Lakkautettavat varuskunnat selviämässä

[skärdis]

Uskotko, että leikkuri iskee virkarakenteen yläpäähän?

No ei todellakaan iske!!

Sehän tulee itseasiassa jo lainkin mukaan iskemään valmistuviin kadetteihin.. Lakihan kait edelleen sanoo, että uusia ei voida palkata jos entisiä irtisanotaan. Kadetti ei ole virkasuhteessa, joten jos virkarakenteen yläpäästä irtisanotaan upseereita, tuskin on mahdollista palkata samaan aikaan uusia upseereita..

Periaatteessa kaiketi noin, mutta käytännössä ei mene noin.

Samoihin tehtäviin ei voi nimittää uusia virkamiehiä, mutta kun vastavalmistuneet upseerit ovat täysin eri tehtävissä kuin esikunnistaan potkut saavat majurit ja everstiluutnantit.

En tosin usko, että ensimmäinenkään oikea upseeri saa potkuja. Kaikenkarvaiset siivoojat, keittäjät, sairaanhoitajat ja sopimussotilaat kyllä saavat kenkää. Edes opistoupseereiden kanssa ei ole niin nuukaa.

Upseerikerholla soitto se vain raikaa ja upseeriveljet porskuttavat kuin ennenkin.

 

[Kapiainen]

Nojoo, jos vakavasti puhutaan niin en usko ensimmäisenkään virassa olevan ammattisotilaan saavan kenkää.
Irtisanomiset koskevat ennenkaikkea siviilityöntekijöitä (kuten on jo sanottukin), sotilaiden ollen selvä vähemmistö poistumistarpeen henkilöstössä. Sanoisin, että sotilaiden osalta poistuma tulee toteutumaan eläköitymisen ja henkilöistä itsestään lähtevien irtisanoutumisten kautta 100%:sti.
Sopimussotilaat ("kesäkessut ja -vänskät") eivät saa jatkoja jo sinänsäkin lyhyille pesteilleen ja uusia sopimussotilaita ei oteta entiseen tahtiin - jokunen heitäkin varmasti kuitenkin..mutta sitä ei nyt voine pitää varsinaisesti irtisanomisena jos "kesäkessun" 6kk määräaikaista sopparia ei jatketa..koska tuskin sitä olisi jatkettu muutenkaan missään taloustilanteessa, vaan tilalle olisi otettu uusi "kesäkessu".
Everstien hommathan ovat myös määräaikaisia. Sille tasolle voinee käydä aikaisempaa useammin se, ettei sopimusta uusita..mutta silloinkin kyse on siitä, että eläkeiän saavuttanut eversti siirtyy eläkkeelle - eikä jatka eläkeiän yli uudella määräaikaisella sopimuksella.
Enpä usko, että yhtäkään virassa olevaa sotilasta irtisanotaan..mikä on tietysti toisaalta työnantajalta hyvää muutoksenhallintaa - toisaalta täydellistä munattomuutta kun ei pystytä irtisanomaan henkilöstöä jolta menee työ alta, vaan väkisin etsitään toinen jobi..

 

[adam7]

@kapiainen

Eli millä tasolla olet?

Ja millä organisaation koulutuksella? Eli kadis, rottakoulu vai uudempi rottiskurssi?

Parantaisi uskottavuutta jos et vaan kielipolitiikkona ja besserwisserinä kertoisi Jumalan Totuuksia....

 

[Tvälups]

@adam7

Eli millä tasolla olet?

Ja millä organisaation koulutuksella? Eli oletko suorittanut vm-palveluksen, milloin ja mikä NylBr yksikkö?

Parantaisi uskottavuutta jos et vaan kielipolitiikkona ja besserwisserinä kertoisi Jumalan Totuuksia....

-Ihan vaan sivuveto-vastauksena moiseen heittoosi!

@Tvälups

Opistoupseeri evp Tväl-linja (Jv, Kt, Rt, It & SuTo)

 

[baikal]

Mitä hittoa kenenkään "taso" näihin juttuihin kuuluu? Onko saavutettu "taso" joku hankittu oikeus lausua mielipiteitään ja käsityksiään? Mikä tae "saavutettu taso" on mielipiteen fiksuudelle tai mölöydelle? Anni S. on entinen ministeri ja oikea Kruununjalokivi poliitikoksi. On siis "saavuttanut tason"....mutta ei herrantähen siltikään mitään kovin omaperäistä ja ajateltua osaa suustaan laskea. Sylvi Modig on parlamentaarikko, tasossa löytyy siis, entäs Arhinmäki tahi vaikka Jaana Pelkonen Benin tallista,,,tasossa löytyy, anti on jokaisen arvioitavissa.

