Lennokkien torjunta

Ruotsalainen start-up kehittää pienempää torjuntajärjestelmää. Aika niukasti löytyy materiaali mutta järjestelmään kuuluu ainakin sensorisetti sekä laatikko/kasetti, josta vastadroneja laukaistaan. Myös käsistä laukaistava versio on valikoimissa. Sivulta löytyy video, josta systeemin kokoonpano selviää.

IMG_7181.webp

IMG_7180.webp

IMG_7179.webp
 
Johan on olemassa 40mm kranaattikonekivääriin airpurst ammuksia. Ei olis vaikee tehä ammus joka räjähtää tietyn matkan lennettyään, aika sytytin joka käynnistyy lähtö sokista.
Mites ois joku nemo/amos heitin ja tutkavasteella tai jollain laser etäisyys mittarilla räjäytys. Ois ainakin sirpaletta sen verran ilmasaa että tippus.

Ps. jos joku patrialta luki viestin niin voin lähettää tilinumeron.
 
Mites ois joku nemo/amos heitin ja tutkavasteella tai jollain laser etäisyys mittarilla räjäytys. Ois ainakin sirpaletta sen verran ilmasaa että tippus.

Ps. jos joku patrialta luki viestin niin voin lähettää tilinumeron.
In theory, yes...

Ainakin nämä asiat tulisi suunnitella:
  • Nemossa riittäisi aseen korotuskulma ja tulinopeus on kohtalainen, lähtökohta olisi sinällään hyvä. 120 mm KRH-ammuksessa riittää jerkkua myös tähän käyttöön.
  • ammukseksi tarvittaisiin ilmaräjähteinen 120 mm KRH-ammus, jonka räjähdyshetki voitaisiin ohjelmoida putken suulla
  • maalinosoituksen järjestelyt tulisi miettiä ulkoisen maalinosoituksen osalta (aselavettikohtainen maalinosoitus nostaisi hintaa hurjasti). Nopeasti mietitytty ratkaisu voisi olla pataljoonakohtainen tutkaryhmä, joka tuottaa ilmatilannekuvan maalinosoituskeskukselle ja pataljoonan tulenkäyttökeskus vastaisi tulikomennoista Nemo-joukkueelle/-komppanialle.
  • Nemon ammunnanhallintaan lisättäisiin mahdollisuus ammusten räjähdyshetken ohjelmointiin. Tämä olisi aika helppo automatisoida niin, että määritetyssä muodossa välitetystä tulikomennosta ammunnanhallintajärjestelmä laskisi kullekin kranaatille oikeat ampuma-arvot ja räjähdyshetken.
  • tulimuoto olisi Helsingin 1944 pommitusten tyylinen sulkutuli, jossa Nemo-yksikkö ampuisi uhanalaiseen suuntaan esteen (SULKU KETTU1 AMPUKAA!)
  • Haittana olisi kranaatin hidas lähtönopeus ja vahvasti ballistinen lentorata.

Tämä olisi mielenkiintoinen yhdistelmä 2020-luvun tekniikkaa ja 1940-luvun ampumamenetelmiä!
 
Olette varmaan huomanneet, että 40-55 vuotiaissa on paljon ilmatorjunta reserviläisiä. Lähinnä Sergei miehiä. Työpaikalla mietittiin asiaa. Suomella on ilmeisesti yli tuhat ihmease Sergeitä. Onkohan miten todennäköistä että sodassa perustetaan vanhoista äijistä Sergei pattereita drone ja risteilyohjus torjuntaan? Miksipä ei. Jos pyssyjä ja kuteja riittää. Eikä vanhoilla ukoilla niin väliä. Johan tässä on maailmaa nähty riittävästi.
 
In theory, yes...

Ainakin nämä asiat tulisi suunnitella:
  • Nemossa riittäisi aseen korotuskulma ja tulinopeus on kohtalainen, lähtökohta olisi sinällään hyvä. 120 mm KRH-ammuksessa riittää jerkkua myös tähän käyttöön.
  • ammukseksi tarvittaisiin ilmaräjähteinen 120 mm KRH-ammus, jonka räjähdyshetki voitaisiin ohjelmoida putken suulla
  • maalinosoituksen järjestelyt tulisi miettiä ulkoisen maalinosoituksen osalta (aselavettikohtainen maalinosoitus nostaisi hintaa hurjasti). Nopeasti mietitytty ratkaisu voisi olla pataljoonakohtainen tutkaryhmä, joka tuottaa ilmatilannekuvan maalinosoituskeskukselle ja pataljoonan tulenkäyttökeskus vastaisi tulikomennoista Nemo-joukkueelle/-komppanialle.
  • Nemon ammunnanhallintaan lisättäisiin mahdollisuus ammusten räjähdyshetken ohjelmointiin. Tämä olisi aika helppo automatisoida niin, että määritetyssä muodossa välitetystä tulikomennosta ammunnanhallintajärjestelmä laskisi kullekin kranaatille oikeat ampuma-arvot ja räjähdyshetken.
  • tulimuoto olisi Helsingin 1944 pommitusten tyylinen sulkutuli, jossa Nemo-yksikkö ampuisi uhanalaiseen suuntaan esteen (SULKU KETTU1 AMPUKAA!)
  • Haittana olisi kranaatin hidas lähtönopeus ja vahvasti ballistinen lentorata.

