Lapin sota 70 vuotta sitten

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Vonka
  • Aloitus PVM Aloitus PVM
31.10.

Aamulla

11.D: Muonion kirkonkylä vallattiin eilen klo 16. Vihollisen tappiot kaatuneina n. 150. Omia ei ole voitu tarkistaa.

Enontekiön pohjoispuolella järvet jäässä.

Pm.Op.Os: ilmatorjunnan on avattava tuli kaikkia varmuudella saksalaisiksi tunnistettuja koneita vastaan, mutta muuten tulenavaus on kielletty. Samalla tiedotetaan, että venäläisistä lennoista ei anneta ennakkoilmoitusta.

Illalla

Ryhmä Lagus: Eteneminen pysähtyi eilen kovaan torjuntatuleen ja joukkomme joutuivat saarrostusyrityksen kohteeksi. Tappiot melkoiset. Uudelleenryhmityksen jälkeen jatkui hyökkäyksemme ja mursimme vihollisasemat Tankavaaran männikössä. Iltaan mennessä päästy Vuotson pohjoispuolelle. Alajärven eteläpäässä valtava räjähdys, todennäköisesti saksalaisten ammusvarasto räjähti.
11.D: Muonion taisteluissa 28.10.-30.10. saksalaisten tappiot kaatuneina n. 350 miestä. Omat tappiot 63 kaat, 197 haav.

Raahessa 19.Pr muodostetaan kevyttä prikaatia, jonka rungoksi paikalle ovat jo saapuneet JP 1 ja JP6 ja sen esikunnaksi tulee RvPr:n esikunta. Lisäksi 19.Pr:lle alistetaan Raahessa HeimoP3.
 
1.10.

Aamulla

Vielä vahvistamattoman tiedon mukaan Muonion taistelussa oli SS-GJR 12 kokonaisuudessaan.

(salainen) 19.Pr kuljetetaan pikaisesti rautateitse. IIIAK:n kotiuttamisesta huolimatta kosketus pyritään säilyttämään.

Ryhmä Lagus: JP 5 sivuuttanut Tankapirtin.
11.D: Taistelut Utkujärven linjalla.

(salainen) 15.D kuljetetaan Poriin. Kuljetukset saavuttuaan alistetaan kotijoukkojen komentajalle.

Illalla

Ryhmä Lagus: Saavuttanut Kakslauttasen joen. Tie tiheästi miinoitettu.
11.D: JR 8 edessä. Kaksi komppaniaa ylitti Utkujärven ruuhilla. Voimakas tykistötuli esti etenemisen ja ylimenon jatkamisen.

PM.Op.Os: IIIAK:n esikunta jää johtoesikunnaksi ja muuttuu 5.12. alkaen 1.DE:ksi pysyen edelleen suoraan Päämajan alaisuudessa. Sotatoimiin jääävät uudelleenjärjestetyt JR 8, JR 11, JR 12, I/KTR 4, I/KTR 14 ja Rask.Psto 16; PsD.E: JP 2, JP 3, JP 4, Rask.Psto 4, Kompp.Ps.JP, KrhK/15.Pr, VK/JPr, 1./PionP 2, VP 14 ja Pion.P 15. Ylipäällikön reservinä JP 1 ja I/19.Pr.

Uudestijärjestettyjen joukkojen tehtävänä on vallata Ivalo ja valmistautua jatkamaan Inarin suuntaan sekä jatkaa etenemistä Kilpisjärven suunnassa ensimmäisenä tavoitteena Enontekiö. Huollosta käsketään erikseen.

Kotiuttaminen aloitettava 8.11.

Jäljelle jäävä runkoaines koostuu vakinaisessa palveluksessa olevista päällystöstä, aliupseereista ja värvätyistä sekä 1924 syntyneistä päällystö- ja aliupseeriaineksesta sekä ikäluokasta 1925 kokonaisuudessaan sekä kaikista, jotka eivät ole suorittaneet loppuun palvelustaan vakinaisessa palveluksessa.
 
