Lentokoneita

Tuossa kun olen katsellut noita pätkiä Euroopan pommituslennoilta viime sodassa niin olen mietiskellyt että montakohan pommikonetta putosi omien kk-ampujien luodeista,koneethan lensivät muodostelmassa ja vihollisen hävittäjät seassa,pakostahan siinä tulee osuttua omiin koneisiin kun ampuu ohi kiiltävää vihollista.
KK-ampujilla oli muodostelmissa omat ampumasektorinsa. Ja muodostelmissa koneet oli järjestetty siten että ampujien sektorit olisivat mahdollisimman puhtaat.

Alhaalta videolta kohdalta 11:10 lähtien

"Arranged to overcome the danger of gunners firing into friendly ships"

 
Tuntuu vain huimalta ettei osu omiin,tilanteet olivat kuitenkin nopeita.
Vaikka olisivatkin silloin tällöin osuneet vahingossa omiin pommareihin nopeilla/lyhyillä kk:n sarjoilla niin aika huonoa tuuria että kone olisi saatu alas, kun ne kestivät niin paljon rankaisua. Saksalaiset laskivat että raskaan pommarin alas ampuminen vaati keskimäärin parikymmentä osumaa 20mm konetykistä - kk:n osumia varmaan moninkertaisesti.
 

Ottoville

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
parikymmentä osumaa 20mm konetykistä
Tai neljä

The weapon was developed as a private venture by the company in 1940 and was submitted to the Reichsluftfahrtministerium (RLM—Reich Aviation Ministry) in response to a 1942 requirement for a heavy aircraft weapon for use against the Allied heavy bombers appearing over German-controlled regions by then. Testing verified that the autocannon was well-suited to this role, requiring on average just four hits with its 85g RDX-load (in a 330g shell) and a resulting strongly brisant high-explosive ammunition, to bring down a heavy bomber such as a B-17 Flying Fortress or B-24 Liberator, and just a single "shattering" hit to down a fighter. In comparison, the otherwise excellent 20 mm MG 151/20 (3g of HE in 57g shell) required an average of 25 hits to down a B-17.




 
Tai neljä

The weapon was developed as a private venture by the company in 1940 and was submitted to the Reichsluftfahrtministerium (RLM—Reich Aviation Ministry) in response to a 1942 requirement for a heavy aircraft weapon for use against the Allied heavy bombers appearing over German-controlled regions by then. Testing verified that the autocannon was well-suited to this role, requiring on average just four hits with its 85g RDX-load (in a 330g shell) and a resulting strongly brisant high-explosive ammunition, to bring down a heavy bomber such as a B-17 Flying Fortress or B-24 Liberator, and just a single "shattering" hit to down a fighter. In comparison, the otherwise excellent 20 mm MG 151/20 (3g of HE in 57g shell) required an average of 25 hits to down a B-17.
Siis neljä osumaa 30mm MK 108 konetykillä, jonka ammuksessa oli monin kerroin enemmän räjähdysainetta ja tätä myöten tehoa verrattuna 20mm ammukseen, kuten tuosta lainauksesta ja sen viimeisestä lauseesta käy ilmi.

https://en.wikipedia.org/wiki/MK_108_cannon
 

peelo

Ylipäällikkö
Voi vittu mitä tunareita!!! Oikeesti minkälaisen pystysuuntaisen nopeuden myötä saa tuollaisen aikaiseksi? Runko katkesi...

Ja aina joku pelle kuvaamassa. Jotenkin tulee mieleen että oliko aito video, kun kaveri vaan kuvaa eikä kamera värähdäkään.

Jos sä oot tulossa laskuun niin sä tuut aina samalla nopeudella oli näkyvyys 0 tai enemmän. Jotenkin vielä yhdellä pilotilla voisi ymmärtää, mutta useampi tunari samassa koneessa.
 

Fremen

Ylipäällikkö
Tämä oli hyvä, sveitsiläistä naiskauneuttakin ja näki taas että eihän toi nyt mitään ihmeellistä :)... hyvä loppu, ja hieno pulkka kyllä toi A-330!

 
Kuvaa b-52:n sisältä:
 
Top