Laskuvarjojääkärit

Nuorempana kun vanhemmat erosi ja samantien muutto, niin ei ollut koulu ihan ensimmäisenä mielessä. Sen takia nyt kyselenkin. Toki nyt on eri homma, mahd. nopeesti koulu pois alta, lukiokin 2 vuoteen.
Hommaa kengät joilla voit kävellä. Sitten kamat kantoon, 40km kahdeksaan tuntiin. Kannat omat ruuat ja vedet (noin 5dl per tunti). Jollei mene niin unohda noi erikoisjoukot ihan suosiolla, sinusta ei ole niihin.
Ei oo ollenkaan vaikeeta.

Porukalla aina helpompaa, yksin aina kovempaa. Kokeile yksin ensin, niin et petä itteäs - etkä kavereita kun jäät jälkeen.
Jos kaverit jää susta, auta. Näin se menee, ja tsemppiä!
 
Hommaa kengät joilla voit kävellä. Sitten kamat kantoon, 40km kahdeksaan tuntiin. Kannat omat ruuat ja vedet (noin 5dl per tunti). Jollei mene niin unohda noi erikoisjoukot ihan suosiolla, sinusta ei ole niihin.
Ei oo ollenkaan vaikeeta.

Porukalla aina helpompaa, yksin aina kovempaa. Kokeile yksin ensin, niin et petä itteäs - etkä kavereita kun jäät jälkeen.
Jos kaverit jää susta, auta. Näin se menee, ja tsemppiä!
Nämä pitemmät reissut olleet tuttuja varsinkin kesällä. Kaverini kanssa ties kuinka kauan käveltiin. Välillä piti karttaa katsoa missä ihmeessä me oikein oltiin! Näin talvisin ei oikein löydy tarpeeksi aikaa pitkiin matkoihin, eikä oikein halua jalkaongelmien takia. Kunhan jalka tästä parantuu niin katsotaan sitten mikä on homman nimi. On tässä vielä päälle vuosi aikaa rankkaan treeniin. Nyt yleisesti teille kaikille kysymys. JOS tapahtuisi elämässäni jotain ennen kutsuntoja, miten haen esim. vuodella lykkäystä armeijasta? Vaikuttaako se sitten LJK haussa? Jos on siis pätevä syy lykkäykselle.
 
Nämä pitemmät reissut olleet tuttuja varsinkin kesällä. Kaverini kanssa ties kuinka kauan käveltiin. Välillä piti karttaa katsoa missä ihmeessä me oikein oltiin! Näin talvisin ei oikein löydy tarpeeksi aikaa pitkiin matkoihin, eikä oikein halua jalkaongelmien takia. Kunhan jalka tästä parantuu niin katsotaan sitten mikä on homman nimi. On tässä vielä päälle vuosi aikaa rankkaan treeniin. Nyt yleisesti teille kaikille kysymys. JOS tapahtuisi elämässäni jotain ennen kutsuntoja, miten haen esim. vuodella lykkäystä armeijasta? Vaikuttaako se sitten LJK haussa? Jos on siis pätevä syy lykkäykselle.
Miksi haluat noihin hommiin jos on jalkaongelmia? Itse kävin ihan perus-intin, Parola - Hamina - Santahamina. Ei mitään erikoista. Mutta muutti koko elämän samalla, vaikea sanoa miksi mutta ne kisat oli kyllä helvetin asiallisia, vaikka en ikinä voittanut yhdessäkään mitään. Löytyi loppu elämäksi tyytyväisyys sijoitukseen 8 tai 11, ja löytyi kavereita, siinä oli toinen asia.
Kolmissa häissä olen käynyt armeijan takia, kutsuttuna. Ilman inttiä ei olisi kutsuttu yhteenkään.
 
Talven tultua tuli jäiset tiet, aliarvioin sään ja menin lenkkeilemään. Ystävystyin maan kanssa ja nilkka meni. Pari viikkoa täytyy levätä. Haluan hakea LJK, koska haluan haastaa itseni niin fyysisesti kuin henkisesti, samalla koen, että laskuvarjohommat on se mun juttu.
 