Viimeksi muokattu:
Tapausesimerkki kotiuttamisesta ja joukkojen uudelleenjärjestelystä:

Tarkkasilmäinen lukija huomaa, että edellisestä määräyksestä puuttuu kokonaan JP 6, joka oli 30.10 Raahessa ja siirtyi marssien Pattijoelle. Pataljoonasta Antti Juutilainen on kertonut ajankuvasta seuraavaa:

Pattijoella miehet saivat huomata, että venäjänkielinen tulkki Werikoff sai lähteä pois ja tilalle tuli alikersantti Buttenhoff, joka taas oli saksan kielen taitoinen. Heimo P 3 oli komennettu Raaheen kotiutettavaksi, mutta kotiuttamista odottavia lähdettiinkin kuljettamaan Neuvostoliittoon. Suurin osa karkasi jo Raahessa. Joku muori tuli kertomaan jääkäreille, että lähimetsässä on desantteja. Partio lähti matkaan ja toi mukanaan kuljetuksesta karanneita inkeriläismiehiä. Kun alkuperä selvisi, heidät laskettiin vapaaksi komennolla: "Häipykää." Myöhemmin tuli virallinen käsky inkeriläisten etsimisestä. Komppanian päällikkö antoi miehilleen juhlavan etsintäkäskyn, mutta kun käskynanto oli päättynyt, päällikkö tuumasi partiolle toimintaohjeeksi: "Ei niitä tarvitse välttämättä löytää."

Pian pataljoonasta kotiutettiin 288 miestä. Arvomerkit ja olkaimet pois. Siviilipuku oli siinä. Ei muuta kuin kotimatkalle. Muut joutuivat eri yksikköihin. Kantahenkilöstö siirtyi lähinnä Panssaridivisioonaan, asevelvolliset, joilla oli palvelusaikaa jäljellä taas siirrettiin etupäässä veljespataljoonaan JP 1:een.

Kesällä 1944 Vammeljärven-Sahakylän, Viipurinlahden ja Ilomantsin taistelut käynyt pataljoona oli ollut viralliselta nimeltään Er. JP 6 ja perustettu 28.6. 1943. Tiedossa olleiden palvelleiden syntymäajat jakautuvat seuraavasti: 1925 (7,2%), 1924 (62%), 1923 (9,5%), 1922 (1,4%), 1921 (2,1%), 1905-1920 (17,2%). Vanhimmat olivat ylempää päällystöä ja elokuussa Ilomantsin jälkeen tulleita vanhempia täydennysmiehiä.

Pataljoonan komentajista ensimmäisestä (Vetre) tuli eversti, joka palveli useissa paikoissa (sodassa JP 6:n alkuvaiheiden jälkeen JP 1:n komentajana) vuoteen 1966. Toinen (Peitsara) oli hetken aikaa "Hiipijän" eli JP 4:n komentajana ja sittemmin Pohjois-Savon Prikaatin komentajana, eläkkeelle hän jäi 1959. Ilomantsin aikainen komentaja Arto Virkkunen meni Päämajaan ja sai tehtäväkseen "hajavarastoinnin", mikä vei hänet sittemmin pidätetyksi 32 kuukaudeksi. Hän kirjoitti asekätkennästä teoksenkin, Sörnäisten yleisesikunta. Aselevon aikainen komentaja Lindeman siirtyi viideksi vuodeksi Mannerheimin adjutantiksi ja lukuisiin komentajatehtäviin. Hän eläköityi kenraaliluutnanttina.

Lähde: Antti Juutilainen: Nuoren jääkärin tie
 
Vonka kirjoitti:
Jäljelle jäävä runkoaines koostuu vakinaisessa palveluksessa olevista päällystöstä, aliupseereista ja värvätyistä sekä 1924 syntyneistä päällystö- ja aliupseeriaineksesta
Klikkaa laajentaaksesi...
Tässä saatiin kikkailtua väkeä palvelukseen nimittämällä melkoinen osa -24-ikäluokan sotamiehistä aliupseerioppilaiksi. Myös isäni sotilaspassiin on tämän johdosta merkitty sotilasarvoksi oppilas.
 
Erkki kirjoitti:
Tässä saatiin kikkailtua väkeä palvelukseen nimittämällä melkoinen osa -24-ikäluokan sotamiehistä aliupseerioppilaiksi. Myös isäni sotilaspassiin on tämän johdosta merkitty sotilasarvoksi oppilas.
Klikkaa laajentaaksesi...

Totta. Järjestelyjä oli ja tietysti oikeaakin yksikköjen välistä liikettä. Minun 1924 syntynyt isäni (kolmesti haavoittunut kersantti) lähetettiin - muiden lähtiessä Lappiin - UK:n kurssille 60, joka pidettiin Niinisalon sijasta poikkeuksellisesti Santahaminassa. Se olikin viimeinen häiriötön kurssi. Valvontakomissio keskeytti kurssin 61, koska se ei pitänyt reserviupseerikoulutusta tarpeellisena. Kurssi 62 alkoi vasta 1948.
 
2.11.

