Lennokkien torjunta

[peelo]

Lisää Orlania

 

[Kyttääjä]

Siirrämpä teksin oikeaan lirpakkeeseen:

Janes.com:issa oli mennäviikolla uutinen Venäjän lennokkien lähettämisestä arktisille alueille.

Russia to deploy Orlan-10 TUAVs to the Arctic in May

Orlan-10 (tehty Pietarissa);

• Take-off weight - 15 kg
• Payload weight - 6 kg
• Engine - engine (gasoline A-95)
• Way to start - with folding catapult
• The method of planting - a parachute
• Airspeed - 90-150 km / h
• Max. flight duration - 16 hours
• Max. complex range of application - up to 140 km from the ground control station (up to 600 km off-line)
• Max. altitude above sea level - 5,000 m
• Max. wind speed at the start - 10 m / s
• Operating temperature range near the ground from -30 to +40 ° C

Testattavina oli myös muita kevyempiä lennokkeja, mutta tämä malli oli näistä ainoa joka kykeni lentämään syvyydessä. Huomioitavaa on että tämä ja osa muista lennokeista pystyi lähettämään reaaliaikaista videokuvaa käyttäjälleen. Näillä on myös lennelty itä-Ukrainassa ja Krimillä joten todennäköisyys näiden pörrijäisten kohtaamiseen on suuri. Lukumäärä on arvailujen varassa.

Pitäisi pystyä pudottamaan stingerillä lakikorkeudestaan jos vain lukitus onnistuu. Marksmanilla osuminen voi olla epävarmaa 5000 metriin (tehokas lakikorkeus taitaa olla orlikonin kanuunoille 4000m?), mutta epäilen että normaali lentokorkeus on huomattavasti matalemmalla tarkempien kuvien saamiseksi. -Kun katsoo tuota tuhotun yksilön kuvaa niin näyttäisi siltä että se on saanut osuman siipeensä ammusilmatorjunnalta (Kenties jopa käsiaseista?).

Ainoa asia mistä olen varma: kevyiden ja halpojen UAV:den ilmaantuminen tappotantereiden ylle tuo lisää tehtävää itkk, sergei ja marksman miehistöille.

 

[Kyttääjä]

Jatketaan tätä lennokkien torjuntaa sille kuuluvassa ketjussa.

Osuminen 23 mm tai ITKKlla noihin 2 m siivenkärkivälillä oleviin lennokeihin ei ole mahdottomuus. AT-04 maalilennokki jota käytetään Sergei ja ITKK ammunnoissa on tuota luokkaa ja nopeus jopa korkeampi.

Lentokorkeudet joita tuon kokoisilla laitteilla lennetään ovat käytännössä kyllä lähempänä 1 km kuin 4 tai 5 km.


Tässä kuvaa Orbiter 3 käyttöliittymästä

Huomioikaa lentokorkeutta ja verratkaa kuvaa. Orbiter 3 vielä 5,5 kg kuorma (Orbiter 2 1,5 kg).Tässä kyse kunnon sotilas minilennokista. Olisi kiva nähdä minkälaista kuvaa tulee luvatusta 18000 ft korkeudesta.

Olisi mielenkiintoista nähdä myös venäläisten vastaavia kuvia. Ovatkohan yhtä tarkkoja?

 

[SJ]

Jatketaan tätä lennokkien torjuntaa sille kuuluvassa ketjussa.

Osuminen 23 mm tai ITKKlla noihin 2 m siivenkärkivälillä oleviin lennokeihin ei ole mahdottomuus. AT-04 maalilennokki jota käytetään Sergei ja ITKK ammunnoissa on tuota luokkaa ja nopeus jopa korkeampi.

Lentokorkeudet joita tuon kokoisilla laitteilla lennetään ovat käytännössä kyllä lähempänä 1 km kuin 4 tai 5 km.

Hei ei se haittaa vaikka noin olisikin. Jos Sergeillä pysyy pudottelemaan noita kohtuullisella tavalla, niin kaikki hyvin. Minua vaan huolettaa ne lennokit jotka kykenevät toimimaan meidän aseiden kantaman ulkopuolelta. Mutta uskoisin, että se AT-04 osoittaa kuinka vaikeaa se on. Siinä saa useampi ase tyhjentää kannut taivaalle jokaista pudotusta kohti. ITKK:lla vielä enemmän.

Niin, ja mainitsen tämänkin, että lennokit tuskin pystyvät lentämään pilvien yllä ja kuvaamaan edes IP kameralla. Eli aika usein lennokkien pitäisi pysyä maassa tai lentää matalalla.

 

[TBman]

Näiden pikkulennokkien tipauttamiseen alhaalta on varmaan sergein kaliberille passelia hommaa... Korkeammalla liikkuvat ovat sitten kyllä muiden pelien tavoitettavissa.