Talven tultua tuli jäiset tiet, aliarvioin sään ja menin lenkkeilemään. Ystävystyin maan kanssa ja nilkka meni. Pari viikkoa täytyy levätä. Haluan hakea LJK, koska haluan haastaa itseni niin fyysisesti kuin henkisesti, samalla koen, että laskuvarjohommat on se mun juttu.
Tietänet että siellä ei edes hypätä enää?
Tämä on se juttu jos haluat testata ittees, trust me. Olisin mennyt jos olis ollut parikyt vuotta sitten, tämä on kovuutta:

https://www.raja.fi/rmvk/varusmieskoulutus/erikoisrajajaakarikoulutus/valintakokeet

Ja pääset sisään jos haluat treenata, ja osaat suunnistaa.
 
Erikoisrajajääkärin pesti on toisella sijalla, jos nämä LJK suunnitelmat eivät mene niin kuin piti.
 
JOS tapahtuisi elämässäni jotain ennen kutsuntoja, miten haen esim. vuodella lykkäystä armeijasta? Vaikuttaako se sitten LJK haussa? Jos on siis pätevä syy lykkäykselle.
Lykkäystä saa, kun osaa kertoa järkevän syyn miksi sitä tarvitsee. Esimerkkinä omien taloudellisten asioidensa järjestäminen katsotaan tällaiseksi hyväksyttäväksi syyksi. Kun lykkäysaika on kulunut ei kukaan kysy, mihin ajan käytit vaan kaikki on tyytyväisiä kun nyt olet saapunut palvelemaan.
 
Tietänet että siellä ei edes hypätä enää?
Tämä on se juttu jos haluat testata ittees, trust me. Olisin mennyt jos olis ollut parikyt vuotta sitten, tämä on kovuutta:

https://www.raja.fi/rmvk/varusmieskoulutus/erikoisrajajaakarikoulutus/valintakokeet

Ja pääset sisään jos haluat treenata, ja osaat suunnistaa.
Vain maanpuolustus.netissä! Laskuvarjojääkäreitä ilman hyppyjä!
Nyt sitä rajahonoria pienemmälle, kyllä siellä LJK:ssa vieläkin hypätään. Tai sitten näille kavereille on annettu pronssiset hyppysiivet aiheetta:
 
Tuosta Apilaksen linkkaamasta twiitistä hyvin huomaa, ettei nuo LJK miehet ole mitään kehonrakentajia. Tuo jollain tavalla helpotusta! Sekä samalla tuolta rivistä ei kaikki ole mitään koripallon pelaajia.
 
Vain maanpuolustus.netissä! Laskuvarjojääkäreitä ilman hyppyjä!
Nyt sitä rajahonoria pienemmälle, kyllä siellä LJK:ssa vieläkin hypätään. Tai sitten näille kavereille on annettu pronssiset hyppysiivet aiheetta:
Better you than me, pal! Noh hieno kuulla että vielä hypatään, puuttuu vaan milloin, ja minne :). Olen pelkkänä sotilaspoliisina iloisesti väärässä tässä asiassa sitten, hyvä juttu.
ps. mitä seuraavaksi? Sukelluskoulussa vielä sukelletaan, ja suojelukoulussa suojellaan? Enpä tiedä mistä toi ei-hyppyjä -tornari oli pasahtanut omaan miekka-mieleen...
 
Oisko se hyppääminen vain hengen nostatusta ja kantin kokeilua. Tuskin mitään taisteluhyppyjä tulee kukaan koskaan tekemään. Vai kylvettäisiinkö noita sodan aikana taas laskuvarjolla selustaan. Eiköhän se olisi tuhlausta... Tekeeköhän suurvalta armeijoiden toimijatkaan enää taisteluhyppyjä. Olenkin pitkään miettinyt että onko tuo hyppykoulutus suomessa ajan haaskuuta. Ei siis mitään em. koulutusta vastaan, kovia poikia. ja iso peukalo täältä heille ja kaikille jotka tuonne hakee. Toivon ja usko että koulutus painottuu kuitenkin oikeisiin asioihin....
 