 

[Kapiainen]

Anonyymien nettikeskusteluiden paras anti on mielestäni se, että ne mahdollistavat kenen tahansa osallistumisen keskusteluihin aidoilla mielipiteillään ilman asemansa tuomia rasituksia.
Anonyymilla nettifoorumilla voi vaikkapa PV:n komentaja tai presidentti osallistua keskusteluihin oikealla mielipiteellään - sanoen asioita joita hän ei missään tapauksessa voisi sanoa esiintyessään omalla henkilöllisyydellään.

Asiasta voi tietysti olla montaa mieltä - mutta minusta on pelkästään hyvä, että tälläkin palstalla keskustellaan anonyymisti ilman itse kunkin työn, ammatin, koulutuksen tai yhteiskunnallisen aseman asettamia rajoituksia.

Asia kun nimittäin on niin, että moni..siis MONI..tämänkin foorumin keskustelijoista joutuisi pitämään monessa keskustelussa suunsa jokseenkin supussa, jos keskustelua käytäisiin muuten kuin anonyymisti..koskee myös montaa muuta keskustelijaa kuin vain palstan sotilaita.

Lisäksi oletan, että jokainen keskusteluihin osallistuja on jo tässä elämänvaiheessa sen verran valistunut netin käyttäjä, että ymmärtää internetkeskusteluiden "luotettavuuden"..tarkoitan siis sitä, että varmasti jokainen ymmärtää että keskustelupalstoilla lukijan itsensä on arvioitava muiden keskustelijoiden kompetenssi - koska sehän on fakta, että kuka tahansa voi olla kuka tahansa..suuntaan tai toiseen. Mutta se kuuluu nettikeskusteluiden luonteeseen - ja ainakin minä olen pitänyt sitä itsestäänselvyytenä jo iät ja ajat, niin on varmasti ylivoimainen enemmistö palstan muistakin keskustelijoista.

 

[KorpiSISSI]

@KorpiSISSI
Aivan omalla tasollaan :a-cool:
Kielipuolena tunnistan enimmäksen savon murteita :a-wink:

 

[Tvälups]

"Varuskuntien lakkauttamiset alentavat palvelusmotivaatiota"
VU ILKKA AHTOKIVI 11.02.2012 13:04

Kansanedustaja Antti Rantakangas (kesk.) sanoo, että keskiviikkona ilmoitetut varuskuntien lakkauttamiset ovat karhunpalvelus varusmiehille.

Rantakankaan mukaan entistä pidemmät välimatkat johtavat varusmiesten palvelusmotivaation laskuun.

- Kun palveluspaikka on kaukana varusmiehen kotoa, jatkuva bussissa istuminen rapauttaa palvelusmotivaation. Jos varusmiehen kahden vuorokauden lomasta 12 tuntia menee pelkästään matkustamiseen, on selvää, että maanpuolustusinto on koetuksella, Rantakangas arvioi lauantaisessa tiedotteessaan.

Hän on huolissaan etenkin palvelusturvallisuudesta.

- Pitkät matkustamisajat vaikuttavat suoraan varusmiesten vireystilaan. Toivoa sopii, ettei matkaväsymys aiheuta tulevaisuudessa onnettomuustilanteita taisteluharjoituksissa. Myös liikenneonnettomuuksien riski kasvaa, kun väsyneet varusmiehet ajavat henkilöautolla satoja kilometrejä päästäkseen kotiin tai takaisin varuskunnalle, Rantakangas toteaa.

Hänen mielestään varuskuntien lakkauttamispäätös on suuri aluepoliittinen linjanveto.

- Hallituksen linjaamat puolustusvoimien leikkaukset ovat uhka puolustuskyvyllemme. Alueellisen puolustuksen periaate on hylätty, se on hallituksen tietoinen valinta, Rantakangas pahoittelee.

Rantakangas muistuttaa, että sekä puolustusvoimain komentaja Ari Puheloinen että puolustusministeri Stefan Wallin (r.) ovat todenneet Suomen puolustuskyvyn heikkenevän säästöjen yhteydessä.

