Strategia pohdinnassa oma kiinnostukseni kohdistuu Lappiin ja P-Pohjanmaahan. Syitä tähän,Suomen katkaisua on yritetty aikaisemminkin ja Lapissa on ennenkin sodittu, sekä maayhteydet/lyhyempi ilmayhteys mm. Perämeri, Jäämeri, Norja. Venäläisille hyvä "puskuri" alue puolustaa ja hyökätä. Alueena suomen kannalta harvaanasuttu joka voisi altistaa ns hangon vuokra-alueelle joutumiseksi ja Suomen ainoan maa yhteyden (P-norjan lisäksi) eli ruotsin maayhteyden katkaiseminen vaikeuttaisi logistiikkaa ja altistaisi erinlaisille kiristyksien muodoille.
Itse olen jäänyt käsitykseen että Lappi on jäänyt aika vähälle huomiolle verrattuna muuhun Suomeen tärkeyteen nähden.
Lentokenttiä löytyy yli 15 kun lasketaan kaikki pienemmätkin kentät. Kenties realistisempaa olisi laskea vain Finavian kentät joissa on riittävä koko ja kunnollinen ylläpito. (5kpl) Toisaalta pienemmätkin kentät riittävät esim helikoptereille ja muille erikoishessujen toiminnalle.
https://lentopaikat.fi/lentokentat-kartalla/
https://www.finavia.fi/fi/lentoasemat
Onko tietoa minkälaiset vaatimukset kiitotiellä on sotilasrahtikoneelle ? Arvioisin että pienemmille rahtikoneille riittää samat kentät kuin samankokoisille matkustajakoneille.
Näyttävästi en ollut hakoteillä vuonna 2018.
"
Prikaatin harjoittelua tullaan johtamaan Naton maavoimien Mikkelin alaesikunnasta. Nato ja Suomi kertovat Mikkelin alaesikunnan toiminnasta lähiviikkoina.
www.iltalehti.fi
Nato-sotilaita koko ajan Suomessa
"Merkittävää on se, että Suomen suojaksi muodostetaan parhaillaan panssaroitua Nato-prikaatia, jonka aseistus varastoidaan Suomeen.
Prikaatilla on käytössään panssarikalustoa.
Osa prikaatin sotilaista on koko ajan Suomessa. Kyse on niin sanotusta FLF-läsnäolosta.
Nato-maat perustavat Suomen puolustamiseksi maavoimien joukko-osaston, josta käytetään englanninkielistä FLF-lyhennettä (Forward Land Forces).
Suomen Puolustusvoimissa ja valtionjohdossa on päädytty siihen, että Suomi tarvitsee ennaltaehkäisevän pelotteen vahvistamiseksi Nato-maiden sotilaiden läsnäoloa Suomen maaperällä.
Suomessa on jatkossa koko ajan läsnä Nato-prikaatin upseeristoa, aseita vartioivia ja huoltavia sotilaita sekä joukkojen logistiikasta vastaavia sotilaita.
Prikaati koostuu noin 800 sotilaan vahvuisista pataljoonista. Kerrallaan Suomessa on läsnä esimerkiksi yksi Nato-pataljoona.
Puolustusliitto Nato pitää prikaatin vahvuista maavoimien joukko-osastoa iskukykyisenä taisteluyksikkönä, jolla on ennaltaehkäisevä vaikutus. Myös Viroa, Latviaa ja Liettuaa suojaavat maiden omien puolustusvoimien lisäksi maavoimien Nato-prikaatit."
"Jos Venäjä alkaa koota joukkojaan harjoituksiin Suomen rajan läheisyyteen, Nato voi siirtää koko prikaatin nopeasti Suomen maaperälle.
Majoitustilat ovat valmiina.
Näin syntyy lähteiden mukaan vahva ennaltaehkäisevä pelote.
Prikaati muodostetaan ennen kaikkea Pohjois-Suomen puolustuksen vahvistamiseksi. Nato-sotilaita majoittuu esimerkiksi Ivalossa, Sodankylässä ja Rovaniemellä. Prikaatin huollon ja logistiikan kannalta tärkeitä paikkoja ovat Kemin satama, rautatieyhteys Norjasta ja Ruotsista Tornioon sekä Rovaniemen lentokenttä."