Lappi / Pohjois-Pohjanmaa

Protheon_93

Ylipäällikkö
Kyllähän Lapin ja muun Pohjois-Suomen puolustukseen on panostetti huomattavasti, kun kaksi Maavoimien joukko-osastoa on sijoitettu ko. alueelle ja molemmat kouluttavat isoja määriä Lappiin ja muun Pohjois-Suomen maastoon erikoistunutta jalkaväkeä. Ja samaten puolet ilmavoimista on dedikoitu Pohjois-Suomen puolustukseen.
 

hillhead

Kapteeni
Kyllähän Lapin ja muun Pohjois-Suomen puolustukseen on panostetti huomattavasti, kun kaksi Maavoimien joukko-osastoa on sijoitettu ko. alueelle ja molemmat kouluttavat isoja määriä Lappiin ja muun Pohjois-Suomen maastoon erikoistunutta jalkaväkeä. Ja samaten puolet ilmavoimista on dedikoitu Pohjois-Suomen puolustukseen.
Kyllä. Toisaalta pinta-ala käsittää noin puolet Suomesta. Ja mitä vähemmän on asukkaita alueella niin sitä vähemmän on ns nopeassa valmiudessa väkeä.
 

proileri

Eversti
Lapin turvallisuuspoliittisesti heikoin kohta on pohjoiskärjen asumattomuus ja strategisen merkityksen puute Suomelle. Jos Venäjä haluaa kokeilla kepillä jäätä tai koukata Norjan rannikolle, niin Ivalon pohjoispuolen erämaa-alueella on helppo pistää pystyyn pieni 'rajakiista', ilman että se aiheuttaa vielä paniikkia Helsingissä tai Brysselissä. Jos Imatralla vihreä mies vilahtaa niin täysi liikekannallepano on välitön, mutta todennäköisesti pohjoisessa erämaapalasen suhteen vaste olisi hitaampi, ja kovaan vastahyökkäykseen olisi Suomen hallituksella vähemmän intoa.

Mitä etelämmäksi Lappia tullaan, sitä syvemmällä ovat strategiset tavoitteet. Rovaniemen-Oulun korkeudella pitää mennä asuttujen kaupunkien läpi ja todennäköisempi kohde jo maayhteys Ruotsiin, Pohjois-Ruotsin kaivokset tai strategisemmat Pohjois-Norjan satamakaupungit. Silloin oltaisiin jo täydessä sodassa.
 

Iso-Mursu

Respected Leader
Lapin turvallisuuspoliittisesti heikoin kohta on pohjoiskärjen asumattomuus ja strategisen merkityksen puute Suomelle. Jos Venäjä haluaa kokeilla kepillä jäätä tai koukata Norjan rannikolle, niin Ivalon pohjoispuolen erämaa-alueella on helppo pistää pystyyn pieni 'rajakiista', ilman että se aiheuttaa vielä paniikkia Helsingissä tai Brysselissä. Jos Imatralla vihreä mies vilahtaa niin täysi liikekannallepano on välitön, mutta todennäköisesti pohjoisessa erämaapalasen suhteen vaste olisi hitaampi, ja kovaan vastahyökkäykseen olisi Suomen hallituksella vähemmän intoa.

Mitä etelämmäksi Lappia tullaan, sitä syvemmällä ovat strategiset tavoitteet. Rovaniemen-Oulun korkeudella pitää mennä asuttujen kaupunkien läpi ja todennäköisempi kohde jo maayhteys Ruotsiin, Pohjois-Ruotsin kaivokset tai strategisemmat Pohjois-Norjan satamakaupungit. Silloin oltaisiin jo täydessä sodassa.
Inari/Utsjoki alueella olisi toki hauska järjestää joku kansannousu maskirovkan nimissä.

Alueella tosin käytännössä kaikki urat menee pohjois-etelä suunnassa.
 

hillhead

Kapteeni
Pohjois-Norjasta ilmeisesti potentiaalisia kohteita olisi Vardon tutka-asema ja Bodon lentotukikohta.

Voisi kuvitella että tällöin "oikaistaisiin Suomen kautta" Ja kun tie urat menevät juurikin P-E suunnassa niin voipi aika syvällekkin Lappia ajelemaan.

 

Protheon_93

Ylipäällikkö
Lapin pohjoiskärki ei kyllä ilmavoimien virallisten varalaskupaikkojen perusteella ole mikään erityinen painosuunta. Siellä on yksi varalaskupaikka Kittilässä, toinen Sodankylästä 20km Rovaniemelle päin. Siitä etelään päin sitten neljä varalaskupaikkaa keskittyy Suomineidon vyötäron tienoille Ranuaan, Kajaaniin, Pudasjärvelle ja Siikalatvalle. Mikä Raatteen tien muistot huomioon ottaen on vähintäänkin ymmärrettävää...

Ja loput 12 varalaskupaikkaa jakautuvat sitten tästä etelään päin tasaisesti ympäri Etelä-Suomen. Eli ilmavoimilla näistä päätellen painopiste on siinä Etelä-Lapin-Kainuun Sektorin kohdalla ja sitten tästä etelään päin.
 