 

[baikal]

Asiasta toiseen. Mitenkäs käy sitten, jos wanhat sotilaat miehittävät edelleen tehtäviä ja uusia ei palkata...kuka sitten käy kadiksen vai mikä torjuntavoittomaisteritutkinto se nyt on. Aika luja harrastus asiaan pitää olla, jos tietää jo opintoja aloittaessaan, että virkaa ei taida tämpsähtääkään....samalla wanhat seniorit odottavat eläkettä rauhassa, vailla pelkoa siitä, että etuihin ei isketä ja tekevät työtä, jolla on merkitystä.

Saattaa syntyä aika erikoinen tilanne, jota ei voine kuvata kovin dynaamiseksi.

Kuka lähtee aliupseeriopintoja suorittamaan, jos tiedossa on sotilasalan pätkäduunia ja sitäkin vain PARHAIMMILLAAN...koska wanhat starat miehittävät tehtäviä. Dynamiikkaa erityisolosuhteissamme.

Miten tämä kuvio järjestynee? Jos esittämäni skenaario toteutuisi, se olisi melkoisen huolestuttava juttu.

 

[Kapiainen]

- Hallituksen linjaamat puolustusvoimien leikkaukset ovat uhka puolustuskyvyllemme. Alueellisen puolustuksen periaate on hylätty, se on hallituksen tietoinen valinta, Rantakangas pahoittelee.

Rantakangas muistuttaa, että sekä puolustusvoimain komentaja Ari Puheloinen että puolustusministeri Stefan Wallin (r.) ovat todenneet Suomen puolustuskyvyn heikkenevän säästöjen yhteydessä.

Tuohon täytyy kyllä jälleen kerran alueellisen puolustuksen osalta todeta, että varuskunnat ovat koulutuspaikkoja - operatiiviset suunnitelmat ja sodanajanjoukkojen käyttö niiden toteuttamisessa ovat kaksi eri asiaa. Varuskuntien lakkauttaminen ei vaikuta alueelliseen puolustukseen.

Wallinin mielipiteet eivät oikeastaan enää edes kiinnosta - mieheltä kun puuttuu täydellisesti kantti seistä minkään sanojensa takana - mutta Puheloinen ei ole sanonut noin kuin Rantakangas tuossa väittää.
Puheloinen on sanonut, että JOS vuoden 2015 jälkeen ei tarvittaviin materiaalihankintoihin riittävää rahoitusta löydy, heikkenee puolustuskyky.
Mielestäni komentaja on myöskin oikeassa. Varuskuntien lakkauttaminen ei vaikuta puolustuskykyyn. Se asia on riippuvainen kalusto- ja materiaalihankintojen sekä kertausharjoitusten riittävästä rahoituksesta. Jos yhtään olen kärryillä tapahtumista, niin juuri tuon rahoituksen riittävyyttä varuskuntien lakkauttamisella koetetaan varmistaa.
Jos se (rahoitus) järjestyy materiaalihankintoihin ja kertausharjoituksiin viimeistään vuoden 2015 paikkeilla, niin silloinhan varuskuntien lakkautus tosiasiassa parantaa sekä alueellisen puolustuksen tehokkuutta, että koko puolustuskykyä.

 

[Kapiainen]

Asiasta toiseen. Mitenkäs käy sitten, jos wanhat sotilaat miehittävät edelleen tehtäviä ja uusia ei palkata...kuka sitten käy kadiksen vai mikä torjuntavoittomaisteritutkinto se nyt on. Aika luja harrastus asiaan pitää olla, jos tietää jo opintoja aloittaessaan, että virkaa ei taida tämpsähtääkään....

Hyvä kysymys - vaikeampi vastata..

Onhan tilanne jo pidempään ollut esim poliisien osalta se, että opiskelijalla on kaikkea muuta kuin varma työpaikka poliisissa opintojen jälkeen..ja silti opiskelijoita riittää samalla tavalla kuin vanhaan hyvään aikaan - ellei jopa paremminkin.

Ja tietysti jos sitten viroista sinänsä puhutaan niin onhan tilanne nytkin se, että kun kadetti valmistuu kandiksi, hän ei saa vakivirkaa vaan toimii määräaikaisena 10+5 vuoden sopimuksella..vakivirka tulee vasta maisteriopintojen jälkeen.

 

[Iso-Mursu]

- Hallituksen linjaamat puolustusvoimien leikkaukset ovat uhka puolustuskyvyllemme. Alueellisen puolustuksen periaate on hylätty, se on hallituksen tietoinen valinta, Rantakangas pahoittelee.

Rantakangas muistuttaa, että sekä puolustusvoimain komentaja Ari Puheloinen että puolustusministeri Stefan Wallin (r.) ovat todenneet Suomen puolustuskyvyn heikkenevän säästöjen yhteydessä.