 

[ctg]

Another drone was discovered flying in restricted air space around the White House two weeks ago. The Secret Service found the pilot simply because they happened to see him.

In other words, there is no indication that the Secret Service would have found the pilot if he had not been in plain view. This person didn’t have bad intentions, but one day someone will. A little drone-detection education is in order:

Audio detection

Audio detection does NOT work in urban environments - period. Most microphones only listen well at 25 to 50 feet so, because of the ambient noise in the area, any audio detection method would be rendered useless at 1600 Pennsylvania Avenue. It is also too simple for an operator to change the sound signature of a drone by buying different propellers or making other modifications. It doesn’t take much to defeat the many weaknesses of audio detection.

Video detection

Video detection is a useful tool, but with some limitations. Cameras can see out to about 350 feet but have a very difficult time distinguishing birds from drones. Basically, anything flying in the air is a “drone” as far as a camera is concerned.

Even by utilizing computer algorithms that look at flight patterns, the prevailing thought is that a bird will fly a more random pattern than a drone would. Unfortunately, as we have discovered, this notion fails in a place where birds glide. An excellent example of this is seagulls. They will ride wind currents and stay at a steady level, and this fools video systems.

Thermal detection

Thermal detection has an effective range of about 350 feet for recreational drones. Much like audio detection, thermal detection would have had little success detecting the two drone incidents at the White House because the intruding drones, like most recreational drones, don’t produce a lot of heat. They are mostly plastic with electric motors. Thermal detection would pick up a bird more readily than it would pick up a drone in most cases.

However, thermal detection would have been perfect for spotting the human-flown gyrocopter that crash landed on the White House lawn recently. That vehicle was gas-powered and produced plenty of heat relative to the environment, so thermal detection could detect those vehicles that would typically need gas-powered engines to carry larger payloads.

Radar detection

Radar is the traditional mechanism for detecting flying vehicles. We know that radar is already deployed at the White House but it did not detect either drone. Much like thermal, radar has a hard time picking up these small, plastic, electric-powered drones because that is not what they were created to do.

Radar used to detect traditional aircraft can be modified to detect small drones but it will also detect birds and if a drone alert was issued every time a bird flew too close to the White House, security personnel would turn off the cameras before the day was out.

Radio Frequency (RF) detection

The most effective way to detect drones is with radio frequency (RF) methodology, and Drone Detector is the only system utilizing that technology. It has a long range, about 1400 feet, and is difficult to circumvent. Only a truly skilled person could create a drone that would get past radio frequency detection.

Unlike other methods, RF detection can do more than just identify that a drone is nearby. Within this vector we can glean the following:

• GPS coordinates of the drone
• Altitude of the drone
• GPS coordinates of the pilot
• Unique identifier of the drone.

We can gather enough additional data to not only find the drone but to find its operator, and with the unique identifier we can definitively prove that a particular incursion was done using a specific drone. In other words, we can provide enough evidence for criminal prosecution.

http://www.net-security.org/article.php?id=2297&p=2

 

[Quixote]

Liekö onnekasta sattumaa vai puolustusvoimien kaukonäköisyyttä, mutta veivisergeimiehet ovat harjoitelleet paljon juuri lennokkien ampumista.

 

[Hanski]

Draco 76mm tykillään lienee AINOA järkevä vaihtoehto.
Kantamaa riittää ja älykkäät ammukset ovat nekin pirun halpoja (vaikka tyhmillä hersyilläkin se lennokki kyllä alas tulee).

En lähde edes arvuuttelemaan, miten monta sergeitä tuon voisi laskea korvaavan. Monta. Kaikki. Jos katsotaan kokonaishintaa, niin ei ole mahdoton. Muutaman hyvän ohjuksen hinnalla saa varmasti yhden tuollaisen. Ja sillä kelpaakin sitten tulittaa ihan kaikkea lentävää ja toki maakohteitakin jos pakko on.

Eikö tätä Draco-keskustelua jo käyty Ilmatorjunta-ketjussa?

Kerropa @hessukessu nyt ihan konkreettisesti, mitä nämä heitot "pirun halpoja" tarkoittavat ja mihin ne perustuvat?

Aloitetaan ohjautuvasta ammuksesta:
- Kuten Ilmatorjunta-ketjussa käsiteltiin, Dracoon sopiva DART-ammus on kenttätesteissä ja mahdollisesti tulossa markkinoille 2015 aikana
- ammuksesta ei ole vielä tehty yhtään toteutunutta kauppaa, jonka perusteella voisi arvioida niiden oikeaa hintatasoa
- ammus on käytännössä vastaava kuin Bolide-ohjus pl. rakettimoottori: laser- tai tutkavalaisuun hakeutuva hakupää, ohjauselektroniikka, herätesytytin, sirpaloituva kuori ja räjähdepanos
- ammusta ei ole vielä tuotettu massatuotantona ja varsinaisista puhtaista tuotantokustannuksista on olemassa lähinnä arviot
- Mikä tekee ammuksesta "pirun halvan" verrattuna esim. Bolide-ohjukseen?

