Lennokkien torjunta

Vaikea rasti keksiä parempaa droonien torjuntaa kuin toinen drooni. Ainakin edullisia ohjuksia odotellessa. Ja kamikaze-drooni toki mutta myös ihan dogfight-tyyliin johon sopisi esim napalmia ruikkiva ase. Iso hajonta ja tehoaa pienempänäkin pisarasateena. Mutta varmaan jotakin ohjautuvaa/ohjattavaa ammusta jossakin jo suunnitellaan. Palava neste sopisi sirpaleiden ohella siihenkin
 
mikæl kirjoitti:
Vaikea rasti keksiä parempaa droonien torjuntaa kuin toinen drooni. Ainakin edullisia ohjuksia odotellessa. Ja kamikaze-drooni toki mutta myös ihan dogfight-tyyliin johon sopisi esim napalmia ruikkiva ase. Iso hajonta ja tehoaa pienempänäkin pisarasateena. Mutta varmaan jotakin ohjautuvaa/ohjattavaa ammusta jossakin jo suunnitellaan. Palava neste sopisi sirpaleiden ohella siihenkin
Klikkaa laajentaaksesi...

No jos puskassa päivystää drooni ja iskee ohimenevään ajoneuvoon äänen tai tärinän perusteella, niin se lentää pari sekuntia.
Ei sitä torjuta, ei edes laserilla koska lentää vaan 20cm korkeudella.

Jos drooni näyttää turpeelta niin ei sitä voi etukäteen tehokkaasti poistaa.

Meidän täytyy pitää eturintama minimimiehityksessä ja hankkia pitkän matkan aseita.
 
Erilaisia variaatioita sen suhteen mitä voi tapahtua on ääretön määrä. Omia tappioita tulee väistämättä ja dronet ovat muuttuneella pelikentällä vain yksi muutos joka on huomioitava. Pelikenttä myös muuttuu ja elää koko ajan. Jos aikoinaan panssarivaunu oli uusi ja ihmeellinen ase ja kilpajuoksu aseen ja vasta-aseen välillä oli rivakkaa niin nyt on dronet tuoneet oman lisämausteensa.

Näkisin itse, että tekoälyn kehittyessä ja tehden ainakin operaattorista jossain määrin tarpeettoman tulevaisuudessa niin toimivimpia vasta aseita varmasti ovat droneja metsästävät dronet. Perinteisimpiä välineitä unohtamatta.

Joka tapauksessa myös siviiliyhteiskunta ja viranomaiset ovat uuden edessä koska kyllähän dronet tulevat tuomaan mm. liiveineen väkijoukkoon juoksevalle ja jumala on suuri huutavalle terroristi solulle uusia vaikuttamiskeinoja. Kyse on enemmänkin aika ikkunasta koska näin tapahtuu. Eli siinä mielessä myös siviiliyhteiskunta ja erilaiset tapahtuma järjestäjät tulevat olemaan uusien turvallisuus haasteiden edessä. Ei välttämättä riitä portit ja ajoesteet kun ulkoilmatapahtuman riski voi tulla myös yläilmoista tehokkaasti ja edullisesti.
 
hillhead kirjoitti:
Taitaa olla liian ohkaista osuttavaksi....
Klikkaa laajentaaksesi...
Maali on lähes olematon yhdessä ulottuvuudessa mutta taas todella iso toisessa. Riittä että jokin sattuu menemään poikittain y-akselilla jos lanka on x-akselissa.
 
mikæl kirjoitti:
Vaikea rasti keksiä parempaa droonien torjuntaa kuin toinen drooni. Ainakin edullisia ohjuksia odotellessa. Ja kamikaze-drooni toki mutta myös ihan dogfight-tyyliin johon sopisi esim napalmia ruikkiva ase. Iso hajonta ja tehoaa pienempänäkin pisarasateena. Mutta varmaan jotakin ohjautuvaa/ohjattavaa ammusta jossakin jo suunnitellaan. Palava neste sopisi sirpaleiden ohella siihenkin
Klikkaa laajentaaksesi...
Aika laaja aihe kyseessä. Ns drooneja kun on eri kokoluokkaa ja aseistusta myös. Ja torjunnassa tehtäviä on ilmatorjunnasta ,ajoneuvojen sekä sotilaiden omasuojaan....
 