Aamulla

Rj.Pr: Tie Tyräjärvelle puhdistettu miinoista.
Ryhmä Lagus: Vielä eilen joukkomme olivat taistelussa Kaunispään tunturissa. Vihollinen hyvissä asemissa, vahva krh:n tuki. Kaksi jääkäripataljoonaa koukkaa tunturin taakse.
3.D: Er.P 13 marssilla Sirkasta Muonioon. 2./JR 11 kuljetettu autoilla Kaukoseen.
11.D: Utkujärvellä jatkuvat taistelut. Vihollisasemat jatkuvat ainakin Nilimaahan asti.

Illalla

Rj.Pr: Miinatappiot 4 haavoittunutta.
Ryhmä Lagus: Kaunispään ja Urupään tuntureilla taistelut jatkuvat. Koukkaava osasto Alajoen latvalla. Tunturissa lunta ja pakkasta.
11.D: Muodostettu toinen sillanpää Utkujärven länsirannalle. Tappiomme sillanpäässä 6 kaatunutta ja 11 haavoittunutta. Vallattiin Yli-Muonion kylä 2.11. klo 01.00 ja estettiin häikäilemättömällä etenemisellä suurimmaksi osaksi kylän polttaminen. Joukot Pekkalan tasalla. Tappiomme 2.11. 5 kaatunutta ja 7 haavoittunutta.

Ilmavoimat: omia lentoja 3, koneita 4. (Myrskyt tekivät ensimmäiset operatiiviset lentonsa luutnantti Tuulensuun parin tiedustellessa Palojoensuun - Enontekiön suunnan. Laivue 44:n Junkers suoritti yhden tiedustelulennon ja laivue 48:n Blenheim kuvauslennon)
 
Tien varressa.

148587_r500.jpg
 
3.11.

Aamulla

Ryhmä Lagus: Kaunispää vallattu edellisenä päivänä ja myös Urupään tunturi vallattu. JP 2 ja JP 5 takaa-ajossa.
11.D: Kärkiosastomme ER. P 21 pysähtyi tiukkaan vastarintaan Kätkäjärvellä.

Ilmavoimat: Omia lentoja 8, koneita 16.

PM Järj. Os: Suojeluskuntajärjestö on lakkautettu 3.11. vahvistetulla lailla. Sen tehtävät siirtyvät aluejärjestölle. Aseet ja a-tarvikkeet kootaan aluejärjestön varastoihin riippumatta siitä, ovatko sk-järjestön varastossa tai henkilökohtaisessa käytössä. Samoin sk-järjestön laivat ja mt-veneet otetaan Merivoimien toimesta puolustuslaitoksen haltuun.

(Pitkä lista kotiuttamismääräyksiä)

Illalla

Rj.Pr: Miinatappiot 2 haavoittunutta.
Ryhmä Lagus: Taistellen sitkeästi viivyttävää vihollista vastaan JPr saavutti Alalompolon maaston. Vihollinen puolustautuu tykistön ja lukuisten kk-aseiden tukemana.
 
4.11.

Ryhmä Lagus: Kaunispään ja Urupään taisteluissa vastassa oli vahvistettu rykmentti. Omat tappiot 35 kaatunutta ja 40 haavoittunutta. Taistelut jatkuvat. JPr:n kärki Alajoki-linjalla (kaakkoinen).
11.D: Er.P 21 Myllykorven tasalla.

Ilmavoimat: Venäläisiä lentoja 4, koneita 4.

(Paljon kotiuttamiskäskyjä)

Illalla

Ryhmä Lagus: Ei ilmoitusta.
11.D: Saavutettiin Hirvaskosken maasto. Sade tehnyt tiet huonoon kuntoon.
 
Vonka kirjoitti:
Moottoripyörälähetti Rovaniemellä.

2fa5a4ce-3a95-415b-b9ca-6c40431e20d8.jpeg
Klikkaa laajentaaksesi...

Aika tasaista on. Rovaniemellä jäi lähinnä pystyyn muutama hieman syrjempänä ollut rakennus joita ei ehditty räjäyttää tahi polttaa
sekä muutama semmoinen joiden panostus oli epäonnistunut. Erityisesti se että pääkirkkokin tuhottiin herätti ärtymystä pitkälle sotien
jälkeen. Ainakin semmoinen kuva on minulle vanhemman väen puheista jäänyt.
Siitä on ollut jonkin verran kädenvääntöä oliko kaikki tehty tuho tarkoituksellista vai oliko oma osansa sillä että saksalaisten ammusjuna
räjähti asemalla aiheuttaen suunniteltua suuremmatkin tuhot. Tuota teoriaa vastaan puhuu kyllä se että kauempana keskuksesta
sijaitseviakin rakennuksia poltettiin suunnitelmallisesti, voi olla että tämä "ammusjuna"-teoria on vain sivujuonne suuremmassa kuviossa.