Draco-lavetti
- Draco ei ole missään vielä palvelukäytössä ja sama konsepti on ollut markkinoilla n. 20 vuotta. Kauppoja ei ole (foorumin tietäjien mukaan) syntynyt poliittisista syistä tai koska potentiaalisen ostajamaan naapurissa ei ole arveluttavaa suurvaltaa. Luulisi kuitenkin, että esim. Kreikka olisi ollut kiinnostunut laitteesta. Kreikka on viimeisen 15 vuoden aikana ostanut Venäjältä mm. S300- ja TOR-järjestelmiä, vähän aikaisemmin Itä-Saksan jäämistöstä OSA-järjestelmiä ja Sergeitä. Kreikalla on 76mm Oto Melara monella laivaston aluksellaan, joten perusase olisi tuttu ja normaaleja a-tarvikkeita löytyisi jo varastosta. Jos Draco olisi Ainoa järkevä vaihtoehto, miksi kauppa ei ole käynyt esim. Kreikkaan?
- Draco maksaa helposti lavetin osalta 10 M€ per kappale, voi olla jopa enemmän. Kahden lavetin patterille tulisi kaikkine tykötarpeineen hintaa helposti 30 M€, samaa luokkaa kuin 4+4 laukaisulaitteen ITO2005-patterille ja enemmän kuin 10 laukaisulaitteen ITO2005M-patterille. Eikö Suomen tilanteessa olisi järkevämpää tehdä lisähankintoja vaikka ITO2005-pattereihin, kuin ottaa käyttöön kokonaan uusi järjestelmä?
- Kahden lavetin Draco-patterin torjunta-ala olisi laajimmillaan laskettuna 7 km kantamalla noin 300 km^2 kun torjunta-ala esim. ITO2005M:llä on noin 1500 km^2
- Draco on nyt istutettu Centauron päälle. Suomen osalta vaihtoehtoina olisi uuden ajoneuvolavetin käyttöönotto tai vaihtoehtoisesti integrointi ja siihen liittyvä testaus AMV-alustalle. Molemmat tuottavat kuluja ilman suoraa lisähyötyä puolustukselle.
- Draco-lavetti painaa 30+ tonnia. Voin olla väärässä, mutta minusta alusta vaikuttaa ylikuormitetulta. Mikä on lavetin liikkuvuus Suomessa eri keliolosuhteissa tuolla painolla?
- Voin helpottaa Hessukessun laskentaa, että torjunta-alan perusteella laskien 2 aseen Draco patteri korvaisi noin 2,5 Sergei-patteria (torjunta-ala laajimmillaan n. 113 km^2). Tietysti Draco olisi huomattavasti Sergeitä tehokkaampi ja liikkuvampi, mutta on hintakin jotain toista.

(voin olla vanhan koulun kasvatti, mutta minusta on mukavampi lukea tekstejä, joissa mielipiteet ovat perusteltuja. Voisiko Hessukessulle esittää kainon toivomuksen, että perustelet kirjoituksesi. Kirjoitat helposti heittoja "ainoa järkevä vaihtoehto" ilman, että ne perustuvat mihinkään...)

 

[proileri]

http://www.net-security.org/article.php?id=2297&p=2

Tuossakin toki pitää muistaa että jos dronella on gps-ohjelmoitu lentoreitti eikä aktiivista ohjausta, niin siinä ei sitten paljoa rf-taajuuksien avullakaan havaita. Pitää varmaan lyödä äreät IR-valonheittimet yms. haravoimaan ilmatilaa tärkeiden kohteiden kohdalla, että voi yölläkin spotata näkötuntumalta.

 

[BlackFox]

Sergeillä lennokin tiputtaminen viellä onnistuu. Pimeällä toiminta on kyllä aika välttävää.

Uskoisin että suomen oloissa joudutaan lentämään viellä matalammalla kuin ukrainassa koska metsät ja sankka kasvillisuus varmasti vaikeuttavat havainnointia pienemmillä lennokeilla.

Kopterinkin kanssa kun ollaan tähystetty lämpökameralla niin on joudutta ottamaan monesti alaspäin, varmistuaksemme että mitä siellä puiden suojassa oikein oli eikä silloinkaan olla korkealla lennetty.
Tietysti tuokin riippuu että mitä etsii ja kuinka tarkka havainnon pitää olla, etsitäänkö parin ryhmän verran ihmisiä vai isompaa tukikohtaa jne.