www.verkkouutiset.fi

Torjuntadronet väijyvät 11 kilometrin korkeudessa, näin Venäjän Shahedeja pudotetaan | Verkkouutiset

Torjuntadronet väijyvät 11 kilometrin korkeudessa, näin Venäjän Shahedeja pudotetaan | Verkkouutiset
www.verkkouutiset.fi www.verkkouutiset.fi
Ruohojuuritason ryhmien – kuten Wild Hornets – kehittämiä torjuntadroneja otetaan käyttöön joukoittain.

– Jotkut uusimmista malleista voivat nousta 11 kilometrin korkeuteen ja saavuttaa yli 350 km/h nopeuden, Kirichenko kertoo.

Torjuntadronet maksavat vain 430–4 270 euroa, mikä tekee niistä paljon halvempia kuin perinteiset ilmatorjuntaohjukset.
Klikkaa laajentaaksesi...
 
PM kirjoitti:
Ehkä vielä haulikkomallia oleellisempi kysymys on käytettävä patruuna. Työpaikan haulikkoasiantuntija oli sitä mieltä, että wolframihauleilla ladattu patruuna olisi paras dronentorjuntaan. Wolframihauleilla saa vaikutusta luokkaa 100 m päähän, kun tavanomaisilla hauleilla jäädään n 40 m etäisyydelle. 40 m on aika lyhyt matka, kun drone on tulossa räjähteen kanssa kohti.

Wolframin tiheys on 19,3 g/cm³, kun lyijyllä tiheys on 11,34 g/cm³. Kappaleen otsapinta-ala ja massa määrittävät hetkellisen hidastuvuuden (yksinkertaistettuna):
a(t) = 0,5 * Cv * ρ * v(t)² * A/m

Wolframilla A/m on samalla halkaisijalla 0,59 lyijyn A/m luvusta eli wolframihauli säilyttää nopeutensa huomattavasti paremmin.

Osumakuviot on syytä varmistaa ennen dronenmetsästykseen ryhtymistä (kuten valveutuneet metsästäjätkin tarkistavat kuvion ennen metsästystä).

Wolframihaulien testausta 100 m matkalle:
Ainakin noilla hauleilla näytti olevan riittävästi energiaa dronen rikkomiseen 100 m päässä. Lisäksi kuvio näytti riittävän tiheältä todennäköiseen osumaan.

Venäläiset harrastajat ovat tehneet 3d printattuja haulipatruunoita 7.62 kaliiberille:

Massatuotantona muoviosat kannattaa tietysti tehdä muovipuristuskoneella. Lisäksi voisi mahdollisesti käyttää haulien asemasta luodin muotoisia ammuksia jolloin pienempi ilmanvastus edesauttaa nopeuden säilymistä. Osumatodennäköisyyden parantamiseksi hajonta olisi syytä optimoida. Rynnäkkökiväärin droneammuksella saisi ehkä haulikkoa pidemmän tulenavausmatkan ja ehtisi ampumaan useammin ennen kuin drone on sylissä. Yksittäisen laukauksen osumistodennäköisyys on pienemmän hauli/ammusmäärän takia haulikkoa pienempi.

Näitä asioita olisi syytä Suomessakin tutkia.
Klikkaa laajentaaksesi...
Wolframi videon tekijä tarvitsee kyllä papukaija merkin vaikka metsästystä varten videon on tehnyt.