Tuohon täytyy kyllä jälleen kerran alueellisen puolustuksen osalta todeta, että varuskunnat ovat koulutuspaikkoja - operatiiviset suunnitelmat ja sodanajanjoukkojen käyttö niiden toteuttamisessa ovat kaksi eri asiaa. Varuskuntien lakkauttaminen ei vaikuta alueelliseen puolustukseen.

Wallinin mielipiteet eivät oikeastaan enää edes kiinnosta - mieheltä kun puuttuu täydellisesti kantti seistä minkään sanojensa takana - mutta Puheloinen ei ole sanonut noin kuin Rantakangas tuossa väittää.
Puheloinen on sanonut, että JOS vuoden 2015 jälkeen ei tarvittaviin materiaalihankintoihin riittävää rahoitusta löydy, heikkenee puolustuskyky.
Mielestäni komentaja on myöskin oikeassa. Varuskuntien lakkauttaminen ei vaikuta puolustuskykyyn. Se asia on riippuvainen kalusto- ja materiaalihankintojen sekä kertausharjoitusten riittävästä rahoituksesta. Jos yhtään olen kärryillä tapahtumista, niin juuri tuon rahoituksen riittävyyttä varuskuntien lakkauttamisella koetetaan varmistaa.
Jos se (rahoitus) järjestyy materiaalihankintoihin ja kertausharjoituksiin viimeistään vuoden 2015 paikkeilla, niin silloinhan varuskuntien lakkautus tosiasiassa parantaa sekä alueellisen puolustuksen tehokkuutta, että koko puolustuskykyä.

Pakko sanoa että ymmärrän hyvin että Riihimäen pohjoispuolta ei kiinnosta puolustaa, mutta silti jotenkin tuo 120 000 taistelijan vähennys tuntuisi olevan poissa Riihimäen pohjoispuolen puolustuksesta

 

[Kapiainen]

Pakko sanoa että ymmärrän hyvin että Riihimäen pohjoispuolta ei kiinnosta puolustaa, mutta silti jotenkin tuo 120 000 taistelijan vähennys tuntuisi olevan poissa Riihimäen pohjoispuolen puolustuksesta

Välillä tuntuu, että aika harva mieltää oikein sen mitä tarkoittaa "koko maan puolustaminen" (en viittaa Iso-Mursuun, vaan ihan yleisesti)
Vaikutelmani on se, että yllättävän moni ajattelee sen tarkoittavan sitä, että sodan sattuessa meillä pitäisi olla joukkoja asemissa odottamassa vihollista kaikkialla maassa - riippumatta siitä, missä vihollinen on ja missä taisteluita käydään.
Jos vihollinen tunkee vaikka Keskisuomeen, niin kyllä meillä siellä silloin joukkoja on - mutta jos vihollinen työntää joukkojaan eteläistä rantamaata pitkin kohti pääkaupunkiseutua, niin meillä tuskin on silloin taistelujoukkoja Keskisuomessa..

Jos mahdollisen sodan tilannetta ja sodankuvaa miettii ja mielessään maalailee, niin häviävän epätodennäköiseltä se vaikuttaa, että vastustaja hyökkäisi koko rajan leveydeltä - kyllä se painopiste hyökkääjällä johonkin on muodostettava..ja suunnilleen siellä puolustajankin on oltava.. Ei se niinkään voi mennä, että eteläisellä rantamaalla puolustaja on täydellisessä kusessa - ja samaan aikaan taistelujoukkoja makaa Kainuussa odottamassa jos se vihollinen sinne joskus tulisi..

Ei meillä riitä edes se taannoinen 550 000 miestä "puolustamaan koko maata" siinä mielessä kuin moni sen ilmeisesti ymmärtää.

 

[Iso-Mursu]

Pakko sanoa että ymmärrän hyvin että Riihimäen pohjoispuolta ei kiinnosta puolustaa, mutta silti jotenkin tuo 120 000 taistelijan vähennys tuntuisi olevan poissa Riihimäen pohjoispuolen puolustuksesta

Välillä tuntuu, että aika harva mieltää oikein sen mitä tarkoittaa "koko maan puolustaminen" (en viittaa Iso-Mursuun, vaan ihan yleisesti)
Vaikutelmani on se, että yllättävän moni ajattelee sen tarkoittavan sitä, että sodan sattuessa meillä pitäisi olla joukkoja asemissa odottamassa vihollista kaikkialla maassa - riippumatta siitä, missä vihollinen on ja missä taisteluita käydään.
Jos vihollinen tunkee vaikka Keskisuomeen, niin kyllä meillä siellä silloin joukkoja on - mutta jos vihollinen työntää joukkojaan eteläistä rantamaata pitkin kohti pääkaupunkiseutua, niin meillä tuskin on silloin taistelujoukkoja Keskisuomessa..