Kyllä olen monesti kiittänyt mielessäni että meillä on sankat metsät ja kohtalaisen hankala maasto verratuna esim ukrainaan. Tietysti tuo pitkä maaraja venäjän kanssa on huono mutta voisi tilanne olla vielä huonompikin.

 

[Raveni]

Eikö tätä Draco-keskustelua jo käyty Ilmatorjunta-ketjussa?

Kerropa @hessukessu nyt ihan konkreettisesti, mitä nämä heitot "pirun halpoja" tarkoittavat ja mihin ne perustuvat?

Aloitetaan ohjautuvasta ammuksesta:
- Kuten Ilmatorjunta-ketjussa käsiteltiin, Dracoon sopiva DART-ammus on kenttätesteissä ja mahdollisesti tulossa markkinoille 2015 aikana
- ammuksesta ei ole vielä tehty yhtään toteutunutta kauppaa, jonka perusteella voisi arvioida niiden oikeaa hintatasoa
- ammus on käytännössä vastaava kuin Bolide-ohjus pl. rakettimoottori: laser- tai tutkavalaisuun hakeutuva hakupää, ohjauselektroniikka, herätesytytin, sirpaloituva kuori ja räjähdepanos
- ammusta ei ole vielä tuotettu massatuotantona ja varsinaisista puhtaista tuotantokustannuksista on olemassa lähinnä arviot
- Mikä tekee ammuksesta "pirun halvan" verrattuna esim. Bolide-ohjukseen?

Draco-lavetti
- Draco ei ole missään vielä palvelukäytössä ja sama konsepti on ollut markkinoilla n. 20 vuotta. Kauppoja ei ole (foorumin tietäjien mukaan) syntynyt poliittisista syistä tai koska potentiaalisen ostajamaan naapurissa ei ole arveluttavaa suurvaltaa. Luulisi kuitenkin, että esim. Kreikka olisi ollut kiinnostunut laitteesta. Kreikka on viimeisen 15 vuoden aikana ostanut Venäjältä mm. S300- ja TOR-järjestelmiä, vähän aikaisemmin Itä-Saksan jäämistöstä OSA-järjestelmiä ja Sergeitä. Kreikalla on 76mm Oto Melara monella laivaston aluksellaan, joten perusase olisi tuttu ja normaaleja a-tarvikkeita löytyisi jo varastosta. Jos Draco olisi Ainoa järkevä vaihtoehto, miksi kauppa ei ole käynyt esim. Kreikkaan?
- Draco maksaa helposti lavetin osalta 10 M€ per kappale, voi olla jopa enemmän. Kahden lavetin patterille tulisi kaikkine tykötarpeineen hintaa helposti 30 M€, samaa luokkaa kuin 4+4 laukaisulaitteen ITO2005-patterille ja enemmän kuin 10 laukaisulaitteen ITO2005M-patterille. Eikö Suomen tilanteessa olisi järkevämpää tehdä lisähankintoja vaikka ITO2005-pattereihin, kuin ottaa käyttöön kokonaan uusi järjestelmä?
- Kahden lavetin Draco-patterin torjunta-ala olisi laajimmillaan laskettuna 7 km kantamalla noin 300 km^2 kun torjunta-ala esim. ITO2005M:llä on noin 1500 km^2
- Draco on nyt istutettu Centauron päälle. Suomen osalta vaihtoehtoina olisi uuden ajoneuvolavetin käyttöönotto tai vaihtoehtoisesti integrointi ja siihen liittyvä testaus AMV-alustalle. Molemmat tuottavat kuluja ilman suoraa lisähyötyä puolustukselle.
- Draco-lavetti painaa 30+ tonnia. Voin olla väärässä, mutta minusta alusta vaikuttaa ylikuormitetulta. Mikä on lavetin liikkuvuus Suomessa eri keliolosuhteissa tuolla painolla?
- Voin helpottaa Hessukessun laskentaa, että torjunta-alan perusteella laskien 2 aseen Draco patteri korvaisi noin 2,5 Sergei-patteria (torjunta-ala laajimmillaan n. 113 km^2). Tietysti Draco olisi huomattavasti Sergeitä tehokkaampi ja liikkuvampi, mutta on hintakin jotain toista.

(voin olla vanhan koulun kasvatti, mutta minusta on mukavampi lukea tekstejä, joissa mielipiteet ovat perusteltuja. Voisiko Hessukessulle esittää kainon toivomuksen, että perustelet kirjoituksesi. Kirjoitat helposti heittoja "ainoa järkevä vaihtoehto" ilman, että ne perustuvat mihinkään...)