Oisko se hyppääminen vain hengen nostatusta ja kantin kokeilua. Tuskin mitään taisteluhyppyjä tulee kukaan koskaan tekemään. Vai kylvettäisiinkö noita sodan aikana taas laskuvarjolla selustaan. Eiköhän se olisi tuhlausta... Tekeeköhän suurvalta armeijoiden toimijatkaan enää taisteluhyppyjä. Olenkin pitkään miettinyt että onko tuo hyppykoulutus suomessa ajan haaskuuta. Ei siis mitään em. koulutusta vastaan, kovia poikia. ja iso peukalo täältä heille ja kaikille jotka tuonne hakee. Toivon ja usko että koulutus painottuu kuitenkin oikeisiin asioihin....

Tekevät taisteluhyppyjä, mutta liitovarjoilla. Ns. HAHO-hyppyjä, joissa liidetään kaukaa laskeutumisalueelle. Se on erikoisjoukkojen juttuja esim. silloin kun paikalle ei pääse helikopterilla tai jalan kestää liian kauan.
 
Jenkkien erikoisjormat suoritti HAHO-hyppyjä lähi-idässä jonkin verran. En tiedä sitten laskivarjojääkärin asemaa taisteluhypyissä, ei taida liitovarjoja olla jokaiselle.
 
Oisko se hyppääminen vain hengen nostatusta ja kantin kokeilua. Tuskin mitään taisteluhyppyjä tulee kukaan koskaan tekemään. Vai kylvettäisiinkö noita sodan aikana taas laskuvarjolla selustaan. Eiköhän se olisi tuhlausta... Tekeeköhän suurvalta armeijoiden toimijatkaan enää taisteluhyppyjä. Olenkin pitkään miettinyt että onko tuo hyppykoulutus suomessa ajan haaskuuta. Ei siis mitään em. koulutusta vastaan, kovia poikia. ja iso peukalo täältä heille ja kaikille jotka tuonne hakee. Toivon ja usko että koulutus painottuu kuitenkin oikeisiin asioihin....
Afrikassa jenkit on hypänneet joidenkin kylien ympärille ja suorittaneet kiinniottoja. Poistuminen alueelta sitten kopterien toimesta.
 
Tuosta Apilaksen linkkaamasta twiitistä hyvin huomaa, ettei nuo LJK miehet ole mitään kehonrakentajia. Tuo jollain tavalla helpotusta! Sekä samalla tuolta rivistä ei kaikki ole mitään koripallon pelaajia.

Sitkeyttä ja pitkäkestoisuutta siellä vaaditaan, ei raakaa voimaa. Toki on ihan hyvä jos penkistä nousee 80kg, mutta ei se välttämättömyys ole...
 
Tekevät taisteluhyppyjä, mutta liitovarjoilla. Ns. HAHO-hyppyjä, joissa liidetään kaukaa laskeutumisalueelle. Se on erikoisjoukkojen juttuja esim. silloin kun paikalle ei pääse helikopterilla tai jalan kestää liian kauan.

Ei nyt kyllä liity Laskuvarjojääkärikomppaniassa annettavaan varusmieskoulutukseen noi liitovarjohypyt. Varusmiehet on tainnut joskus kokeilumielessä noitakin suorittaa, mutta ei ole normaalia koulutusta. Ammattierikoisjoukot on eri juttu.

Pääasiallisena välineenä varusmiehillä siis nykyään T-11 joukkojenpudotusvarjo
 
Aikoinaan kuperkeikkamiehet harrastivat myös HALO-hyppyjä, eli high-altitude, low opening. Mutta siinä on enemmän riskiä, koneen pitää tulla lähelle ja vatjon avaamisesta suuressa putoamisnopeudessa kuuluu melkoinen paukahdus.
 