Mutta jos täällä kuljette ei siis järin tarvitse ihmetellä miksei vuotta -45 vanhempaa rakennuskantaa täällä juuri ole. Harvinaisen poikkeuksen
muodostaa Alaruokasen talo joka sijaitsee kaupungin keskustassa joen rannalla. Huvikseni laitan siitä linkin.
http://www.rovaniemi.fi/fi/Palvelut/Kuntainfo/Alaruokasen-talo
 
5.11.

Aamulla

Rj.Pr: Ei uutta.
Ryhmä Lagus: Alalompolo - Alajärvi-kannaksella olevat vihollisasemat vallattiin. Etenemistä jatkettiin ja saavutettiin Ivalosta n. 1 km etelään oleva maastonkohta, johon vihollinen ampuu tykistöllä. Ivalosta kuultu räjähdyksiä.
11.D: Kärki Aijajoella.

Ilmavoimat: Venäläisiä lentoja 7, koneita 9. Omia lentoja 2, koneita 2.

PM Op.Os: (käsky) Saavuttuaan Ivaloon on IIIAK:n Jäämeren tien suunnassa etenevien joukkojen välittömästi jatkettava Kaamasen suuntaan ensimmäisenä tavoitteenaan Inari. Osilla voimista on edettävä Petsamon suuntaan yhteyden saavuttamiseksi siellä toimiviin venäläisiin joukkoihin.

Illalla

Ryhmä Lagus: Upseeripartiomme kävi Ivalon tienhaarassa ja totesi vihollisen miehittäneen Ivalojoen pohjois- ja luoteisrannan. Puolustusta tukemassa runsaasti krh:ta ja n. 4 patteria tykistöä.
11.D: 4 km Äijäjoelta luoteeseen. Vihollinen hyvin varustetuissa asemissa Lassinjärven lounaispuolella. Laajat suot asemien edessä vaikeuttavat hyökkäystämme.
 
6.11.

Aamulla

Rj.Pr: Ei uutta.
Ryhmä Lagus: Yhteyttä ei saatu.
11.D: Er.P 21 Lossinjärvi-jokilinjalla. Vihollinen varustetuissa asemissa kilometrin mittaisen suon takana (yliloikkari SS-GJR 11:sta).

Saapui IIIAK:n käsky varuskuntapatajoonien (komppanioiden) muodostamisesta. JP 1 siirtyy Ouluun varuskuntapataljoonaksi.

Os.Sau ja Er. P 5 kotiutetaan.

Illalla

Ryhmä Lagus: Saatu yhteys venäläisiin. Tiedot etulinjasta puuttuvat lumimyrskyn, vaikean tieliikenteen ja radiohäiriöiden takia.
11.D: Eteneminen pysähtynyt Lossinjärven jokilinjalle, jossa mm. miinoitettu murros. Uudelleenryhmitys menossa. Sade ja räntä lisänneet tievaikeuksia.

Vielä myöhään ilalla Lagukselta viesti, että yhteys etulinjaan saatu. Kärki (JP 3) saavuttanut Kirakkajoen.
 
SA-kuva

Lapin sota vaati myös veronsa. Miinatappiot olivat kolmasosa kaikista kaatuneista. KEK (6.11.)

148714_r500.jpg


Kemin kaupungintaloa on ryhdytty korjaamaan.

148702_r500.jpg


Ruotsalaiset lehtimiehet tarkastelevat sodan jälkiä. Rikkiammuttu saksalaisten auto. (6.11.)

148712_r500.jpg
 
"Hyppy-Heikki", kuten miehet sitä kutsuivat, oli yksi Lapin inhottavista miinoista. Schrapnellmine 35:n sytyttimen piikit jäivät maan pinnalle. Kohteen astuessa sytyttimen laukaisupuikkoihin viivepanos räjähti 4 s kuluttua. Hyppypanos heitti miinan 100 - 150 sentin korkeuteen, jossa pääpanos räjähti levittäen 360 pientä metallikuulaa. Lisäksi panoksen kuoresta tuli sirpalevaikutus.

Myös suomalaisilla oli SM-35 käytössä nimeltään Pommiansa m/41-S. Sillä saavutettiin hyviä tuloksia.

Pioneeriluutnantti tutkii hyppyheikkejä 6.11.