Kuten muualla kerrottu jo niin nuo DART ammukset on tarkoitettu vaikeisiin maaleihin eli maaleihin jotka ovat nopeita ja pieniä tai pitävät sisällänsä väistelyominaisuuksia. Niitä ei tarvitse käyttää maaleihin jotka ovat tarpeeksi isoja, jotka eivät väistele suurilla nopeuksilla ja joiden nopeus ei ole liian kova eli esim. Lennokki. Ihan yhtä turhaa on lähteä tiputtelemaan lennokkeja amraamilla.. Maksaa miljoonan kappale ja 10miljoonalla saadaan se 5-10 alas. Jos sillä saa yhden DRACO lavetin niin aika paljon kustannus tehokkaampaa sillä niitä tiputella jos vaikka käyttää sitä ihan perus 76mm kranaattia hersyllä... Hinta varmaan 1:10 boliden hinnastasta ja 1:100 amraamin hinnasta.

 

[Hanski]

Kuten muualla kerrottu jo niin nuo DART ammukset on tarkoitettu vaikeisiin maaleihin eli maaleihin jotka ovat nopeita ja pieniä tai pitävät sisällänsä väistelyominaisuuksia. Niitä ei tarvitse käyttää maaleihin jotka ovat tarpeeksi isoja, jotka eivät väistele suurilla nopeuksilla ja joiden nopeus ei ole liian kova eli esim. Lennokki. Ihan yhtä turhaa on lähteä tiputtelemaan lennokkeja amraamilla.. Maksaa miljoonan kappale ja 10miljoonalla saadaan se 5-10 alas. Jos sillä saa yhden DRACO lavetin niin aika paljon kustannus tehokkaampaa sillä niitä tiputella jos vaikka käyttää sitä ihan perus 76mm kranaattia hersyllä... Hinta varmaan 1:10 boliden hinnastasta ja 1:100 amraamin hinnasta.

Ja paljonko Draco-patteri maksaa ja montako niitä tarvitaan?

AMRAAMin käyttäminen lennokin alasampumiseen ei välttämättä ole kustannustehokkain ratkaisu (jos puhutaan pienistä lennokeista) eikä sitä kai kukaan ole ensisijaisena keinona esittänytkään.

 

[hessukessu]

Eikö tätä Draco-keskustelua jo käyty Ilmatorjunta-ketjussa?

Kerropa @hessukessu nyt ihan konkreettisesti, mitä nämä heitot "pirun halpoja" tarkoittavat ja mihin ne perustuvat?

Kaiva arkistoista. En ala toistelemaan samoja juttuja tuhanteen kertaan vain siksi, että et viitsinyt niitä alunperinkään lukea.

 

[Raveni]

Ja paljonko Draco-patteri maksaa ja montako niitä tarvitaan?

AMRAAMin käyttäminen lennokin alasampumiseen ei välttämättä ole kustannustehokkain ratkaisu (jos puhutaan pienistä lennokeista) eikä sitä kai kukaan ole ensisijaisena keinona esittänytkään.

En minä tiedä mitä se maksaa ja paljonko niitä tarvitaan. Se ei onneksi kuitenkaan ole kertakäyttöinen. Amraam ei varmasti ole se ensijainen mutta milläs meinaat tiputella lennokit jotka ovat niin pieniä että silmällä ei näe ja kulkevat sähkömoottorilla niin lämpöherätettäkään ei synny varista enempää. Tai joka lentää vaikka 3km korkeudessa. Noiden lennokkien sensorit ja tekniikka kehittyvät kovaa tahtia ja meillä on oltava jotain jolla vastata niiden aiheuttamaan uhkaan.

 

[SJ]

Ja paljonko Draco-patteri maksaa ja montako niitä tarvitaan?

Neljän ajoneuvon patteri riittäisi varmaan yhteen painopistealueeseen, estämään viholliselta lennokkitiedustelun siltä alueelta. Yksi ajoneuvo varmaan kykenisi havaitsemaan melkein kaikki mahdolliset maalit 5 kilsan säteeltä. Eli jos ajoneuvot olisivat neliön muodossa, niin saisi sellaisen 10x10 kilsaisen laatikon, jonka sisään lennokit eivät pääse. Jos lennokin pystyy havaitsemaan kauempaa, niin tuo systeemi varmaan kykenee torjumaan kauempaakin, koska lennokki ei juuri väistele. Lentokone taas ei välttämättä pääse paljoa väistelemään, koska heräteammuksella ammuttaessa ei tarvitse välttämättä tutkaa, joten eka varoitus on räjähtävä kranaatti ja sen jälkeen olisi varmaan tulossa sellainen ohjattu ammus, jonka kerrotaan saavuttavan 5 kilsan etäisyyden 5 sekuntissa.

