Lappi / Pohjois-Pohjanmaa

hillhead

Kapteeni
Kaikkea maanpuolustukseen liittyvää spekulointia maan ja taivaan väliltä, ja löytyy sieltä mertakin.
 

hillhead

Kapteeni
Strategia pohdinnassa oma kiinnostukseni kohdistuu Lappiin ja P-Pohjanmaahan. Syitä tähän,Suomen katkaisua on yritetty aikaisemminkin ja Lapissa on ennenkin sodittu, sekä maayhteydet/lyhyempi ilmayhteys mm. Perämeri, Jäämeri, Norja. Venäläisille hyvä "puskuri" alue puolustaa ja hyökätä. Alueena suomen kannalta harvaanasuttu joka voisi altistaa ns hangon vuokra-alueelle joutumiseksi ja Suomen ainoan maa yhteyden (P-norjan lisäksi) eli ruotsin maayhteyden katkaiseminen vaikeuttaisi logistiikkaa ja altistaisi erinlaisille kiristyksien muodoille.

Itse olen jäänyt käsitykseen että Lappi on jäänyt aika vähälle huomiolle verrattuna muuhun Suomeen tärkeyteen nähden.

Lentokenttiä löytyy yli 15 kun lasketaan kaikki pienemmätkin kentät. Kenties realistisempaa olisi laskea vain Finavian kentät joissa on riittävä koko ja kunnollinen ylläpito. (5kpl) Toisaalta pienemmätkin kentät riittävät esim helikoptereille ja muille erikoishessujen toiminnalle.
https://lentopaikat.fi/lentokentat-kartalla/
https://www.finavia.fi/fi/lentoasemat

Onko tietoa minkälaiset vaatimukset kiitotiellä on sotilasrahtikoneelle ? Arvioisin että pienemmille rahtikoneille riittää samat kentät kuin samankokoisille matkustajakoneille.
 

Iso-Mursu

Ylipäällikkö
Strategia pohdinnassa oma kiinnostukseni kohdistuu Lappiin ja P-Pohjanmaahan. Syitä tähän,Suomen katkaisua on yritetty aikaisemminkin ja Lapissa on ennenkin sodittu, sekä maayhteydet/lyhyempi ilmayhteys mm. Perämeri, Jäämeri, Norja. Venäläisille hyvä "puskuri" alue puolustaa ja hyökätä. Alueena suomen kannalta harvaanasuttu joka voisi altistaa ns hangon vuokra-alueelle joutumiseksi ja Suomen ainoan maa yhteyden (P-norjan lisäksi) eli ruotsin maayhteyden katkaiseminen vaikeuttaisi logistiikkaa ja altistaisi erinlaisille kiristyksien muodoille.

Itse olen jäänyt käsitykseen että Lappi on jäänyt aika vähälle huomiolle verrattuna muuhun Suomeen tärkeyteen nähden.

Lentokenttiä löytyy yli 15 kun lasketaan kaikki pienemmätkin kentät. Kenties realistisempaa olisi laskea vain Finavian kentät joissa on riittävä koko ja kunnollinen ylläpito. (5kpl) Toisaalta pienemmätkin kentät riittävät esim helikoptereille ja muille erikoishessujen toiminnalle.
https://lentopaikat.fi/lentokentat-kartalla/
https://www.finavia.fi/fi/lentoasemat

Onko tietoa minkälaiset vaatimukset kiitotiellä on sotilasrahtikoneelle ? Arvioisin että pienemmille rahtikoneille riittää samat kentät kuin samankokoisille matkustajakoneille.
Eikös Casat treenaa suurinpiirtein heinäpellolle laskeutumista.
 

hillhead

Kapteeni
Eikös Casat treenaa suurinpiirtein heinäpellolle laskeutumista.
Paha sanoa ,ehkä mahdollisesta mutta isommat lentokentät nyt on suosiossa esimerkiksi Ukraina ,tosin kentästä ei tainnut jäädä paljoa jäljelle. Varsinkin mikäli alkaisi pyörittämään sotatoimintaa Lapissa niin kyllä se vaatisi kunnon kentän.
 

Iso-Mursu

Ylipäällikkö
Paha sanoa ,ehkä mahdollisesta mutta isommat lentokentät nyt on suosiossa esimerkiksi Ukraina ,tosin kentästä ei tainnut jäädä paljoa jäljelle. Varsinkin mikäli alkaisi pyörittämään sotatoimintaa Lapissa niin kyllä se vaatisi kunnon kentän.
https://ruotuvaki.fi/uutinen/-/asset_publisher/joint-sora-17-lentotoimintaharjoitus-kehittaa-lentokuljetuskykya

Joint Sora 17 -lentotoimintaharjoitus kehittää lentokuljetuskykyä



Joint Sora 17 -harjoituksessa lentäjille tulee tutuksi muun muassa sorapinnalle laskeutuminen.

