Liikenneinfran tuhoaminen viivytystaktiikkana

Deeiii

Eversti
NL:ssa oli vähän suuremmat toleranssit! ;) Raja on tod näk määritetty sen mukaan että tuon ylittävillä annoksilla on vasta välitöntä vaikutusta joukon suorituskykyyn?
Iso maa, isot toleranssit :).

Näin on - tosin edes tuon hälytysrajan tuntumassa olevilla annoksilla ei ole välitöntä vaikutusta. Fukushiman pelastustöissä eniten altistunut työpari sai muistaakseni about 650 mSv annoksen mieheen hyvin nopeassa ajassa kun kumisaappaaseen lurahti vahvasti radioaktiivista vettä, seurauksena oli auringonpolttamaa muistuttavaa punoitusta nilkassa. Pitkän aikavälin laskennallinen syöpäriski tästä annoksesta on suuruusluokkaa 1/10, eli sama vaikutus mikä tulee jos ei muista syödä tarpeeksi vihanneksia...

Joukon suorituskykyyn vaikuttaminen vaatii luultavasti vähintään tuhannen millisievertin annoksen melko nopeassa ajassa. Tästä voi seurata osalle altistuneista mm. lyhytaikaista pahoinvointia, ehkä verenvuotoa. 5000 millisievertin kerta-annos on laskennallisesti tappava 50% altistuneista, mutta oireiden ilmeneminen voi viedä päiviä ja kuolemisessa voi kestää viikkoja. Tuhansiin millisieverteihin kohoavia annoksia on käytännössä mahdollista saada lähinnä ydinaseiden käytön seurauksena, toki jonkin säteilylähteen kanssa leikkiminen kuten Brasiliassa joskus kävi voi riittää.
 

Susitaival

Kersantti
No ei.
Mutta kymysys tietäville: joskus on ollut hurjaa puhetta, että silta ansoitettaisiin esim. tähysteisesti, jotta sitä ylittävä panssarikärki sitten suistettaisiin Ahdin valtakuntaan. Sissiromantiikkaa vai soiva taktiikka?
Sillan panostaminen niin että se ei näy ulospäin on mahdollista tietyille siltatyypeille, mutta se sillan hävittämisen räjäyttämällä perusmenetelmä (pikapanostus/normaalipanostus) ei ole tuollaiseen sopiva. Siltojen lisäksi on toki muitakin paikkoja joista tie voidaan katkaista hävitteellä siten että samalla tuhotaan ajoneuvo ja tulpataan osasto hävitteen taakse.
 

hessukessu

Kenraali
Lahjoittaja
Hälytysrajana näemmä 8,5 millisievertiä tunnissa, mikä on aika huikea annosnopeus.
Ei ole. Vasta 500mSv kerta-annos (eli päivän, parin sisällä saatu) aiheuttaa edes havaittavia terveysvaikutuksia. 10mSv tunnissa tarkoittaa juurikin tämmöistä määrää kahden vuorokauden kuluessa, eli tuo raja 8,5mSv/h on justiinsa tasan oikea. Sitä pienemmillä annoksilla ei ole mitään havaittavaa vaikutusta ihmiseen.
 
  • Tykkää
Reactions: s91

Samses

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
Siltojen lisäksi on toki muitakin paikkoja joista tie voidaan katkaista hävitteellä siten että samalla tuhotaan ajoneuvo ja tulpataan osasto hävitteen taakse.
Kuten rummut ja kallioleikkaukset.
 

Sardaukar

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
Sveitsiläiset purkivat oman panostussysteeminsä vasta äskettäin....ja siinä oli paikat jo valmiiksi panostettu rauhan aikana... :eek:
 

KIM

Majuri
Ihan kiva, jos on suunniteltu siltojen räjäyttämistä hyökkäävän vihollisen pysäyttämiseksi/hidastamiseksi.
Henkilökohtaisesti saan kuitenkin enemmän tyydytystä siitä jos on välineet olemassa siltojen tuhoamiseen vihollisen alueella. Tietysti sitten kun me ruvetaan ajamaan vastustajaa takaisin niin meillä pitää olla kyky ylittää vesistöjä ja vuoristoja. No vuoristoa ne ei kai pysty hävittämään kun ei siellä muutenkaan juuri teitä ole. Kuitenkin tarvitaan siinä vaiheessa maastokelpoista kalustoa. Siitäkään ei kyllä enää tuossa vaiheessa ole pulaa kun on jo tuhansia sotasaalismaastureita.