Minkälaisen hauli patrunaan mahtaisi saada 50 BMG hylsyyn tehtyä. Browning kun tuntuu olevan kesto klassikko.

www.tekniikkatalous.fi

Ukrainan suosikkiase useissa tappajaroboteissa Venäjää vastaan: Legendaarinen konekivääri 107 v takaa, luodit 3300 km/h – Robotti tähtää kolikkoon 1500 m päästä

Ukrainalaiset sotatekniikkayhtiöt ovat kehittäneet viime vuosina useita sotarobotteja. Amerikkalaistaustainen konekivääri Browning M2 on suosikkivalinta aseeksi.
www.tekniikkatalous.fi www.tekniikkatalous.fi
 
Mites staattisten kohteiden ja/tai ajoneuvojen suojaksi kävisi niinkin yksinkertainen ratkaisu kun ylöspäin suunnatut viuhkapanokset? Torjumaan nimenomaan kamikaze-droneja ja pienikokoisempia tiedusteludroneja. Muutamassa claymoressa lienee tarpeeksi lyijyä, että osumatodennäköisyys on ihan hyvä. Joku propellihattumies voi sitten vielä suunnitella tähän automaattisen laukaisun, mutta se sitten taas maksaa rahaa.
 
c-nyhverö kirjoitti:
Mites staattisten kohteiden ja/tai ajoneuvojen suojaksi kävisi niinkin yksinkertainen ratkaisu kun ylöspäin suunnatut viuhkapanokset? Torjumaan nimenomaan kamikaze-droneja ja pienikokoisempia tiedusteludroneja. Muutamassa claymoressa lienee tarpeeksi lyijyä, että osumatodennäköisyys on ihan hyvä. Joku propellihattumies voi sitten vielä suunnitella tähän automaattisen laukaisun, mutta se sitten taas maksaa rahaa.
Klikkaa laajentaaksesi...

Vaikeaa on, varsinkin yöllä. Ehkäpä pitää vaan keskittyä tuhoamaan droonitehtaita ja pilotteja. Jos on langaton, niin se antenni pitää peilata. Jos langallinen, niin pitää seurata sitä piuhaa
 
c-nyhverö kirjoitti:
Mites staattisten kohteiden ja/tai ajoneuvojen suojaksi kävisi niinkin yksinkertainen ratkaisu kun ylöspäin suunnatut viuhkapanokset? Torjumaan nimenomaan kamikaze-droneja ja pienikokoisempia tiedusteludroneja. Muutamassa claymoressa lienee tarpeeksi lyijyä, että osumatodennäköisyys on ihan hyvä. Joku propellihattumies voi sitten vielä suunnitella tähän automaattisen laukaisun, mutta se sitten taas maksaa rahaa.
Klikkaa laajentaaksesi...
Miten aiot estää / taklata viuhkapanoksen räjähdyksessä syntyvän paineiskun panoksen taakse (vastakkaiselle puolelle kuin sirpaleet lähtevät) ja sen aiheuttamat tapahtumat suojattavalle kohteelle?

Fysiikan säilymislakien mukaan liikemäärä säilyy.
Eteenpäin lähtee sirpaleet ja osa räjähdyskaasuista. Taaksepäin (kohti suojattavan rakennetta) lähtee osa räjähdyskaasuista.
Eteen- ja taaksepäin räjähdyksessä lähtevien osamassojen liikemäärien pitää olla yhtäsuuria, mutta vastakkaissuuntaisia.

Esitetty dronen torjuntaratkaisu on toteutettava joko
- etäällä suojattavasta kohteesta, jos suojattava kohde on rakenteeltaan heikko,
- tai suojattavan kohteen rakenteen tulee olla vahva tai sen on oltava vahvistettavissa kestämään suojaviuhkapanokseksi tarkoitetun latauksen taaksepäin suuntautuvat räjähdyskuormitukset.