Jos mahdollisen sodan tilannetta ja sodankuvaa miettii ja mielessään maalailee, niin häviävän epätodennäköiseltä se vaikuttaa, että vastustaja hyökkäisi koko rajan leveydeltä - kyllä se painopiste hyökkääjällä johonkin on muodostettava..ja suunnilleen siellä puolustajankin on oltava.. Ei se niinkään voi mennä, että eteläisellä rantamaalla puolustaja on täydellisessä kusessa - ja samaan aikaan taistelujoukkoja makaa Kainuussa odottamassa jos se vihollinen sinne joskus tulisi..

Ei meillä riitä edes se taannoinen 550 000 miestä "puolustamaan koko maata" siinä mielessä kuin moni sen ilmeisesti ymmärtää.

Ymmärrän mitä tarkoitat ja olen samaa mieltä. Tämä koko maata puolustetaan väite on eräitä myyttejä, jotka hankaloittavat maanpuolustuksen kehittämistarpeita koskevia keskusteluja.

Monet mieltävät tämä juuri niin että joka neliökilometrillä on joku sissi tai sen kaltainen otus joka säälimättä vainoasi vihollista.

Ymmärrän että Oulun- ja Lapinlääni eivät ole näitä tietyllä tasolla tärkeimpiä alueita jotka pitää pitää hinnalla millä hyvänsä hallussa. Mieluiten suomalaisten hallussa.

Kuitenkin tuo sodan ajan vahvuuden tippuminen pelottaa koska tuon määrän vähetessä noinkin alas niin tällaisen amatöörin laskumalleissa on hyvin hankala saada kasaan edes niitä paljon puhuttuja paikalliskomppanioiden sissejä kertomaan jostain metsän kätköistä että Hyrynsalmen Seolla on tankilla 7 kpl T-80M vaunuja ja kaksi Ziliä.

Puhumattakaan edes jonkin sortin varmistushommista siellä sun täällä.

 

[miheikki]

Iso-Mursu kirjoitti:

Hyrynsalmen Seolla on tankilla 7 kpl T-80M vaunuja ja kaksi Ziliä.

Kyllä ne vaunut on tankilla siellä Lukoil -asemalla. Veikkaan, että siellä on huomattavasti isommat diesel- säiliöt.

 

[Kapiainen]

Se on varmaan tuo "koko maan puolustaminen" niitä asioita joissa osa kansalaisista on (huomaamattaan) jämähtänyt toisen maailmansodan aikaan, jolloin suuret armeijat saattoivat hyökätä lähes koko Euroopan leveydellä..
Se on tietysti fakta, että jos vastustaja hyökkää Suomeen koko rajan leveydellä, niin emme pysty sitä mitenkään pitelemään kaikkialla edes nimeksi - emme tosin olisi pystyneet siihen sillä 550 000miehen armeijallakaan, joka meillä suurimmillaan on ollut. Jostain syystä silloin kukaan ei kuitenkaan ollut huolissaan siitä, etteikö koko maata olisi pystytty puolustamaan - vaikka siis tosiasiassa ei olisi pystytty yhtään sen paremmin kuin jatkossakaan.
En ole huolissani lainkaan siitä, ettemmekö kykenisi taistelemään oman maan rajojen sisäpuolella siellä, missä vastustajakin on..oli se sitten Lapissa, Kainuussa tai eteläisellä rantamaalla. Kaikkialla yhtäaikaa emme ole tehokkaita - mutta ei ole vastustajakaan..

Alueellinen puolustus ja koko maan puolustaminen ei ole riippuvainen varuskuntaverkosta - kuten ilmeisen moni poliitikkokin erheellisesti tuntuu luulevan.

Merkillistä kyllä, kukaan ei kuvittele PORPR:n ja sen kouluttamien sotilaiden olevan tarkoitettu taistelemaan Ruotsalaisia vastaan länsirajalla - mutta samaan aikaan samat ihmiset kuvittelevat ettei mikään muu joukko kuin PKARPR ja sen kouluttamat sotilaat pysty taistelemaan Pohjoiskarjalassa tai että JPR on ainoa joukko joka pystyy tuottamaan joukkoja Pohjoissuomessa käytäviin taisteluihin..