Edit: Väärin ymmärrysten välttämiseksi lisään perään merkin ;)
 
Viimeksi muokattu:

Old Boy

Kenraali
Maailmanpankki rahoitti suomalaista liikenneverkkoa 60-luvulla. Yksi ehto lainojen saamiselle oli panoskaivojen yms. tuhoamista helpottavien järjestelyjen rakentaminen siltoihin valmiiksi. Norjassahan oli kuulemma pohjoisen silloissa jo räjähteetkin valmiina kylmän sodan kiihkeimpinä aikoina.

Aivan yleistä tietoutta on myös se, että osassa teiden kallioleikkauksista on valmiiksi poratut panosreiät. Eli pioneerien ei tarvitse tuhlata aikaa poraamiseen vaan porapatruunat voidaan lyödä valmiiksi porattuihin reikiin. Asiasta oli lehdissäkin kirjoittelua 80- ja 90-lukujen vaihteessa.
Majava levittää urbaaneja huhuja. Moottoriteiden tekniset asiakirjat laadittiin kyllä Suomessa kansallisin voimin. Se ei ollutkaan työhön nimetyille helppo tehtävä, koska
kaupallista rakennusurakointia ei vielä infra-alalla ollut. Tällaisessa Maailmanpankin taholta muka tulleessa vaatimuksessa ei olisi muutenkaan mitään järkeä, koska
niillä rahoilla rakennettiin moottoritiet säteettäisesti Helsingistä ehkä max 50 km. Itäsuuntaan eivät ehtineet edes Porvooseen, kun 1. energiakriisi keskeytti rakentamisen.
Tähän aikaan rakennetuissa sillloissa kyllä oli panoskaivot, eikä myöhempiä ripustinkoukkuja. Aivan samanlaisia kaivoja rakennettiin myös siltoihin, jotka rahoitti kotimainen veronmaksaja.

Jälkimmäinen väite on oikea sikäli, että lyhyen aikaa näin todella tehtiin. Sitten huomattiin, että panosreikiä voidaan tarvita myös talvella, jolloin ne usein ovat täynnä
vettä ja jäässä. Asian voi havaita, kun seuraa kallioleikkausten jääputouksia, jotka ovat komeimmillaan juuri nyt.
 

jk

Alikersantti
BAN
ALTTERI
Ei jukoliste taas näitä. Pliis.

Sovitaanko nyt että ydinsulku- ja muiden kv. sopimusten kanssa meillä ei vaan ole varaa ruveta perseilemään. Me tarvimme tukea ulkomailta, joten me EMME VOI ruveta kekkaloimaan ydinmateriaalilla, yhtään enempää kuin voimme ruveta kekkaloimaan vankien oikeuksilla tai muilla ilkeyksillä. Me tarvimme länsimaiden yleisen mielipiteen tuen, jos meillä on aikomus selvitä.

Ja sitten taas keskustelua hävitteistä ja murrosteista.
Sinun heiveröisessä luustossa oleva kalium-40 isotooppi näkyy metsässä aika kauas, ja jopa helikopterista. Voit viedä sen perseesi ulkomaille kekkaloimaan jos haluat välttyä säteilyltä Suomessa, dorka.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Kalium-40
 

jk

Alikersantti
BAN
ALTTERI
Sellainen asia jota ei vielä ole mainittu, on puumurrosteet. Nämähän ovat ihan peruskauraa. Eli tuhoamatta alla olevaa tietä, kaadetaan puita sikinsokin murrosteeksi tielle, ja kylvetään mielellään murrosteeseen muutama miina höysteeksi. Tien sivuille sulutteet miinoista. Valvotaan tulella ja tähystyksellä, hoidetaan jos mahdollista niin että epäsuoralle on murrosteen eteen määritetty valmiiksi maalipiste. Jo vain rupeaa liike hidastumaan.
Tosi hyvinpä toimi Normandiassa. Hidasti muutaman prosentin.
 