Eli käytännössä tarkoittaa sitä, että mikäli vihollisella on RWR systeemi, joka antaa varoituksen tuon Draco:n tutkasta, niin heti kun varoitus tulee, niin lentäjän pitää alkaa tehdä mahdollisimman jyrkkiä väistöjä. Tämä siis sillä oletuksella, että kranaatti voi teoriassa saavuttaa maalin 5 sekunnissa sen jälkeen, kun tutka käynnistyy ja normaalisti ihmisellä menee 1,5 sekunttia päätöksen tekoon ja toimenpiteen aloittamiseen (eli siis normaali reaktionopeudella vaikka hätäjarrutuksen teko), jättäen 3,5 sekunttia väistöön. Jos siis ammuksen lentomatka maaliin on 5 kilsaa.

Edellä siis oletan, että vaikka maalia voi seurata IP kameralla ja datalinkin antamien tietojen mukaan, niin ammus itse vaatii sen ohjaussäteen, jonka siis vihollinen saattaa havaita.

Ja kaikki tämä siis sillä oletuksella, että tuo tuote saadaan valmiiksi ja se toimii kuten luvataan.

Hinnasta en osaa sanoa, mutta olisiko suunnilleen ITO-2005:n verran ja AMV alusta päälle?

 

[Hanski]

Vastauksena @hessukessun kommenttiin: "Kaiva arkistoista. En ala toistelemaan samoja juttuja tuhanteen kertaan vain siksi, että et viitsinyt niitä alunperinkään lukea."

Tässä nopea arkistohaku Draco-teksteistäsi:

SysFla voisi olla hyvä, mutta tuo bokserin/AMV:n alusta tekee siitä pahuksen korkean. Jos sen laittaisi Leopard 2A4 alustalle? Olisi matalampi ja maastoliikkuvampikin.

Draco SPAAG vaikuttaa kyllä paljon paremmalta. Siinä piisaa tulivoimaa ja kantamaa. Ammuksetkin ovat suhteessa halpoja jos ohjuksiin vertaa. HUOM!!! Tuolla voisi ampua tehokkaasti myös lennokkeja alas! SysFlan kantama ei siihen riitä ja ohjuksilla siitä tulee pirun kallista. Kallistun kyllä tämän Draco SPAAGin kannalle! Näitä! Mutta ehkä kuitenkin Leopard 2A4 alustalle, eikös vaan?

Tuo on joka tapauksessa edessä, koska missään muualla kuin Venäjällä ja Kiinassa ei olla valmiita tekemään ilmatorjuntapanssarivaunuja (ja niiltähän ei voi ostaa kun ei ole NATO-kamaa). Joten evvk. DRACO vaan ostoslistalle. Onko kappalehinnoista tietoa? Paljonko Leo2A4 alusta maksaa? Mikä olisi siis yhteishinta?

Noita pitäisi sitten hankkia järkeviä määriä, pari paraativersiota ei riitä. Jokaiselle valmiusprikaatille ja mektstoslle 12kpl, mieluiten 18kpl, eli 60-90kpl yhteensä. Jos vielä toiset 60-90kpl ostaisi niin noistahan saisi mainion ilmatorjuntatykistön korvikkeen vaikkapa maantiekiitoratojen ja kiinteiden kohteidenkin suojaksi, nuo kun pystyvät ohjuksiakin ampumaan alas. Taistelujoukoille siis Leo2A4 alustalla ja muut voisi laittaa vaikka AMV:n päälle niin olisi huolto ehkä helpompaa tms.

PS. Jos DRACO ostettaisiin, voitaisiin (tulevissa) laivoissakin siirtyä käyttämään saman valmistajan saman kaliiberin samanlaista tykkiä. Siinä olisi etuja, kun ei olisi montaa eri asesysteemiä sitten. Saman valmistajan sama ase niin ilmatorjuntapanssarivaunuihin, ilmatorjuntatykistöön (AMV:n päälle esim) ja merivoimien tykkiaseeksi. Avot!

Draco 76mm tykillään lienee AINOA järkevä vaihtoehto.
Kantamaa riittää ja älykkäät ammukset ovat nekin pirun halpoja (vaikka tyhmillä hersyilläkin se lennokki kyllä alas tulee).

En lähde edes arvuuttelemaan, miten monta sergeitä tuon voisi laskea korvaavan. Monta. Kaikki. Jos katsotaan kokonaishintaa, niin ei ole mahdoton. Muutaman hyvän ohjuksen hinnalla saa varmasti yhden tuollaisen. Ja sillä kelpaakin sitten tulittaa ihan kaikkea lentävää ja toki maakohteitakin jos pakko on.

Todennäköisesti. Eivät nuokaan sen kummempia alustoja ole.