 

[skärdis]

Se on varmaan tuo "koko maan puolustaminen" niitä asioita joissa osa kansalaisista on (huomaamattaan) jämähtänyt toisen maailmansodan aikaan, jolloin suuret armeijat saattoivat hyökätä lähes koko Euroopan leveydellä..
Se on tietysti fakta, että jos vastustaja hyökkää Suomeen koko rajan leveydellä, niin emme pysty sitä mitenkään pitelemään kaikkialla edes nimeksi - emme tosin olisi pystyneet siihen sillä 550 000miehen armeijallakaan, joka meillä suurimmillaan on ollut.

Emme olisi viime sodissakaan pystyneet vanjaa pysäyttämään, jos olisivat täydellä höökällä päälle painaneet. Suomi kävi talvisodassa elonjäämiskamppailua, mutta Neuvostoliitolle kyse oli pienehköstä rajakahakasta, joka ei keskiverto neukkuihmisen elämää hetkauttanut millään muotoa. Ei puhettakaan mistään yleisestä liikekannallepanosta tms.

Jatkosodan kääntyessä puolustustaisteluksi oli neukuilla jo kiire Berliiniin ja Eurooppaa jakamaan. Jos siinä vaiheessa Kremlissä olisi priorisoitu Suomen valloitus tärkeämmäksi, olisi tsuhnat lyöty viimeiseen mieheen..

Alueellinen puolustus ja koko maan puolustaminen ei ole riippuvainen varuskuntaverkosta - kuten ilmeisen moni poliitikkokin erheellisesti tuntuu luulevan.

Sinulla on kohtuullisen valoisa kuva poliitikoista.

Itse väittäisin, ettei kyse ole ylipäätään maanpuolustuksesta vaan oman vaalipiirin puolustuksesta. Eikä nyt puhuta mistään sodasta vaan kannuksien hankkimisesta seuraaviin vaaleihin.

 

[Iso-Mursu]

Iso-Mursu kirjoitti:

Hyrynsalmen Seolla on tankilla 7 kpl T-80M vaunuja ja kaksi Ziliä.

Kyllä ne vaunut on tankilla siellä Lukoil -asemalla. Veikkaan, että siellä on huomattavasti isommat diesel- säiliöt.

En muista kuin Seon Hyrynsalmelta. En ole käynyt viimeksi paikkakunnalla kuin joskus 2000 luvun alussa työkeikalla

 

[Hande]

Sinulla on kohtuullisen valoisa kuva poliitikoista.

Itse väittäisin, ettei kyse ole ylipäätään maanpuolustuksesta vaan oman vaalipiirin puolustuksesta. Eikä nyt puhuta mistään sodasta vaan kannuksien hankkimisesta seuraaviin vaaleihin.

Tällainen käsitys minullakin on. Budjettirahoituksella tehdään aina ensisijaisesti aluepolitiikkaa ja puolustusbudjetista maanpuolustukselle koitunut hyöty on sitten mukavaa extraa.

Joka tuutista toisaalta toitotetaan, ettei varuskuntien sijainnilla ole merlitystä. Eikö kansanedustajalla tuolloin ole suorastaan velvollisuuskin yrittää hankkia toimipaikkoja omaan vaalipiiriinsä?

Mitä miesvahvuuksiin tulee, niin julkaistujen sa-kokoonpanojen perusteella voi päätellä 350000 miehen olleen pelkkää liturgiaa. Jos 230000 on todellinen luku, niin se leikkaa sa-vahvuutta vain marginaalisesti. Mitään keinoa todellisuuden arviointiin ei kuitenkaan näytä tulevan, koska kokoonpanojen eteen lasketaan yhä sakeampi sumuverho. Toivottavasti ei taas mennä tilanteeseen, jossa todellinen vahvuus on kolmanneksen virallista pienempi.

 

[miheikki]

http://fi.wikipedia.org/wiki/Teboil

1960-luvulla Teboil laajensi toimintaansa tavalla, joka herätti huomiota. Yhtiö rakensi pieniin, muutaman traktorin käsittäviin kyliin huoltoasemia, joissa oli valtavat dieselpolttoainetankit. Asemat herättivät paikallisissa lähinnä huvittuneisuutta, mutta Suomen puolustusministeriössä pantiin huolestuneena merkille, että yhteistä noille, tuolloin Neuvostoliiton omistuksessa olleen yhtiön asemille oli itärajan läheisyys.