Eli nykyään laskuvarjojääkärit hyppäävät vain noin 10 hyppyä.
Taitaa painopiste toiminta-alueelle siirtymisessä olla nykyään muissa menetelmissä kuin itse hyppäämisessä.
Aikoinaan LJK-kavereille saattoi kertyä hyppyjä 20-25 ja mukana oli myös hyppyjä vesistöön (vesistöhyppy).
Nykyään vesistöhyppyjä vissiinkin koulutetaan vain palkatulle henkilöstölle.

http://www.reservilainen.fi/uutiset...jaakarin_pitaa_olla_vahva_mutta_hyva_juoksija

16.4.2018
Utissa haetaan omia rajoja - "Laskuvarjojääkärin pitää olla vahva mutta hyvä juoksija"


Varusmiesten erikoisjoukkokoulutuksen suosio on kasvussa. Laskuvarjojääkärien valintakokeisiin haki viimeisimmässä haussa 465 henkilöä, joka on yli 100 enemmän kuin edellisvuonna. Rajavartiolaitoksen erikoisrajajääkärikoulutukseen puolestaan oli ennätysmäärä hakijoita, 337.

Utin jääkärirykmentin komentaja, eversti Jaro Kesänen uskoo ainakin ensimmäistä kertaa käytössä olleen Puolustusvoimien sähköisen haun vaikuttaneen hakijamäärän kasvuun.
UTJR kouluttaa laskuvarjojääkäreitä.

– Keskeinen syy hakea laskuvarjojääkäriksi on aina halu haastaa itseään ja hakea omia rajoja, viime vuonna komentajan tehtävässä aloittanut Kesänen sanoo.

Päästäkseen laskuvarjojääkäriksi ei tarvitse olla huippu-urheilija, mutta monipuolista fyysistä kuntoa kysytään.

– Joukkoihin haetaan soveltuvinta tyyppiä. Fyysisesti pitää olla riittävän kyvykäs ja henkisesti täytyy omata kyvyt, joilla voi toimia osana joukkoa.
Kykyä itsenäiseen suunnitteluun ja asioiden toimeenpanoon pitää olla.

Laskuvarjojääkärien kohteisiin siirtyminen on paljon muutakin kuin lentokoneeesta hyppimistä.
Maalla moottorikelkat ja sukset ovat avainasemassa talviaikaan. Pärjätäkseen laskuvarjojääkärinä tuleekin kyetä hiihtämään pitkiä matkoja.

– Pitkäkestoinen kestävyys on tärkeää. Pitää jaksaa vielä pitkän siirtymisen jälkeen suorittaa annettu tehtävä.
-Pitää olla vahva mutta hyvä juoksija, Kesänen luettelee.

Uutta laskuvarjokalustoa

Laskuvarjojääkäreille kertyy saapumiserää kohden noin kymmenen hyppykertaa, riippuen keliolosuhteista ja käytettävissä olevasta lentokalustosta.

– Hypyt ovat nykyään pienemmässä roolissa kuin ennen.


Kesänen kertoo, että tänä vuonna käynnistyvät myös varusmiesten hyppyharjoitukset NH90-kuljetushelikoptereista.
Aiemmin varusmiesten hyppyharjoitusten lentokalustona ovat olleet Ilmavoimien Casa C295M -kuljetuskoneet, joiden käyttöä myös jatketaan.

– Käytännön suorituksen kannalta niistä hyppäämisessä ei ole juuri eroa. Casa-kalustoa on rajoitetusti, joten otamme NH90-helikopterit mukaan varusmiesten hyppykoulutukseen.
Palkattu henkilökunta on käyttänytkin aiemmin hyppyihin NH90-helikoptereita.

Ammattisotilaiden hyppytoiminnassa on eroja varusmiesten hyppyihin. Siinä missä varusmiehet hyppäävät ainoastaan pakkolaukaisulla avautuvalla joukkojenpudotusvarjolla, käyttää palkattu henkilöstö myös itseaukaistavia liitovarjoja.

Varusmiesten hyppykoulutuksessa uloshyppykorkeus on noin 300–400 metriä.
Joukkojenpudotusvarjoilla voidaan hypätä tositilanteessa myös selkeästi matalammalta, mikäli operaation luonne sitä vaatii.
Palkatun henkilöstön hyppykoulutukseen kuuluvat myös vesihypyt.

Uudet T-11-laskuvarjot ovat olleet Utissa käytössä pari vuotta.
Joukkojenpudotusvarjo T-11 on Yhdysvalloissa vähentänyt loukkaantumisia edeltäjäänsä T-10:een nähden, ja Kesäsen mukaan sama ilmiö on havaittu Utissa.