148752_r500.jpg


Salamasotaa erämaassa. Jääkärit etenevät Jäämeren tiellä.

148802_r500.jpg


Tässä on Jääkäriprikaatin esikunta.

148814_r500.jpg



Sairaskuljetusbussi etenee 6.11.

148817_r500.jpg
 
7.11.

Aamulla

Rj.Pr: Rj.P 4 arssilla Autinkylään ja Kv.Psto 17 Posioon. Miinatappiot 1 haav.
Ryhmä Lagus: Saavutettiin Ivalojoki. JP 3:n kärki ylitti Kirakkajoen. JP 4 saanut käskyn edetä JP 3:n läpi. JP 2 tietöissä.
11.D: I/JR 3:n kärki saavutti taistellen Palojoensuun tienhaarasta 5 km etelään olevan maaston. Taistelu käynnissä. Tie murrostettu ja miinoitettu.

Ilmavoimat: Venäläisiä lentoja 8, koneita 10. Omia lentoja 1, koneita 1.

Illalla

Ryhmä Lagus: Kärki Inarista 5 km kaakkoon.
11.D: Tilanneilmoitukset puuttuvat.

(Paljon kotiuttamisilmoituksia, 6.D, 3.D ja 15.D)
 
pstsika kirjoitti:
Kuten myös. Olen saanut kunniatehtävän kantaa Henkikomppanian viiriä paraatissa ja mainittakoon, että tuo tehtävä lankeaa kahdelle varusmiesaliupseerille per saapumiserä ja päällikön toimistossa on Wanha kirja, johon merkitään jokainen, joka tuota tehtävää on hoitanut.
Klikkaa laajentaaksesi...
Kah? Meitähän vilisee. Kannoin samaa viiriä ruokalassa pidetyssä alokkaiden tervetuliaistilaisuudessa, mutta en tiedä laskettiinko sitä Wanhan kirjan arvoiseksi suoritukseksi. Komppanianpäälliköksi oli juuri tullut kapteeni von Hertzenin seuraajaksi yliluutnantti Pulkkinen, vääpelinä legendaarinen sotilasmestari Kuivalahti. J.Orava oli tuolloin kai henkikomppanian sotajoukkueen (8 kk panssarijääkärit) johtajana.
 
Masa76 kirjoitti:
Kah? Meitähän vilisee. Kannoin samaa viiriä ruokalassa pidetyssä alokkaiden tervetuliaistilaisuudessa, mutta en tiedä laskettiinko sitä Wanhan kirjan arvoiseksi suoritukseksi. Komppanianpäälliköksi oli juuri tullut kapteeni von Hertzenin seuraajaksi yliluutnantti Pulkkinen, vääpelinä legendaarinen sotilasmestari Kuivalahti. J.Orava oli tuolloin kai henkikomppanian sotajoukkueen (8 kk panssarijääkärit) johtajana.
Klikkaa laajentaaksesi...

Minun aikanani nuo olivat talvella johtajakauden aloittaneille alokkaiden vala & PSD/PSPR perinnepäivä sekä kesällä taas alokkaiden vala & HÄMPSP perinnepäivä. Valtakunnallisissa paraateissa PSJK:n viiri ei ole, mutta HÄMPSP:n henkilökunta kantaa niissä Jääkärilippua, joka on Puolustusvoimien arvokkain lippu. Usein kantajat ovat PSJK:n henkilökuntaa...

Muistatko sellaista toimi/opistoupseeria, jonka nimikirjaimet olivat S ja A. Arvo sinun aikanasi joko luutnantti tai yliluutnantti, todennäköisesti ylil.
 
Masa76 kirjoitti:
Kah? Meitähän vilisee. Kannoin samaa viiriä ruokalassa pidetyssä alokkaiden tervetuliaistilaisuudessa, mutta en tiedä laskettiinko sitä Wanhan kirjan arvoiseksi suoritukseksi. Komppanianpäälliköksi oli juuri tullut kapteeni von Hertzenin seuraajaksi yliluutnantti Pulkkinen, vääpelinä legendaarinen sotilasmestari Kuivalahti. J.Orava oli tuolloin kai henkikomppanian sotajoukkueen (8 kk panssarijääkärit) johtajana.
Klikkaa laajentaaksesi...

Tästähän saadaan miellyttävä sivupolku.

"Peppe" on tuttu minulle (jäi eläkkeelle majurina), koska hän on hoitanut vuosia PsRUK:n kannatusyhdistystä. Vai olit sinäkin "Kähmän" komppaniassa... :)

Kuin myös.
 
Sinun täytyy kirjautua vastataksesi.
Back
Top