Pihatonttu

Respected Leader
Norjahan nyt rikkaana öljymaana vaikka varustaa Finnmarkiin oman F-35-laivuuen, prikaatin ja fregattiosaston. Mutta ku ei. Kaikkeen muuhun raha riittää.
Raha on ase.

Jos kalustoa hankitaan sen verran, että se riittää rauhan ja matalan intensiteetin kriisiaikaan, koulutukseen, huoltoon, korjaamiseen ja sodan alkuvaiheisiin, niin riittävillä rahan varmuusvarastoilla se riittää myös nopeisiin lisähankintoihin sodan aikana.

Varikoilla kalusto vanhenee. Hankittu krääsä kuluu vaikka sitä ei kulutettaisikaan - ainakin taloudellisessa mielessä. Sama raha säätiöitynä tuottaa. Useiden vuosikymmenten aikana tämä ero kasvaa, kasvaa, kasvaa...

Jos Norja joutuisi sotaan, niin se voisi ostaa tai liisata tarvitsemaansa krääsää vaikka 50% ylihinnalla. Silti ylihinnan maksaminen tulisi halvemmaksi kuin se, että olisi alunperin monen vuosikymmenen ajan hankittu vähän enemmän krääsää ja säätiöityä rahaa olisi vähemmän.

Mielessä käy myös sellainen, että Norja voisi hyötyä hyvin monialaisesti siitä jos se panostaisi elektronisen sodankäynnin, tiedustelun ja hybridivaikuttamisen kentille oikein urakalla. Kaikki nuo ovat sellaisia asioita, joissa on myös spin off ja pyöröoviliiketoiminnan mahdollisuuksia. Eli jonkin osa investoinneista voisi tulla viiveellä takaisin.
 
Viimeksi muokattu:

Nojatuolistrategi

Ylipäällikkö
Raha on ase.

Jos kalustoa hankitaan sen verran, että se riittää rauhan ja matalan intensiteetin kriisiaikaan, koulutukseen, huoltoon, korjaamiseen ja sodan alkuvaiheisiin, niin riittävillä rahan varmuusvarastoilla se riittää myös nopeisiin lisähankintoihin sodan aikana.

Varikoilla kalusto vanhenee. Hankittu krääsä kuluu vaikka sitä ei kulutettaisikaan - ainakin taloudellisessa mielessä. Sama raha säätiöitynä tuottaa. Useiden vuosikymmenten aikana tämä ero kasvaa, kasvaa, kasvaa...

Jos Norja joutuisi sotaan, niin se voisi ostaa tai liisata tarvitsemaansa krääsää vaikka 50% ylihinnalla. Silti ylihinnan maksaminen tulisi halvemmaksi kuin se, että olisi alunperin monen vuosikymmenen ajan hankittu vähän enemmän krääsää ja säätiöityä rahaa olisi vähemmän.

Mielessä käy myös sellainen, että Norja voisi hyötyä hyvin monialaisesti siitä jos se panostaisi elektronisen sodankäynnin, tiedustelun ja hybridivaikuttamisen kentille oikein urakalla. Kaikki nuo ovat sellaisia asioita, joissa on myös spin off ja pyöröoviliiketoiminnan mahdollisuuksia. Eli jonkin osa investoinneista voisi tulla viiveellä takaisin.
Ja tiettävästi Norjan valtio on muutaman roposen jo rahastoinutkin.

Norjan valtion öljyrahasto teki alkuvuonna ennätysmäisen tuloksen. Rahasto tuotti 9,1 prosenttia eli 75 miljardia euroa. Ennätystuotto syntyi pääosin osakesijoituksista, joiden arvo nousi tammi-maaliskuussa 12,2 prosenttia. Pörsseissä elettiin alkuvuonna nousun merkeissä, kun markkinat toipuivat loppuvuoden notkahduksesta.

Tuotto oli kruunuissa mitattuna kaikkien aikojen suurin. Prosenteissa laskettu tuotto oli kolmanneksi paras.

Maaliskuun lopulla rahaston arvo oli 8 938 miljardia kruunua (914 miljardia euroa).
https://www.ksml.fi/talous/Norjan-valtion-%C3%B6ljyrahasto-takoi-enn%C3%A4tystuloksen-75-miljardia-euroa/1367445
 

Pihatonttu

Respected Leader
Tota rahastojen tuottoa voi hyvin verrata vaikka Suomen puolustusbudjettiin.

Olen joskus miettinyt että pitäisikö avata monologiketju rahaan liittyvien luovien mahdollisuuksien sekä puolustuskyvyn suhteesta vähän samantyyppisellä ajatuksella kuin olen avannut yksilötuotanto- ja hybridi-narratiivi -ketjut, mutta ei. Olisi liian työläs enkä jaksaisi sitä että hetken päästä olisi joku stalkkaaja valittamassa ja vaihtamassa aihetta joka kirjoituksen jälkeen.
 
Top