Esimerkkeinä liikemäärän säilymislaista ja sen aiheuttamista havainnoista tai toimenpiteistä:
1. Aseen rekyyli laukauksessa: Luoti ja kaasut lähtevät eteenpäin, ase potkii taaksepäin. Kai se kädessä ja olkapäässä tuntuu?
2. Räjähtäviä lisäpanssareita asetetaan ensisijaisesti paksujen panssarirakenteiden päälle (taistelupanssarivaunuihin). Keveisiin vaunuihin asennukset tehdään niin, että ERA:n takalevyn liike ei osu suoraan ohueen panssariin tai jos osuu, niin väliin asennetaan jotain lisävahvikkeita tai iskua vaimentavia osia ja räjähdysetäisyyttä pyritään kasvattamaan. Lisäpanssarielementtin räjähdysainemäärä lienee samaa luokkaa kuin viuhkapanoksen räjähdemäärä.
 
ERAkko kirjoitti:
Miten aiot estää / taklata viuhkapanoksen räjähdyksessä syntyvän paineiskun panoksen taakse (vastakkaiselle puolelle kuin sirpaleet lähtevät) ja sen aiheuttamat tapahtumat suojattavalle kohteelle?

Fysiikan säilymislakien mukaan liikemäärä säilyy.
Eteenpäin lähtee sirpaleet ja osa räjähdyskaasuista. Taaksepäin (kohti suojattavan rakennetta) lähtee osa räjähdyskaasuista.
Eteen- ja taaksepäin räjähdyksessä lähtevien osamassojen liikemäärien pitää olla yhtäsuuria, mutta vastakkaissuuntaisia.

Esitetty dronen torjuntaratkaisu on toteutettava joko
- etäällä suojattavasta kohteesta, jos suojattava kohde on rakenteeltaan heikko,
- tai suojattavan kohteen rakenteen tulee olla vahva tai sen on oltava vahvistettavissa kestämään suojaviuhkapanokseksi tarkoitetun latauksen taaksepäin suuntautuvat räjähdyskuormitukset.

Esimerkkeinä liikemäärän säilymislaista ja sen aiheuttamista havainnoista tai toimenpiteistä:
1. Aseen rekyyli laukauksessa: Luoti ja kaasut lähtevät eteenpäin, ase potkii taaksepäin. Kai se kädessä ja olkapäässä tuntuu?
2. Räjähtäviä lisäpanssareita asetetaan ensisijaisesti paksujen panssarirakenteiden päälle (taistelupanssarivaunuihin). Keveisiin vaunuihin asennukset tehdään niin, että ERA:n takalevyn liike ei osu suoraan ohueen panssariin tai jos osuu, niin väliin asennetaan jotain lisävahvikkeita tai iskua vaimentavia osia ja räjähdysetäisyyttä pyritään kasvattamaan. Lisäpanssarielementtin räjähdysainemäärä lienee samaa luokkaa kuin viuhkapanoksen räjähdemäärä.
Klikkaa laajentaaksesi...

Mitä vikaa on panssari + häkki ?

Ei tarvis viritellä mitään CS confined space laukaisua kuten NLAW, Javelin, CG.

Toki pitää yrittää torjua, esim savuheittimessä voisi olla sirpalepanoksia jotka laukeaa 20-30m päässä.
 
ERAkko kirjoitti:
Miten aiot estää / taklata viuhkapanoksen räjähdyksessä syntyvän paineiskun panoksen taakse (vastakkaiselle puolelle kuin sirpaleet lähtevät) ja sen aiheuttamat tapahtumat suojattavalle kohteelle?

Fysiikan säilymislakien mukaan liikemäärä säilyy.
Eteenpäin lähtee sirpaleet ja osa räjähdyskaasuista. Taaksepäin (kohti suojattavan rakennetta) lähtee osa räjähdyskaasuista.
Eteen- ja taaksepäin räjähdyksessä lähtevien osamassojen liikemäärien pitää olla yhtäsuuria, mutta vastakkaissuuntaisia.