ajs178

Kenraali
..ja vaikka idea muuten toimisi paljastuisi homman nimi hyvin nopeasti. Mitään CBRN yksikköä ei tarvita paikalle: kaikki NL:n kometopanssarivaunut ja suuri osa rivi TSTPSV:stä oli jo 80-luvulla varustettu tiedustelu/varoituslaitteilla mm. GO-27:llä http://fofanov.armor.kiev.ua/Tanks/EQP/go-27.html
Ja jos laite piippaa, pannaan luukut kiinni ja CBNR- suojelujärjestelmä päälle = toiminta jatkuu normaalisti. Osassa vaunuista GO27 kytkee kaiken lisäksi suojelujärjestelmä päälle automaattisesti. Ensimmäinen toimi on ajaa pois saastuneelta alueelta, joten hyvin nopeasti kun laitteet reagoivat vain rajatuilla alueilla tajuttaisiin, että hälytykset ovat aiheettomia. Toimintaan havainnot eivät juuri vaikuttaisi, sillä kaikissa maissa vaunumiehistöt harjoittelevat kaikki toimet ml. Ampuminen myös CBRN-oloissa.
Meidän vanhoissa T-55M vaunuissakin oli säteilymittari. Jos muistan koulutusta oikein, niin idea oli, että ydinräjähdyksessä säteilytaso liikkuu nopeammin kuin paineaalto, joten kun taustasäteily nousee, niin lyödään kaikki luukut kiinni, koneet seis, moottorin jäähdytinsäleikkö kiinni, sitten sydän sykkyrällä odotetaan paineaaltoa ja kun se on mennyt ohi, niin ylipainetuuletin käyntiin ja sota jatkuu, mutta luukut kiinni. Jotain tuon suuntaista, jos muistan oikein. Tosin sotilasmestari epäili, että säteilymittarit ei enää toimineet ja vaunun tiivisteetkin niin hapertuneet, ettei kovin tiivistä pakettia synny. Samasta syystä kahluuta ei koulutettu, vaikka vaunuun sai snorkkelin ja teoriassa olisi pystynyt vesistön ylittämään ajamalla pohjaa pitkin kokonaan uppeluksissa. Tuskin tuota on koskaan varusmiehille opetettu, uskaltavatko edes BMP-vaunuilla uida, vaikka sentään kelluvat
 

CV9030FIN

Kenraali
Meidän vanhoissa T-55M vaunuissakin oli säteilymittari. Jos muistan koulutusta oikein, niin idea oli, että ydinräjähdyksessä säteilytaso liikkuu nopeammin kuin paineaalto, joten kun taustasäteily nousee, niin lyödään kaikki luukut kiinni, koneet seis, moottorin jäähdytinsäleikkö kiinni, sitten sydän sykkyrällä odotetaan paineaaltoa ja kun se on mennyt ohi, niin ylipainetuuletin käyntiin ja sota jatkuu, mutta luukut kiinni. Jotain tuon suuntaista, jos muistan oikein. Tosin sotilasmestari epäili, että säteilymittarit ei enää toimineet ja vaunun tiivisteetkin niin hapertuneet, ettei kovin tiivistä pakettia synny. Samasta syystä kahluuta ei koulutettu, vaikka vaunuun sai snorkkelin ja teoriassa olisi pystynyt vesistön ylittämään ajamalla pohjaa pitkin kokonaan uppeluksissa. Tuskin tuota on koskaan varusmiehille opetettu, uskaltavatko edes BMP-vaunuilla uida, vaikka sentään kelluvat
T-55M:ssä ei kyllä ollut kiinteätä säteilymittaria (jolle kyse ollut jostain kokeilusta), taidat muistella väärin. Joisain T-55MK:ssa toisaalta oli. Mutta suojelusjärjestelmässä oli kyllä muutoin nuo kuvaamasi toiminnot juuri noin. En kyllä niistä torninkaulan tiivisteiden kunnosta en toisin kyllä mennisi vannomaan myöskään...

Syvä kahlausta ei ole suomessa koskaan koulutettu ja mm T-72M1:stäkin snorkkeliputket heivattiin lisäkylkilaatikon tietä roskiin. Mutta kyllä runkokahlaukseen olevat elementit säilytettiin. Kyse syväkahlauksen osalta syynä sen kouluttamatta jättämiseen ei ole koskaan ollut niinkään palvelisturvallisuuskysymys vaan pikemminkin Suomalaisten kivisten ja/tai pehmeä pohjaisten vesistöjen sopimattomuus syväkahlaukseen. Jokiin jotka voidaan ylittää vaunuilla kahlaamalla riittää runkokahlaus syvyys ja muut on ylitettävä sillalla/ponttoonilla.