– T-11 on alhaisen vajoamisnopeuden ja vähäisen heilahtelun vuoksi turvallisempi laskeutua ja tähän käyttötarkoitukseen selkeästi parempi.
Pieniä loukkaantumisia, kuten nilkan nyrjähdyksiä on tullut selvästi vähemmän. Itse varjon takia ei ole tullut yhtään, vaan loukkaantumiset ovat johtuneet hyppääjän huonosta alastulosta.
T-11 myös mahdollistaa isomman kuorman hyppääjälle. Toisin sanoen sotilas voi ottaa enemmän varusteita mukaan hypätessään sillä.


Erikoisjoukkoihin reservistä

Mikäli varusmiespalveluksen on suorittanut muissa kuin erikoisjoukoissa, on niihin mahdollista hakeutua vielä reserviläisenäkin.
Utin jääkärirykmentissä järjestettävälle Puolustusvoimien erikoisjoukkokurssille voi hakea reservin aliupseeri tai reservin upseeri.

Sopimussotilaskoulutukseen haetaan nuoria, pääasiassa alle 25-vuotiaita. Erityissyistä kurssille voidaan hyväksyä myös 25–30-vuotiaita.
Kurssille voi hakea myös varusmiespalvelusta parhaillaan suorittava, mutta varusmiespalvelus pitää olla loppuun suoritettu erikoisjoukkokurssin alkuun mennessä.

Erikoisjoukkokurssin jälkeen soveltuvimmat ja halukkaimmat voivat hakea määräaikaiseen aliupseerin virkaan Utin jääkärirykmentin erikoisjääkärikomppaniaan tai Merivoimien erikoistoimintaosastoon Rannikkoprikaatiin.
Osa siirtyy kurssilta erikoisjoukkojen reserviin. Erikoisjoukkokurssin suorittaneet ovat siis samaan tapaan reservissä kuin laskuvarjojääkärien varusmieskoulutuksesta kotiutuneet.

– Karkeasti erikoisjääkärien tehtävät jaetaan tiedusteluun ja taistelu- sekä tukitehtäviin.
He toimivat kaikissa valmiustiloissa koti- ja ulkomailla, joko osana viranomaisyhteistyötä tai sotilaallisessa operaatiossa, Kesänen kertoo.
 
Vain maanpuolustus.netissä! Laskuvarjojääkäreitä ilman hyppyjä!
Nyt sitä rajahonoria pienemmälle, kyllä siellä LJK:ssa vieläkin hypätään. Tai sitten näille kavereille on annettu pronssiset hyppysiivet aiheetta:

Maailma on erilainen mp.nettiläisen silmin, näin vanhaa Veikkauksen slogania mukaillakseni.

Ihan pelkän hengennostatuksen nimissä hypitään korkealla loukkaantumisriskillä ja rahaa polttaen ihan täysin käyttökelpoisesta lentokoneesta useita kertoja ja hierotaan tähän liittyen viikkotolkulla tekniikkaa kuntoon... :D Koska intissähän tehdään tosi paljon kaikenlaista tyhjänpäiväistä!

LJK tuottaa reserviin muutamaa erityyppistä erikoisjoukkoyksikköä. Ilmakuljetukset LEKOilla ja HEKOilla kuuluvat keinovalikoimaan. Edellä muut keskustelijat ansiokkaasti ovat avanneet erilaisia käytössä olevia laskuvarjohyppytekniikoita.
 
Tekeeköhän suurvalta armeijoiden toimijatkaan enää taisteluhyppyjä.
Aika harvoin tehdään nykyään ns. static line hyppyjä isommilla joukoilla, mutta esim. vuonna 2013 Ranskan muukalaislegioonan laskuvarjojääkärit (ei siis mitkään erikoisjoukot vaan normaalit maahanlaskujoukot) hyppäsivät taisteluhypyn Timbuktuun islamistien vastaisessa operaatiossa. Toisen kerran hyppäsivät vuonna 2015 Nigeriin. Myös jenkit suorittivat Afganistanin ja Irakin sotien alussa muutaman isomman hypyn.
 
Back
Top