Esitetty dronen torjuntaratkaisu on toteutettava joko
- etäällä suojattavasta kohteesta, jos suojattava kohde on rakenteeltaan heikko,
- tai suojattavan kohteen rakenteen tulee olla vahva tai sen on oltava vahvistettavissa kestämään suojaviuhkapanokseksi tarkoitetun latauksen taaksepäin suuntautuvat räjähdyskuormitukset.

Esimerkkeinä liikemäärän säilymislaista ja sen aiheuttamista havainnoista tai toimenpiteistä:
1. Aseen rekyyli laukauksessa: Luoti ja kaasut lähtevät eteenpäin, ase potkii taaksepäin. Kai se kädessä ja olkapäässä tuntuu?
2. Räjähtäviä lisäpanssareita asetetaan ensisijaisesti paksujen panssarirakenteiden päälle (taistelupanssarivaunuihin). Keveisiin vaunuihin asennukset tehdään niin, että ERA:n takalevyn liike ei osu suoraan ohueen panssariin tai jos osuu, niin väliin asennetaan jotain lisävahvikkeita tai iskua vaimentavia osia ja räjähdysetäisyyttä pyritään kasvattamaan. Lisäpanssarielementtin räjähdysainemäärä lienee samaa luokkaa kuin viuhkapanoksen räjähdemäärä.
Klikkaa laajentaaksesi...
Vaihtoehtoja:
1. Asennettaessa esim. leon katolle, on siinä riittävästi omaa panssaria kestämään räjähdyksen voiman.
2. Asennettaessa panssaroimattomaan ajoneuvoon, pistetään väliin muutama sentti peltiä. Ei liene kustannuksiltaan kriittinen ongelma.
3. Staattista kohdetta suojeltaessa kiinnitys puihin tms. Riittävälle korkeudelle, jotta rakenteet tai vartiomiehet eivät ole vaarassa.

Tämä nyt oli lähinnä ajatusleikki, niin en ole erityisen pitkälle tätä miettinyt.
 
EetuLippone kirjoitti:
Mitä vikaa on panssari + häkki ?

Ei tarvis viritellä mitään CS confined space laukaisua kuten NLAW, Javelin, CG.

Toki pitää yrittää torjua, esim savuheittimessä voisi olla sirpalepanoksia jotka laukeaa 20-30m päässä.
Klikkaa laajentaaksesi...
Eikös panssari ja häkki ole jo käytössä? Kai se toimii, kun molemmin puolin niitä kalustoonsa rakentavat.

Laukaisupisteestä etäällä suunnatusti räjähtävien taistelulatauksien toteutuksessa on ollut vaikeuksia, esim. Se hyppykaveri, joka on edelleen keskeneräinen maasta laukaistavana miinaversiona.

Siihen lienee tekninen / luonnontieteellinen syy, että Javelin ja sen kaltaiset asekonstruktiot toimivat ja muut etäällä, jonkun lentoradan jälkeen räjähtävät eivät toimi, ainakaan kovin helposti. Syy lienee aerodynamiikan/ ballistiikan lainalaisuudet, jotka asettanevat fysikaalisia rajoituksia "Hyvien ideoiden" toteutumiselle. Esim. ohjautuakseen ilmassa kappaleella pitänee olla tietty nopeus ilman suhteen ja vakaa lento, jonka jälkeen käännöksiin/suunnan muutoksiin menee aikaa sekä matkaa.

Heitteiden räjäyttely siellä täällä lienee ympäristölle ja siellä mahdollisesti majaileville henkilöille ja laitteille vielä vaarallisempaa kuin ERA:t tai muut vastaavat aktiiviset vastaräjäytysjärjestelmät. Pst ja ps-kalustoa käsittelevissä Foorumin ketjuissa näitä sekundäärivaikutuksia on pohdittu useissa viesteissä. Ne kannattaa lukea, jotta ymmärrys kasvaisi ilmassa räjähtävien torjuntamenetelmien käytön eduista ja haitoista.
 