BMP-2 miehistöille edelleenkin kuuluu vesiajoaharjoitukset ja tutkinnot. Aikanaan BMP-1 miehistötkin suorittivat vesiajot BMP-2:lla, jota ei tavinnut ylläpitää RA-vesi.ajokelpoisuuksia ja vesi-ajokatsastaa montaa eri mallia. Ymmärttääkseni MT-LB:llä ei sen sijaan ajeta vesiajoja enään, vaikka teoreettinen koulutus annetaankin.
 

adam7

Ylipäällikkö
Ihan kiva, jos on suunniteltu siltojen räjäyttämistä hyökkäävän vihollisen pysäyttämiseksi/hidastamiseksi.
Henkilökohtaisesti saan kuitenkin enemmän tyydytystä siitä jos on välineet olemassa siltojen tuhoamiseen vihollisen alueella. Tietysti sitten kun me ruvetaan ajamaan vastustajaa takaisin niin meillä pitää olla kyky ylittää vesistöjä ja vuoristoja. No vuoristoa ne ei kai pysty hävittämään kun ei siellä muutenkaan juuri teitä ole. Kuitenkin tarvitaan siinä vaiheessa maastokelpoista kalustoa. Siitäkään ei kyllä enää tuossa vaiheessa ole pulaa kun on jo tuhansia sotasaalismaastureita.
Eri keskustelu.

Janoatko 1610:tä ;)
 

Paavo

Luutnantti
joskus on ollut hurjaa puhetta, että silta ansoitettaisiin esim. tähysteisesti, jotta sitä ylittävä panssarikärki sitten suistettaisiin Ahdin valtakuntaan. Sissiromantiikkaa vai soiva taktiikka?
Tulos voitaisiin saavuttaa myös tarkoitukseen sopivilla sytyttimillä. Oikeassa paikassa oleva silta on kuitenkin tuhottavana kohteena sen verran tärkeä, että en lähtisi tuollaisen tehtävän onnistumista vaarantamaan ahnehtimalla paria tankkia bonukseksi. Silta päreiksi saman tien.

Panostustapoja pohdittaessa pitää miettiä myös sitä millä ne ainekset olisi tarkoitus saada paikan päälle. Panostustapa kuitenkin vaikuttaa olennaisesti tarvittavaan kilomäärään, tämä ongelma on toki vain selustakeikoissa.
 

SJ

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
Minä voisin diilata työn puolesta PV:lle edulliseen hintaan läheltä itärajaa hel-va-tin hyviä graniittilohkareita, joista saisi tyylikkäät panssariesteet pelipaikoille ;)
Tuosta minulla olikin kysymyksiä, eli koko ja paino, sekä mitä tuollainen lohkare vaatii käsittelyltä? Eli minkälainen KA ja millä sitä käsitellään?
 

Honcho

SMLNKO M/83
Lahjoittaja
Tuosta minulla olikin kysymyksiä, eli koko ja paino, sekä mitä tuollainen lohkare vaatii käsittelyltä? Eli minkälainen KA ja millä sitä käsitellään?
Kuvassa on oikeastaan sen verran laadukas bloki, että lienee suhteellisen arvokasta myyntitavaraa josta maksetaan satoja euroja per kuutio. Mutta graniitin ym. louhinnassa tulee ns. sivukiveä välillä jopa 90-95% louhitusta määrästä, joka siis on ominaisuuksiltaan muuten samaa lujaa kiveä mutta voi olla vaikkapa värivirheitä, ruostetta tms. jonka takia ei kelpaa myytäväksi kuin pieni osa ja nekin halvalla tonnihinnalla. Noitahan louhitaan maaperästä joko louhintaräjähteillä tai vaijerisahaamalla ja sitten erilaiset hydrauliset kiilakoneet, poralaitteet ym. käsittelevät näitä "kameja" pienemmiksi kuutioiksi.

Noita "sivukiviä" löytyy kyllä laidasta laitaan, painavimmat voi liikkua jossain 60 tonnin hujakoilla, siirtoon tarvitsee siis kalustoa tyyliin Caterpillar 988, rekkalastilla kulkee maantiellä ehkä 2 pienempää kiveä (tai 1 iso + 1 pieni). Noille etsitään jatkuvasti järkeviä käyttökohteita, nyt niitä on mm. meluvalleina louhoksien ympärillä, louhimoteiden reunoina, jauhetaan jonkin verran murskeeksi (jonka kannattavuutta kuitenkin haittaa se, että Suomen graniittilouhimoiden valtaosa sijaitsee Kaakon kulmassa, PK-seudulla kiviaineksille olisi aina kysyntää), kaupaksi menee parempia tonnikiviä esim. piha- ja noppakiviksi jalostusta varten.

