin oleva selonteon selvennys pdf kertoo että edellisen supistuskierroksen jälkeen:
Maavoimien pääesikunta vahvuus enintään 260hlö
Operatiiviset sotilasläänien esikunnat yht. 250hlö (nämä vastasivat nyt poistuvia)
Alueelliset sotilasläänien esikunnat yht. 70hlö (nämä on jo poistettu)
http://www.defmin.fi/files/722/selonteko_selvaksi.pdf

Eli karkeasti jos operatiiviset ja alueelliset esikunnat meni yhteen jossain välissä, niin 250+70:4= n.80hlö olisi keskimäärin nyt lakkautettavan läänin esikunnan vahvuus.

 

[Leppis]

Toimiihan tuo, mutta Suomessa ollaan pian luovuttu siitä vihollista hidastavasta porukasta, joka mahdollistaa terävän kärjen aktiivisen toiminnan.

Päinvastoin..aivan täysin päinvastoin! Kannattaa tässä kohtaa muistaa, että maavoimien koko taistelutapa on muuttumassa..

Olen saanut viimepäivinä tutustua tähän uuteen taistelutapaan ja täytyy sanoa, että se on mielenkiintoinen hybridi uutta ja vanhaan. Suoranaisesti yllätyin positiivisessa mielessä. Toivottavasti se jalkautetaan kunnolla ja joukot varustetaan siten kuin on kukin suunniteltu.

 

[Tvälups]

Varuskuntakysymys eduskunnan käsittelyyn
US-Blogit 21.2.2012, 10.07 by Jussi Niinistö

Epäselvyydet varuskuntien lakkauttamisasiassa jatkuvat. Keskustelu Dragsvikin varuskunnassa sijaitsevan Uudenmaan Prikaatin ympärillä velloo. Tuore esimerkki on STT:n uutinen entisen puolustusministerin Jan-Erik Enestamin (rkp) toimista. Enestam oli mukana hallitusohjelman puolustuspoliittista osiota kirjoittaneessa ryhmässä viime vuoden kevät-kesällä. ”Ryhmä muotoili, että ruotsinkielinen joukko-osasto säilytetään. Käytännössä se tarkoitti Enestamin mukaan Dragsvikin varuskuntaa”, lukee uutisessa.

Joukko-osasto ja varuskunta menivät jutussa sekaisin. Hallitusohjelmassa kuitenkin lukee (s. 23) seuraavasti: “Ruotsinkielinen varusmieskoulutus turvataan lain edellyttämällä tavalla.” Ei muuta. Ei sanaakaan ruotsinkielisestä joukko-osastosta saati varuskunnasta.

Kielilaissa puolestaan lukee näin (39 §): “Puolustusvoimien joukko-osastojen kieli on suomi. Vähintään yksi joukko-osasto on kuitenkin ruotsinkielinen.”

Hallitusohjelmassa tai kielilaissa ei siis puhuta ruotsinkielisestä varuskunnasta. “Pyhällä ruotsalaisella maalla” sijaitsevaa Dragsvikia ei mainita. Luulisi, että Enestam entisenä puolustusministerinä ymmärtäisi alan käsitteet. Mutta ovat ne menneet nykyiseltäkin puolustusministeriltä sekaisin.

Varuskuntien lakkauttamisasia on syytä saada eduskunnan käsittelyyn. Kuten hallituspuolueen kansanedustaja Kari Rajamäki (sdp) kirjoitti eilen asiasta blogissaan: ”Toteutustapa on poliittisen valmistelun ja vastuun osalta ala-arvoinen.” Keskustelu aiheesta jatkuu viimeistään Perussuomalaisten välikysymyksen käsittelyn yhteydessä eduskunnassa 29. helmikuuta.

 

[Hejsan]

P-K Karjalan prikaati lakkautetiin koska se ei enään kuulu sodan ajan joukoihin ?

Niin kouluttaako Karjalan Prikaati Itä-Suomen joukot ja Kainuun ja Jääkäri prikaatit Pohjois-Suomen joukot?

 

[Tvälups]

Keskisuomalainen ksml.fi Maanantai, 27.2.2012
Pääkirjoitukset

Varuskunnat katoavat, mutta säästölinja vuotaa

Varuskuntien lakkauttamiset kouraisevat syvältä juuri nyt Keuruulla, Jämsässä, Kontiolahdella ja Lahdessa. Monen perheen elämä järkkyy, kun toimentulo loppuu.

Samaan aikaan toisaalla armeijassa rahaa vuotaa epäonnistuneiden ratkaisujen takia hukkaan. Puolustusasioihin perehtynyt Suomen Sotilas -lehti kertoo, että armeijan ulkoistamien atk-, tulostus- ja varmennuspalvelujen lisäkuluihin voi upota liki 60 miljoonaa euroa.

Ulkoistussopimus on tehty Atean kanssa. Se on Oslon pörssiin listattu Pohjoismaiden suurin it-infrastruktuurien toimittajayhtiö. Epäonnistunut ulkoistus ja sopimus tuottavat sattumalta juuri varuskuntasäästöjen kokoisen lisämenon.

Puolustusvoimien historiasta löytyy monia taloudellisia epäonnistumisia. Esimerkiksi ilmatyynyalus Tuulta ei koskaan otettu oikeasti merivoimien käyttöön, vaikka sen hankinta maksoi 1990-luvulla huimasti, noin 16 miljoonaa euroa.

Puolustusvoimat on nyt säästölinjalla. Se tarkoittaa, että säästöissä on oikeasti onnistuttava. Säästämisen on läpäistävä koko organisaatio eikä vain varuskuntapaikkakuntia.

 

[koponen]

Onko jollakulla tietoa / huhua / näkemystä harjoitusalueiden, ampumaratojen jne. muutoksista?

 

[Tvälups]

Hämeen Rykmentin alueista ollaan, saadun tiedon mukaan, luopumassa.
PKARPR varuskunta-alue ja Jaamankangas myydään, mutta Sotinpuron ampuma-alue jää pv:n käyttöön.