MANTISilla tai Marksmanilla ei tee mitään, kun lennokki pörrää muutamassa kilometrissä. Sillä DRACOlla se kyllä putoaisi sieltä, uskokaa jo.

Aika samaa "laite xxx on paras, muut on ihan paskoja, ettekö te sitä tajua" vuodatusta näissä viesteissä on, pahoittelen, etten niitä aikaisemminkaan jaksanut lukea. Vastaava keskustelu oli Pantsirista vuosi siten. Ehdotit tuolla yllä 120-180 Dracon hankintaa. Taitaisi olla parin miljardin pieti, ei tunnu missään...


Silmiin sattui myös CV9030FIN:n viesti, olen Dracosta täysin samaa mieltä:

Kieltämättä DRACO vaikuttaa hyvältä, mutta ongelmana näen sen että konsepti ei ole kelvannut kenellekään - ei edes Italian armeijalle joka yleensä on ostanut lähes mitä vaan kunhan se on kotimaista...OTO Melara on tarjonnut samaa konseptia jo 1990-luvulta, sillon nimellä OTOMatic http://en.m.wikipedia.org/wiki/Otomatic Ei sitä ole silloinkaan saatu myytyä mihinkään vaikka tykkitornin osalta synergia etuja olisi saatavilla melkein mistäpäin maailmaa tahansa... Saattaapi käydä helposti niin kuten Marsun kanssa että huomaamme olevamme ainoa käyttäjä ja tuki+päivitykset on kyllä saatavilla jos itse maksamme kaikki kustannukset.

 

[Hanski]

En minä tiedä mitä se maksaa ja paljonko niitä tarvitaan. Se ei onneksi kuitenkaan ole kertakäyttöinen. Amraam ei varmasti ole se ensijainen mutta milläs meinaat tiputella lennokit jotka ovat niin pieniä että silmällä ei näe ja kulkevat sähkömoottorilla niin lämpöherätettäkään ei synny varista enempää. Tai joka lentää vaikka 3km korkeudessa. Noiden lennokkien sensorit ja tekniikka kehittyvät kovaa tahtia ja meillä on oltava jotain jolla vastata niiden aiheuttamaan uhkaan.

Kaikkein pienimmät lennokit ovat komppania-pataljoona tason tiedusteluun ja ne lentäisivät varsin pinnassa. En tiedä, löytäisikö Drconkaan tutka ihan pinnassa lentävää lennokkia. Näitä lähtisin torjumaan lämpökamera-itko -kombolla. (Tai vaikka Sergeillä, jos sattuu olemaan kohdalla ja on vielä rivissä).

Forpost-kokoluokan lennokit operoisivat ehkä muutamassa kilometrissä ja nämä olisivat hyvää riistaa kaikille pienemmille ohjuksille: ITO2015, ITO2005M, ITO2005. Lennokin saa alas helposti NASAMSillakin, mutta tämä ei tosiaan välttämättä olisi ensisijainen vaihtoehto. Tämän kokoluokan lennokin voi myös tiputtaa hyvin 35ITK:illa ja Marksmaneilla, jos kohdalle sattuvat.

Suurimmat lennokit ovatkin hyvää ruokaa NASAMSille ja hävittäjille - tämän kokoluokan lennokkeja ei tosin mahdollisella opponentilla vielä ole.

En näe Dracolle sellaista lokeroa, että siihen sijoitetut rahat olisivat järkevässä käytössä. Toinen syy on epävarmuus järjestelmän tulevaisuudesta.

 

[Hanski]

Neljän ajoneuvon patteri riittäisi varmaan yhteen painopistealueeseen, estämään viholliselta lennokkitiedustelun siltä alueelta. Yksi ajoneuvo varmaan kykenisi havaitsemaan melkein kaikki mahdolliset maalit 5 kilsan säteeltä. Eli jos ajoneuvot olisivat neliön muodossa, niin saisi sellaisen 10x10 kilsaisen laatikon, jonka sisään lennokit eivät pääse. Jos lennokin pystyy havaitsemaan kauempaa, niin tuo systeemi varmaan kykenee torjumaan kauempaakin, koska lennokki ei juuri väistele. Lentokone taas ei välttämättä pääse paljoa väistelemään, koska heräteammuksella ammuttaessa ei tarvitse välttämättä tutkaa, joten eka varoitus on räjähtävä kranaatti ja sen jälkeen olisi varmaan tulossa sellainen ohjattu ammus, jonka kerrotaan saavuttavan 5 kilsan etäisyyden 5 sekuntissa.