Toivottavasti tämä vastasi ainakin osittain kysymykseesi? :D
 

Deeiii

Eversti
Ei ole. Vasta 500mSv kerta-annos (eli päivän, parin sisällä saatu) aiheuttaa edes havaittavia terveysvaikutuksia. 10mSv tunnissa tarkoittaa juurikin tämmöistä määrää kahden vuorokauden kuluessa, eli tuo raja 8,5mSv/h on justiinsa tasan oikea. Sitä pienemmillä annoksilla ei ole mitään havaittavaa vaikutusta ihmiseen.
No, tälleen atomien halkomisesta enempi sähköntuotannossa kiinnostuneelle hälytysraja 8,5 mSv/h on huikea :).

Mutta ei siinä, jos tarvetta on, poliittista tahtoa riittää ja laitatte yv:nä jonkun 500 miljoonaa niin kyllä täällä semmoisetkin hävityspanokset rakennetaan joilla saadaan tuhansien millisievertien annosnopeuksia :rolleyes:. Eikä oo panoslaskelmien kanssa ihan niin justiinsa.

Niiltä värkeiltä suojautumiseen @ajs178 :n malli on oikea. Gammapurkaus tulee valon nopeudella, ja kauempana nollapisteestä ehtii vielä vetää luukut kiinni ennen kuin paineaalto tärähtää. Mutta nyt mennään jo raakasti aiheesta ohi.
 

SJ

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
Kuvassa on oikeastaan sen verran laadukas bloki, että lienee suhteellisen arvokasta myyntitavaraa josta maksetaan satoja euroja per kuutio. Mutta graniitin ym. louhinnassa tulee ns. sivukiveä välillä jopa 90-95% louhitusta määrästä, joka siis on ominaisuuksiltaan muuten samaa lujaa kiveä mutta voi olla vaikkapa värivirheitä, ruostetta tms. jonka takia ei kelpaa myytäväksi kuin pieni osa ja nekin halvalla tonnihinnalla. Noitahan louhitaan maaperästä joko louhintaräjähteillä tai vaijerisahaamalla ja sitten erilaiset hydrauliset kiilakoneet, poralaitteet ym. käsittelevät näitä "kameja" pienemmiksi kuutioiksi.

Noita "sivukiviä" löytyy kyllä laidasta laitaan, painavimmat voi liikkua jossain 60 tonnin hujakoilla, siirtoon tarvitsee siis kalustoa tyyliin Caterpillar 988, rekkalastilla kulkee maantiellä ehkä 2 pienempää kiveä (tai 1 iso + 1 pieni). Noille etsitään jatkuvasti järkeviä käyttökohteita, nyt niitä on mm. meluvalleina louhoksien ympärillä, louhimoteiden reunoina, jauhetaan jonkin verran murskeeksi (jonka kannattavuutta kuitenkin haittaa se, että Suomen graniittilouhimoiden valtaosa sijaitsee Kaakon kulmassa, PK-seudulla kiviaineksille olisi aina kysyntää), kaupaksi menee parempia tonnikiviä esim. piha- ja noppakiviksi jalostusta varten.

Toivottavasti tämä vastasi ainakin osittain kysymykseesi? :D
Tälläinen epäilemättä estäisi tankin etenemisen, ellei alusta luista kiven alla:

http://img1.findthebest.com/sites/default/files/2777/media/images/CAT_988H_608205_i0.jpg


Sinällään muuten ihan jännä juttu, että meidän nykyinen pääasiallinen PST -kalusto, siis se mikä on tarkoitettu tankkien tappamiseen ei pahemmin välitä tuollaisista kivistä, ja tuollaiset kivet eivät anna suojaa tankeille. Nyt kun saataisiin vielä aseistusta, joilla hoidella se jalkaväki joka piilottelee siellä kiven takana.

Mutta kysymys koski lähinnä sitä, että kuinka realistiset mahdollisuudet olisi käyttää tuollaisia järkäleitä panssariesteinä, kun merkittävin seikka lienee kuitenkin se aika. Voiko tuollaisia kiviä "tuotta" realistisesti paikanpäällä ja sitten kuskata tuollaisella traktorilla paikalleen, vai pitääkö ne tuoda louhokselta? Muistelen ajelleeni joskus Helsingin suunnalla ja valtateiden varsilla näkyi usein paljasta graniitti seinää kallionleikkausten kohdalla. Voisiko vaikka näissä kohdissa pätkiä seinästä palasia tien tukkeeksi?