Tämä olisi mielenkiintoinen yhdistelmä 2020-luvun tekniikkaa ja 1940-luvun ampumamenetelmiä!
Ehkä olisi helpompaa vain käyttää heräteammusta. Räjähdettä mahtuu vähemmän mutta drone nyt ei tarvitse suurta paukkua.
 
virhe
 
Viimeksi muokattu:
Flechette ammukset ovat vanhaa tekniikkaa eikä aseeseen tarvita mitään muutoksia.
 
Tuossa Hannu Haukan 29.3 raportissa oli drooni torjunnasta Ukrainassa. Heillä on PicUpin lavalla 2 miestä joilla molemmilla on lippaalinen puoliautomaatti haulikko. Millä he ampuu paljon droneja alas.

En kyllä kuvista tunnistanut mikä haulikko on kyseessä. No tietävämmät ehkä tunnistaa mikä ase heillä käytössä. Ilmeisesti se on toiminta varmempi mitä täällä yleisesti puhutaan puoliautomaatti haulikoista.
 
Tuossa Hannu Haukan 29.3 raportissa oli drooni torjunnasta Ukrainassa. Heillä on PicUpin lavalla 2 miestä joilla molemmilla on lippaalinen puoliautomaatti haulikko. Millä he ampuu paljon droneja alas.

En kyllä kuvista tunnistanut mikä haulikko on kyseessä. No tietävämmät ehkä tunnistaa mikä ase heillä käytössä. Ilmeisesti se on toiminta varmempi mitä täällä yleisesti puhutaan puoliautomaatti haulikoista.
Ehkä vielä haulikkomallia oleellisempi kysymys on käytettävä patruuna. Työpaikan haulikkoasiantuntija oli sitä mieltä, että wolframihauleilla ladattu patruuna olisi paras dronentorjuntaan. Wolframihauleilla saa vaikutusta luokkaa 100 m päähän, kun tavanomaisilla hauleilla jäädään n 40 m etäisyydelle. 40 m on aika lyhyt matka, kun drone on tulossa räjähteen kanssa kohti.

Wolframin tiheys on 19,3 g/cm³, kun lyijyllä tiheys on 11,34 g/cm³. Kappaleen otsapinta-ala ja massa määrittävät hetkellisen hidastuvuuden (yksinkertaistettuna):
a(t) = 0,5 * Cv * ρ * v(t)² * A/m

Wolframilla A/m on samalla halkaisijalla 0,59 lyijyn A/m luvusta eli wolframihauli säilyttää nopeutensa huomattavasti paremmin.

Osumakuviot on syytä varmistaa ennen dronenmetsästykseen ryhtymistä (kuten valveutuneet metsästäjätkin tarkistavat kuvion ennen metsästystä).

Wolframihaulien testausta 100 m matkalle:
Ainakin noilla hauleilla näytti olevan riittävästi energiaa dronen rikkomiseen 100 m päässä. Lisäksi kuvio näytti riittävän tiheältä todennäköiseen osumaan.

Venäläiset harrastajat ovat tehneet 3d printattuja haulipatruunoita 7.62 kaliiberille:

Massatuotantona muoviosat kannattaa tietysti tehdä muovipuristuskoneella. Lisäksi voisi mahdollisesti käyttää haulien asemasta luodin muotoisia ammuksia jolloin pienempi ilmanvastus edesauttaa nopeuden säilymistä. Osumatodennäköisyyden parantamiseksi hajonta olisi syytä optimoida. Rynnäkkökiväärin droneammuksella saisi ehkä haulikkoa pidemmän tulenavausmatkan ja ehtisi ampumaan useammin ennen kuin drone on sylissä. Yksittäisen laukauksen osumistodennäköisyys on pienemmän hauli/ammusmäärän takia haulikkoa pienempi.

Näitä asioita olisi syytä Suomessakin tutkia.
 
Tuossa Hannu Haukan 29.3 raportissa oli drooni torjunnasta Ukrainassa. Heillä on PicUpin lavalla 2 miestä joilla molemmilla on lippaalinen puoliautomaatti haulikko. Millä he ampuu paljon droneja alas.

En kyllä kuvista tunnistanut mikä haulikko on kyseessä. No tietävämmät ehkä tunnistaa mikä ase heillä käytössä. Ilmeisesti se on toiminta varmempi mitä täällä yleisesti puhutaan puoliautomaatti haulikoista.
Haulikko saattoi olla Hatsan Escort BTS
 

Liitteet

  • 1743521278791.webp
    1743521278791.webp
    275.4 KB · Luettu: 23
Viimeksi muokattu:
On olemassa puolarihaulikkoja jokka toimii. Mun Beretta 1301 ei ole tehnyt yhtään häiriötä. Ja on ollut mulla joku 7 vuotta käytössä.
 
Back
Top