Maanantaina Utissa alkanut Joint Sora 17 -lentotoimintaharjoitus on sujunut harjoituksen johtajan, everstiluutnantti Mikko Sarantolan mukaan pääsääntöisesti hyvin.

– Sää on perunut muutamia lentokierroksia, mutta se ei tule vaikuttamaan meidän harjoituksen tavoitteiden saavuttamiseen, hän kertoo.

Harjoitusta johtaa Satakunnan lennosto, ja siihen osallistuvat lisäksi Karjalan lennosto ja Utin jääkärirykmentti. Harjoituksen tavoitteena on kehittää taktista lentokuljetuskykyä.

– Yritämme kehittää poikkeusolojen osaamista ja ohjeistusta mm. harjoittelemalla yhteistoimintaa yhteisoperaatioiden osapuolien kanssa.

Harjoituksen painopiste on Utissa, josta lennetään Selänpään ja Immolan pienkentille, jossa on mahdollisuus harjoitella laskeutumista niin kovalle pinnalle kuin soralle. Harjoituksessa on laskeuduttu sekä soralle että kovalle pinnalle.
 

hillhead

Kapteeni

 

Nojatuolistrategi

Ylipäällikkö
Kylmää sotaa Lapissa.

Murmanskiin perustettiin 1950-luvulla lappalaisten vallankumouksellinen vapautusrintama.

FT, tietokirjailija Pekka Iivari ja kirjailija-toimittaja Veikko Erkkilä ovat tehneet teoksen kylmän sodan ajan Lapista. Arkistolähteiden lisäksi aineistona on käytetty runsaasti haastatteluja.

Sodan jälkeen Suomen Lapin alue supistui alueluovutusten takia, lisäksi Suomi joutui myös myymään maata. Petsamon nikkelikaivos oli siirtynyt Neuvostoliitolle, mutta Jäniskosken voimalaitos oli edelleen Suomen puolella. Neuvostoliiton painostuksen edessä oli taivuttava ja Suomen oli myytävä vastoin tahtoaan Neuvostoliitolle 176 neliökilometrin suuruinen alue, sopimus solmittiin helmikuun alussa 1947.

Saamelaisten alue
Neuvostoliitossa syntyi 1950-luvulla utopistinen ajatus perustaa saamelaisalueille Samojedien neuvostotasavalta, sotilaallista operaatiota ei sentään suunniteltu, vaan uskomuksena oli saamelaisten myötämielisyys Neuvostoliittoa kohtaan. Murmanskiin jopa perustettiin vuonna 1952 lappalaisten vallankumouksellinen vapautusrintama. Hanke supistui kuitenkin vain lentolehtisten levittämiseen lappalaisalueille ja joihinkin Neuvostoliitossa järjestettyihin kongresseihin. Kirjassa tuodaan esille Kekkosen suunnitelmat 1960-luvun lopulla vaihtaa Lapin pohjoisosa Viipuriin. Ainakin huhut levisivät muun muassa Enontekiölle, jossa monet pohtivat tulevaisuuttaan eli käytännössä ratkaisua jäädäkö vai lähteä. Poromies Jouni Eira muisteli isänsä ajatelleen: ”poronhoito ja elämä jatkuu meillä pääosin entisellään, vaikka kuuluisimme Neuvostoliittoon”. Maavaihtokauppa ei loppujen lopuksi onnistunut, koska Neuvostoliitto piti sitä liian suurena kansainvälispoliittisena riskinä.

Neuvostoliitto teki paljon ydinkokeita pohjoisessa, Novaja Zemljan saarilla. Esimerkiksi vuonna 1961 saarilla räjäytetty vetypommi ”Tsar Bomba” oli 4 000 kertaa suurempi kuin Hiroshimaan pudotettu ydinpommi. Ulkopoliittista syistä johtuen Suomessa ei itänaapurin ydinkokeista ja ennen kaikkea niiden seurauksista pohjoisille alueille puhuttu niin laajasti kuin Ruotsissa tai Norjassa. Suomessa kuitenkin seurattiin tilannetta, jo vuonna 1959 viranomaiset olivat havainneet, että pohjoisessa Lapissa radioaktiivinen säteily oli huomattavasti korkeampaa kuin etelämpänä. Hetkittäin säteilyarvot nousivat jopa tuhatkertaisiksi. Radioaktiivisten laskeumien vaikutuksia alettiin tutkia Lapin asukkaiden keskuudessa säännöllisesti vuodesta 1960 lähtien. Saamelaiset suhtautuivat mittauksiin myönteisesti, kovimmat poromiehet jopa kilpailivat siitä, kenellä oli korkein cesium 137 -lukema.
https://www.verkkouutiset.fi/neuvostoliitto-kaavaili-lappiin-sosialistista-saamelaisvaltiota/
 

hillhead

Kapteeni
Viimeksi muokattu:

Iso-Mursu

Ylipäällikkö
Top