Mutta jos nuo louhokset ovat kaakkois-suomessa, niin nehän ovat aika hyvällä paikalla silloin...
 

baikal

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
En usko, että hävittämisessä on sijaa hifistelylle. Esim. sillan on hävittävä olemasta just jollain kellonlyömällä, eikä siinä jäädä odottamaan, tuleeko joku joukko sillalle tai ei. Sodassa voi moni asia mennä pieleen ja entäs jos tuo mainio silta jääkin ehjäksi? Siltojen ym. rakenteiden vahtiminen muodostaneekin melkoisen operaation jo ennen ensimmäisenkään telaketjun vinkaisua. Hyökkääjäosapuolellakin voi olla himokkuutta rikkoa joku rakenne puolustajan haitaksi. Täsmäaseiden ja Iskendereiden aikakaudella väitetään tämän asian muuttuneen....noinkohan lienee vieläkään? Venäläiset "täsmäaseet" tarvinnevat vieläkin aktiivista maalaamista ja sekin on seikka, joka pitänee siltavartiojoukon hereillä.
 

Honcho

SMLNKO M/83
Lahjoittaja
Tälläinen epäilemättä estäisi tankin etenemisen, ellei alusta luista kiven alla:

http://img1.findthebest.com/sites/default/files/2777/media/images/CAT_988H_608205_i0.jpg


Sinällään muuten ihan jännä juttu, että meidän nykyinen pääasiallinen PST -kalusto, siis se mikä on tarkoitettu tankkien tappamiseen ei pahemmin välitä tuollaisista kivistä, ja tuollaiset kivet eivät anna suojaa tankeille. Nyt kun saataisiin vielä aseistusta, joilla hoidella se jalkaväki joka piilottelee siellä kiven takana.

Mutta kysymys koski lähinnä sitä, että kuinka realistiset mahdollisuudet olisi käyttää tuollaisia järkäleitä panssariesteinä, kun merkittävin seikka lienee kuitenkin se aika. Voiko tuollaisia kiviä "tuotta" realistisesti paikanpäällä ja sitten kuskata tuollaisella traktorilla paikalleen, vai pitääkö ne tuoda louhokselta? Muistelen ajelleeni joskus Helsingin suunnalla ja valtateiden varsilla näkyi usein paljasta graniitti seinää kallionleikkausten kohdalla. Voisiko vaikka näissä kohdissa pätkiä seinästä palasia tien tukkeeksi?

Mutta jos nuo louhokset ovat kaakkois-suomessa, niin nehän ovat aika hyvällä paikalla silloin...
Niitä voi realistisesti viedä pelipaikoille Kaakkois-Suomessa useita kappaleita per käytössä oleva (pakko-otettu?) rekka (louhimoilla on kuitenkin kapasiteetti ns. "rekkarallin" hoitamiseen eli rekkoja lastataan suurimmilla louhimoilla sarjatyönä niin että satojakin kiviä voitaisiin lastata päivässä) ja lastaus- ja purkupäähän voidaan laveteilla kuljettaa pyöräkuormaajia. Tästä panssarieste-asiasta on joskus vitsailtu kahvihuoneessa, mutta siinä on ollut sellainen vakavakin alavire, eli oikeasti nuo toimisivat panssariesteinä ja niitä voisi sellaisiksi toimittaa. Kotkan satamaan menee välillä rekka rekan perään kun kiinalaiset ostavat graniittia, joten logistiikan hiominen tehokkaaksi on taloudellinen välttämättömyys.

Kyllä myös kallioleikkausten ym louhiminen onnistuu joissakin paikoissa, joskin aivan tuollaisia kuutioita niistä ei voi kylmiltään lähteä tekemään koska louhimoissakin pitää aina valmistella melko paljon aluetta mm. maanpoistoilla ym. Näkisin siis että realistisempaa olisi kuljettaa kiviä massiivisia määriä esteiksi siinä vaiheessa kun todella olisi nähtävillä vahva sodan uhka. Kuljettaminen on jopa yllättävän edullista.

Tässä mm. linkki jossa kuva euroopan suurimmasta graniittilouhimosta Lpr:n Ylämaalla, jokainen pikku kuutio on juurikin noita kymmenien tonnien blokeja:
https://www.google.fi/maps/@60.7151177,27.9671724,438m/data=!3m1!1e3!5m1!1e4
 
Top