Nelikopterin pudottaminen ei vaadi räjähdyslaukausta. Nelikopteri menee epästabiiliksi ja putoaa, jos yksikin propelli tökkää johonkin / pysähtyy sekunnin murto-osaksi. (6- ja 8-propelliset pystyy korjaamaan tasapainonsa vaikka yksi propelli pysähtyisi lopullisesti.)
Jonkunlainen military-tason paineilmaviritys tollaseen, mittakaava isommaksi ja optimoitu panos, niin johan on halpaa tipautella mavicceja, koska uudelleenladattavissa loputtomasti.


Ja yhteensopiva liiketunnistinlaukaisin: á $140. Toimis tollasenaan jo nyt ainakin korsun ovella.
 
Luottopakki kirjoitti:
Nelikopterin pudottaminen ei vaadi räjähdyslaukausta. Nelikopteri menee epästabiiliksi ja putoaa, jos yksikin propelli tökkää johonkin / pysähtyy sekunnin murto-osaksi. (6- ja 8-propelliset pystyy korjaamaan tasapainonsa vaikka yksi propelli pysähtyisi lopullisesti.)
Jonkunlainen military-tason paineilmaviritys tollaseen, mittakaava isommaksi ja optimoitu panos, niin johan on halpaa tipautella mavicceja, koska uudelleenladattavissa loputtomasti.


Ja yhteensopiva liiketunnistinlaukaisin: á $140. Toimis tollasenaan jo nyt ainakin korsun ovella.
Klikkaa laajentaaksesi...
Millä se paineilma tai painevaikutus saadaan aikaan riittävän tehokkaana (riittävä painepulssi (paine ja pulssinaika) ja riittävän nopeasti (droonin havainnosta taistelatauksen toimittamiseen riittävän lähelle droonia, jotta tappava toimi droonin suhteen saadaan aikaan), jos sitä ei tehdä räjäyttämällä/laukaisussa ruudin polttamisella. Ammusaseen sisäballistinen vaihe pitäisi korvata jollakin muulla ajoaineperiaatteella kuin esim. Ruudin polttamisella? Miksi ja mitä hyötyä siitä olisi ja mikä olisi varmasti toimiva, korvaava tekniikka esim. tilavaatimuksen ja painon suhteen? Ruuti hylsyssä on verrattoman suuri energiatiheyksinen ja ripeästi energian vapauttava periaate kappaleiden nopeaan lennättämiseen.

Itse taistelulatauksen kokoon saa arvion esim 105 mm kranaatista (täyttö 1,8 kg tnt). Sen painevaikutus vaimenee jo (4...5 ) m:n etäisyydellä räjäytyspisteestä sellaiseksi, että sillä ei ole pysyviä kudosvaikutuksia ihmiselle. Tarvitaan sirpalevaikutus, jonka tehollinen etäisyys (esim. suojaamattomalle ihmiselle sirpaleen 80 J iskuenegia) on karkeasti 30 m (1 g sirpale),..., 70 m (4 g sirpale). Isoja sirpaleita on aika harvassa osuman saamiseksi maksimietäisyydellä räjäytyspisteestä.

Ennustettavan lentoradan saanee aikaan varmasti ja hallitusti kranaattien kaltaisella puikulageometrialla, jos pitää saada taistelukärki lentämään laukaisulaitteen ja maalipisteen välimatka kohtuullisen tarkasti ilman lennonaikaista ohjausta. Muita "lentäviä läpyköitä " pitää ohjata lennon aikana, eikä se ole helppoa eikä halpaa tai on käytettävä vastadroonia. Bumerangi lienee liian hidas.

Tämän viestin lähteenä on käytetty jälleen: Yleinen ase- ja asejärjestelmä opas, 2001. Se kannattaa ladata netistä ja siihen tutustua ideoidensa arvioimiseksi.
 
Sinun täytyy kirjautua vastataksesi.
Back
Top