Eli käytännössä tarkoittaa sitä, että mikäli vihollisella on RWR systeemi, joka antaa varoituksen tuon Draco:n tutkasta, niin heti kun varoitus tulee, niin lentäjän pitää alkaa tehdä mahdollisimman jyrkkiä väistöjä. Tämä siis sillä oletuksella, että kranaatti voi teoriassa saavuttaa maalin 5 sekunnissa sen jälkeen, kun tutka käynnistyy ja normaalisti ihmisellä menee 1,5 sekunttia päätöksen tekoon ja toimenpiteen aloittamiseen (eli siis normaali reaktionopeudella vaikka hätäjarrutuksen teko), jättäen 3,5 sekunttia väistöön. Jos siis ammuksen lentomatka maaliin on 5 kilsaa.

Edellä siis oletan, että vaikka maalia voi seurata IP kameralla ja datalinkin antamien tietojen mukaan, niin ammus itse vaatii sen ohjaussäteen, jonka siis vihollinen saattaa havaita.

Ja kaikki tämä siis sillä oletuksella, että tuo tuote saadaan valmiiksi ja se toimii kuten luvataan.

Hinnasta en osaa sanoa, mutta olisiko suunnilleen ITO-2005:n verran ja AMV alusta päälle?

En myöskään tiedä tämän laitteen hinnoista, mutta nykyisin tuntuu mikä tahansa mattavihreä laite maksavan mansikoita. Norja osti pioneeripanssarivaunuja kappalehintaan n. 7 M€ kappale ja kyseessä on kuitenkin aika low-tech -tuote verrattuna ilmatorjunta-ajoneuvoon. Hinta voisi olla Dracolla hyvin 10 M€ per lavetti tai jopa enemmän. Neljän yksikön patteri kustantaisi siis luokkaa 45-50 M€, noin 2,5 ITO1005M-patterin tai 2 ITO2005-patterin verran. Jos rahaa olisi, ostaisin ennemmin lisää ITO2005-pattereita. Niillä saa kuitenkin todellisen uhan aikaiseksi myös lentokoneille.

 

[hessukessu]

Neljän ajoneuvon patteri riittäisi varmaan yhteen painopistealueeseen, estämään viholliselta lennokkitiedustelun siltä alueelta. Yksi ajoneuvo varmaan kykenisi havaitsemaan melkein kaikki mahdolliset maalit 5 kilsan säteeltä. Eli jos ajoneuvot olisivat neliön muodossa, niin saisi sellaisen 10x10 kilsaisen laatikon, jonka sisään lennokit eivät pääse.

Eeh, ei. Jos yksi Draco näkee ja tulittaa tehokkaasti 5km joka suuntaan se tarkoittaisi, että neljällä Dracolla voisi luoda 20x20km laatikon, jonne lennokeilla ei ole mitään asiaa.

Yksi Dracohan voi havainnoida ja ampua 5km pohjoiseen, 5km itään, 5km länteen ja 5km etelään omasta sijainnistaan. Eli pohjois-etelä-akselilla ampuma-alaa olisi 10km ja länsi-itä-akselilla ampuma-alaa olisi 10km. Kun Draco1 sijoitetaan pisteeseen X,Y ja Draco2 sijoitetaan X+10km,Y ja Draco3 sijoitetaan X,Y+10km ja Draco4 sijoitetaan X+10km,y+10km niin toki Dracon etäisyydet toisistaan ovat 10km, mutta kun niillä jokaisella on 5km ampuma-alaa myös toiseenkin suuntaan, niin... Matikkaa, matikkaa...

Jos oletaan kuitenkin, että Dracolla voisi ampua 8km jokaiseen suuntaan tehokkaasti (realistisempi oletus), niin silloin 4 Dracoa kattaisivat jo 32x32km kokoisen alueen! Käsittääkseni on prikaatin vastuualueen kokoa, tai ainakin oli joskus muinoin. Toki jos pilkkua nussitaan, niin silloin tulialueet eivät mene yhtään päällekäin ja noiden välistä voisi päästä just livahtamaan keskustaan, jossa ei olisi sitten Dracoilta enää suojaa (tulialue ympyrän mallinen, Dracot neliössä, keskelle jää pakostakin rako). Mutta jos pistetään sinne keskelle vielä yksi Draco, niin homma on ns. pihvi. Eli sanotaan, että realistisempaa olisi laskea, että 5 Dracolla voidaan tehokkaasti suojata 30x30km alue lennokeilta. Se on aika paljon. Jos patterissa tai prikaatissa olisi 6 Dracoa, niin voila - se olisi siinä sitten!!!

 

[hessukessu]

Jos rahaa olisi, ostaisin ennemmin lisää ITO2005-pattereita. Niillä saa kuitenkin todellisen uhan aikaiseksi myös lentokoneille.

Implikoit perusteettomasti, että Draco ei olisi "todellinen uhka lentokoneille". On se. Erittäinkin todellinen. Etenkin DART-ammuksilla, mutta toki hersyilläkin.